Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yle avasi Elävän arkistonsa kymmenen vuotta sitten

Elävän arkiston seitsenhenkinen toimitus saa päivittäin pyyntöjä erilaisten ohjelmien tai ohjelmapätkien liittämisestä palveluun.

Radio ja TV
 
Kaisu Tervonen
Yle
Sulevi Peltonen opasti digiboksien maailmaan.
Sulevi Peltonen opasti digiboksien maailmaan. Kuva: Yle

Spede, Reinikainen, Urho Kekkonen ja Lasse Pöysti. Elävän arkiston kymmenvuotisjuhlakooste ampuu kovilla. Ville Matilainen, yksi Elävän arkiston nettipalvelun tuottajista, kertoo ikonisten hahmojen olleen yksi valintaperuste 13 lyhyen pätkän kokonaisuutta koostettaessa.

”Mukana on myös tosi muistettuja sekä hirveästi keskustelua tai palautetta saaneita ohjelmia.”

Näitä ovat niin seksuaalivalistukseen keskittynyt ohjelma Hyrrä: Miten jouduit äidin vatsaan? (1972) kuin Sulevi Peltolan tähdittämä Tietoisku: Digiboksin asennus (2007).

Yle
Kirsti Kivinen kertoi Hyrrässä lisääntymisestä vuonna 1972.
Kirsti Kivinen kertoi Hyrrässä lisääntymisestä vuonna 1972.

Lähes kaikki juhlakoosteen arkisto-ohjelmat löytyvät myös nettipalvelusta, jossa on noin 4 300 tuntia elävää kuvaa. Ja se on vasta murto-osa materiaalista, jota Ylellä on arkistoissaan.

Kymmenen vuotta sitten elävän kuvan määrä juuri auenneessa palvelussa oli noin 150 tuntia. Reijo Perälä oli vuotta aiemmin saanut Ylen silloiselta toimitusjohtajalta Arne Wessbergiltä tehtävän ”avata Ylen arkistoja Suomen kansalle populaarilla tavalla”.

Matilaisen mukaan sama pätee edelleen.

”Mielestäni meidän tehtävä on tarjota ihmisille sitä, mitä he kenties haluaisivat katsella.”

Elävän arkiston seitsenhenkinen toimitus saakin päivittäin pyyntöjä erilaisten ohjelmien tai ohjelmapätkien liittämisestä palveluun. Osa pyynnöistä tulee myös talon sisältä.

”Sitten selvitämme, onko julkaisu tekijänoikeudellisesti mahdollista. Jos se on, teemme jossain vaiheessa julkaisupäätöksen.”

Varsinaisesta tilauspalvelusta ei kuitenkaan ole kyse. Pyyntöjä ja ehdotuksia on jonoksi asti.

Televisiokoosteessa pätkät esitetään sellaisenaan, ilman jälkikäteen tehtyjä leikkauksia tai selityksiä. Niitä edeltää vain Marko Gustafssonin lyhyt juonto. Nettipalvelussa videopätkiä tukevat aiheeseen pureutuvat artikkelit, joiden kirjoittaminen vie Matilaisen mukaan ison osan toimituksen työajasta.

”Ne artikkelit ovat usein aika välttämättömiä. Jos julkaisemme vaikka parinkymmenen vuoden takaisen keskusteluohjelman, niin itse ohjelmassa ei välttämättä tule esille sen ajan tilanne ja ruudun ulkopuoliset asiat. Voisi olla jopa vähän vastuutonta laittaa pätkiä sivuille tuosta vaan mitään selittämättä. Ketään ei ole tarkoitus mustamaalata.”

Matilainen näkee Elävän arkiston yhdeksi tehtäväksi toimia yleisellä tasolla uutisten tukipalveluna, eräänlaisena ajankohtaisten asioiden historian valottajana.

”Jos joku asia tai henkilö on syystä tai toisesta hirveän ajankohtainen, voimme näyttää, kuinka sama asia on ollut aikaisemmin tai mitä kyseiselle henkilölle kuului vaikka 20 vuotta sitten. Se on yksi tapa palvella meidän yleisöä.”

Elävä arkisto: 10 vuotta klo 21.55 Yle Teema.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat