Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tätä naista Pohjoismaiden yritysjohtajat kuuntelevat: ”Ruotsalaiset varovat konflikteja, suomalaiset murehtivat”

Sanna Suvanto-Harsaae johtaa muun muassa Altian hallitusta ja on yhdeksän pohjoismaisen yrityksen hallituksessa.

Raha
 
Kuka?

Sanna Suvanto

Sanna Suvanto-Harsaae, 49, kasvoi Helsingissä, opiskeli Ruotsissa ja asuu nykyisin Tanskassa. Toiminut monissa kansainvälisissä johtotehtävissä.

Mitä tekee?

Hallitusammattilainen, joka on monen pohjoismaisten yrityksen hallituksen jäsen, muun muassa SAS:n ja Pauligin.

Altian, Sunset Boulevardin ja Vital Pet Foodin hallitusten puheenjohtaja.

Perhe:

Puoliso ja kolme lasta.

Joskus esimiehen neuvo saattaa osoittautua kohtalokkaaksi.

Niin kävi Sanna Suvanto-Harsaaelle, joka aikoinaan empi, voiko kolmen pienen lapsen äitinä ottaa vastaan paikan kattaustuotteista tunnetun Dunin hallituksessa.

”Onneksi muistin entisen esimieheni neuvon. Hän sanoi, että hallituspaikasta ei kannata ikinä kieltäytyä. Siinä työssä oppisi valtavasti.”

Nykyään Suvanto-Harsaae, 49, on hallitusammattilainen. Hän on hallituksen jäsen yhdeksässä pohjoismaisessa yrityksessä. Kolmessa niistä, muun muassa valtion alkoholiyhtiössä Altiassa, hän on puheenjohtaja.

Harvinaisuus hän on siksi, että yritysten hallitukset kaikkialla maailmassa ovat miesvaltaisia. EU-maissa suurten pörssinoteerattujen yritysten hallituksissa naisia on 17 prosenttia.

Suomessa luvut ovat isommat ja kasvavat edelleen. Pörssiyhtiöiden hallituksissa naisia on 24 prosenttia ja valtionyhtiöiden hallituksissa 44 prosenttia.

Kansainvälisissä tutkimuksissa naisten on todettu tuovan uusia näkökulmia hallitustyöskentelyyn. He ottavat miehiä aktiivisemman roolin ja uskaltavat kysyä vaikeitakin kysymyksiä.

Suvanto-Harsaaekin tietää tämän. Hän ei kuitenkaan kannata naiskiintiöitä.

”En mene mihinkään hallitukseen kiintiönaisena, vaan pelkästään osaamiseni vuoksi. Haluan aina tuoda yritykseen kuluttajanäkökulman: saada myyntiä nostettua ja kasvua aikaan”, hän sanoo.

On monen sattuman summa, että helsinkiläistyttö päätyi Tanskaan ja uralle, jota hän ei nuorena olisi osannut kuvitellakaan.

Tarina alkaa vuodesta 1988, jolloin hän lähti Etelä-Ruotsiin Lundin yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä. Hän ei ollut varma, halusiko opiskella ekonomiksi Ruotsissa, mutta ajatteli, että ainahan voisi kokeilla vuoden ja oppia sen aikana ainakin kieltä.

Kävi niin kuin usein elämässä. Välivuodesta tulikin käännekohta.

”Opiskelijaelämä vei mukanaan. Viihdyin, jäin toiseksi vuodeksi ja aloin opiskella tosissani.”

Tulevaisuuden suunta ratkesi lopullisesti, kun Suvanto-Harsaae sai kesätyön kansainvälisen kulutustavarajätin Procter & Gamblen Pohjoismaiden-pääkonttorista Tukholmasta.

”Ne katselivat minua kolme kuukautta ja sanoivat sitten, että tervetuloa taloon, kun valmistut. Tykkäsin työstä ja yrityksestä ja otin tarjouksen innoissani vastaan.”

Suvanto-Harsaae työskenteli Procter & Gamblella kymmenen vuotta, ensin Ruotsissa ja sitten Saksassa ja Sveitsissä.

Procter & Gamblella hän tutustui myös tanskalaiseen aviomieheensä. Pari perusti perheen ja sai kolme lasta.

”Lapset syntyivät kahden vuoden välein. Pidin vain kuuden kuukauden äitiyslomia, ja muutimme jatkuvasti maasta toiseen.”

Suvanto-Harsaaen mukaan elämä oli vauhdikasta mutta vaativaa. ”Kun miehelleni tarjottiin työpaikkaa Tanskasta, minusta tuntui, että meidän oli oikea aika asettua yhteen maahan pidemmäksi aikaa. Sanoin, että sopii, kunhan emme jää sinne ikuisesti.”

Siitä on nyt 15 vuotta.

Suvanto-Harsaae sai Tanskassa paikan Synoptik-ketjun markkinointijohtajana. Sieltä hänet rekrytoitiin Pohjoismaiden-toimitusjohtajaksi Reckitt Benckiseriin, joka valmistaa terveys- ja kodinhoitotuotteita.

Ensimmäisessä hallituspaikassaan Dunissa hän aloitti 2003.

Tuoreelle hallituksen jäsenelle oppia tulikin heti olan takaa. Ensimmäiseksi piti antaa potkut silloiselle toimitusjohtajalle.

”Dunin hallitusta johti pääomasijoittaja. Ymmärsin pian, että pääomasijoittajat eivät – toisin kuin kohteliaat toimitusjohtajan tuntevat puheenjohtajat – arastele sekaantua yrityksen toimintaan, vaan ryhtyvät tarvittaessa tuumasta toimeen. Parempaa ensimmäistä hallituspaikkaa en voi kuvitella”, Suvanto-Harsaae sanoo.

Hän huomasi, että entinen esimies oli ollut oikeassa. Hallitustyöskentely oli kiehtovaa ja opettavaista.

”Hallitustyössä pitää perehtyä omien töiden ohella yrityksen toimintaan ja valmistautua kokouksiin huolella. Maailma on nykyisin niin monimutkainen, että yksikään ison yrityksen toimitusjohtaja ei pärjää ilman hallituksen apua ja tukea”, hän sanoo.

”Ajat, jolloin hallitus saattoi toimia hyväntahtoisena kumileimasimena, ovat ollutta ja mennyttä.”

Suvanto-Harsaae muistuttaa, että hallituksen ei missään nimessä pidä erehtyä johtamaan operatiivista toimintaa, siis esimerkiksi tekemään päätöksiä toimitusjohtajan puolesta.

Hallituksen pitää katsoa vähintään viiden vuoden päähän ja seurata, toteutuuko strategia. Jollei näin käy, hallituksen velvollisuus on puuttua asiaan.

Hallitustyön piti olla vain sivutoimi. Ammattilainen Suvanto-Harsaaesta tuli sattumalta.

Hänen nuorimmalla lapsellaan havaittiin kouluun mennessä lievä adhd-syndrooma. Tytär tarvitsi tukea ja ohjausta.

”Hänelle piti muun muassa opettaa, miten tehdään läksyt ja miten siivotaan huone. Lasta neuvoessani ymmärsin itsekin, että olemme erilaisia ja että jokaiselle löytyy oikea tapa toimia. Jos läksyurakka tuntuu vaikealta, sen voi tehdä kahdessa osassa, jolloin se sujuu paremmin.”

Kimmo Räisänen
Sanna Suvanto-Harsaae on jäsenenä myös ruotsalaisen Clas Ohlsonin hallituksessa. Yhtiöllä on viidessä maassa yli 200 myymälää, joista yksi on Helsingin Kampissa.
Sanna Suvanto-Harsaae on jäsenenä myös ruotsalaisen Clas Ohlsonin hallituksessa. Yhtiöllä on viidessä maassa yli 200 myymälää, joista yksi on Helsingin Kampissa.

Suvanto-Harsaae oli aina ollut energinen ja työkeskeinen, mutta uusi tilanne sai hänet ajattelemaan, mikä oli tärkeintä.

Kun hänelle tarjottiin vielä kahta hallitustehtävää, hän alkoi miettiä vakavasti, miten järjestäisi työnsä järkevästi, perheen kärsimättä.

”Pohdin tilannetta hallitusammattilaisystäväni kanssa. Hän sanoi, että jätä koko roska ja ryhdy hallitusammattilaiseksi. Keskustelin vielä muutaman headhunterin kanssa. Kaikki kannustivat rohkeaan ratkaisuun.”

Suvanto-Haarsae sanoutui irti päivätyöstään.

Uusi ura urkeni nopeasti. Seuraavana vuonna hänellä oli jo kuusi hallituspaikkaa, yksi niistä Pauligilla, joka oli hänen ensimmäisensä Suomessa. Nykyään hän on Pauligin hallituksen varapuheenjohtaja.

”En olisi uskaltanut ottaa tätä riskiä, jollei perhetilanteemme olisi vaatinut sitä”, hän kertoo.

”Jälkeenpäin voin sanoa, että se oli fantastinen päätös. Sain mahdollisuuden oppia uutta ja työskennellä huippuammattilaisten kanssa. Myös 16-vuotiaan tyttäreni asiat ovat nyt hyvin, ja hän on luokkansa parhaita oppilaita.”

Yhtä yllättävää kuin uran vaihto oli asettuminen Tanskaan. Senhän piti olla vain välivaihe.

”Tanska!” hän puuskahtaa ja puhkeaa iloiseen nauruun.

Viidessätoista vuodessa hän on kotiutunut ja oppinut maan yrityskulttuurin tavoille. Aluksi se oli shokki.

”Kun alkuaikoina tein viikonlopun aikana raporttia ajatuksistani silloiselle esimiehelle ja lähetin sen hänelle sähköpostilla, sain häneltä vastauksen, jonka sisältö oli suurin piirtein, että mitä helvettiä olet koko viikonlopun kirjoittanut tällaista, eikö ollut parempaa tekemistä”, Suvanto-Harsaae muistelee.

”Ajattelin, että nyt varmaan saisin potkut. Mutta ne olivatkin kehut tanskalaiseen tapaan.”

Tanskalaiset ovat ylpeitä suorasukaisuudestaan, joka toisinaan menee muiden mielestä liiallisuuksiin.

”Sanon itsekin asiat mielellään suoraan, ja Suomessa työskentelytyyliäni pidetään tanskalaisena, mutta tehtyäni töitä monessa maassa olen oppinut sovittelemista ja diplomaattista tapaa keskustella”, Suvanto-Haarsae sanoo.

Hän havainnollistaa pohjoismaalaisten eroja:

”Ruotsalaiset varovat konflikteja ja kysyvät sen vuoksi kokouksissa, onko prosesseja varmasti noudatettu. Tanskalaiset ovat liiankin avoimia eivätkä pelkää vetää toimitusjohtajaa suurin piirtein päin näköä. Suomalaiset murehtivat, että asiat ovat taas todella huonosti.”

Jotenkin näiden toisaalta samanlaisten, toisaalta ihan erilaisten pohjoismaisten kumppanien kokouksissa on kuitenkin päästävä yhteisymmärrykseen.

”Kannatan ennen kaikkea avointa keskustelua ja tarpeen vaatiessa kissan nostamista pöydälle. Jos kaikki vain myöntelevät, eikä kukaan kyseenalaista mitään, lopputulos on yhtä tyhjän kanssa.”

Valtioneuvoston omistajaohjausosaston päällikkö Eero Heliövaara tuntee Suvanto-Harsaaen työskentelytavat, sillä he ovat istuneet monta vuotta Pauligin hallituksessa.

”Sanna uskaltaa kyseenalaistaa, ja sen vuoksi häntä on tarvittu monessa pohjoismaisessa hallituksessa”, Heliövaara sanoo.

”Hän ei pelkää haastaa johtoa ja perehtyy asioihin aina huolella. Pauligin hallitukseen hän toi tärkeää kuluttaja- ja brändinäkemystä. Paulighan ei ole pelkästään kahviyritys niin kuin meillä ajatellaan, vaan sen tärkeitä tuotteita ovat mausteet ja texmex, joita viedään ulkomaille. Sen vuoksi hallituksessa tarvitaan kansainvälistä ajattelua.”

Pauligin hallitus on kansainvälinen, niin kuin vientiyrityksellä Suvanto-Harsaaen mielestä kuuluukin olla. Silloin erilaiset ajattelutavat kohtaavat.

Hän suhtautuu naapurimaiden pieniin erikoisuuksiin huumorilla. Ihannehallituksessa yhdistyisivät hänen mielestään kaikkien Pohjoismaiden parhaat työskentelytavat:

”Luotettavat, päätöksistä kiinni pitävät suomalaiset, aina optimistiset norjalaiset, räväkät tanskalaiset suorasuut ja sopuisat mutta idearikkaat ruotsalaiset löytäisivät yhteisen sävelen. Ehkä näemme vielä sellaisenkin.”

Kimmo Räisänen
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!