Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jutta Gustafsberg nousi B-luokan julkkiksesta menestyväksi liikenaiseksi – Miten kaikki tapahtui?

Jutta Gustafsbergin menestys on huomattu bisnesmaailmassakin.

Raha
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/de840c7373cc944a6f9a747fcea1c1e503249d31-2489758-hs_jutta_g_010316_13.jpg
Näin Jutta Gustafsberg neuvoo yrittäjiä
Jutta Gustafsberg on rakentanut hyvinvointivalmennuksesta miljoonabisneksen. Sitä ennen hän on myös epäonnistunut yrittäjänä monesti. Gustafsberg kertoo, mitä kokemukset ovat hänelle opettaneet. Toimittaja: Tanja Vasama, kuvaus: Mika Ranta, leikkaus: Janne Elkki.

Jutta Gustafsberg

Kuka? 42-vuotias pirkanmaalainen hyvinvointiyrittäjä. Koulutukseltaan markkinointimerkonomi, poliisi, liikuntaohjaaja ja seksuaalineuvoja.

Mitä tekee? FitFarm-liikunta- ja valmennuskonseptia pyörittävän Xemax-yrityksen perustaja ja omistaja. Luopui toimitusjohtajuudesta viime vuonna, ”koska ei ole koskaan pitänyt exceleistä”.

Xemaxin liikevaihto oli huhti–joulukuussa 2014 noin 1,55 miljoonaa euroa. Lasku edellisvuodesta perustuu Gustafsbergin mukaan siihen, että tilikaudesta puuttuivat tuolloin hyvinvointibisneksen kultakuukaudet tammi–maaliskuu. Viime vuoden liikevaihto tulee omistajan mukaan olemaan lähes kolme miljoonaa euroa.

Mistä muistetaan? Tunnettu myös fitness-kilpailijana, tosi-tv-tähtenä, ternimaitokapseleiden verkostomarkkinoijana ja julkkispalstojen vakiovieraana.

Perhe: Asuu Pirkkalassa avopuolisonsa Ari Kokkosen ja 12-vuotiaan Max-poikansa kanssa. Perhe muutti 400-neliöiseen paritaloon Pyhäjärven rannalle viime vuonna.

Ensimmäinen opetus oli rehellisyys. Se piti oppia kantapään kautta.

Pikku-Jutta oli jo lapsena touhukas. Hän harrasti lentopalloa ja oli mukana kotikuntansa paikallisseurassa Virtain Veikoissa. Sitä kautta kotiin oli tullut seuran ilmaistarroja.

Jutta sai ystävänsä kanssa idean. Aletaan myydä tarroja. Ostajille luvattaisiin, että tuotto menee urheiluseuran hyväksi.

Tarrat tekivät kauppansa. Tytöt olivat tyytyväisiä ja päättivät ilahduttaa rahoilla myös äitejään. He marssivat halpahalliin ostamaan näille sukkahousut.

Kotona odotti kuitenkin yllätys. Äiti käski palauttaa ostokset kauppaan, koska lupauksesta olisi pidettävä kiinni.

Myyntituotto annettiin lopulta lyhentämättömänä urheiluseuralle.

Sen jälkeen Jutta Gustafsberg – omaa sukua Virtanen – on saanut yrittämisestä roppakaupalla lisäoppia. Hän on ottanut lukuisista takapakeistaan opiksi: 42-vuotiaana hän on todennäköisesti Suomen tunnetuin liikunta- ja hyvinvointivalmentaja, joka pyörittää menestyvää bisnestä.

Gustafsberg tulee vastaan nyt vähän kaikkialla. Kirjakaupassa on näyttävästi esillä kaksi hänen lifestyle-opustaan, tuore dieettikirja ja viime vuonna ilmestynyt hyvinvointiopas.

Marketteihin on ilmestynyt liikuntavalmentajan nimeä kantava fitness-vaatesarja. Televisiossa alkaa jälleen uusi nimikkosarja, jossa Gustafsberg auttaa osallistujia toteuttamaan unelmiaan.

Ja pari seuraavaa viikkoa hän kiertää Suomea jakamassa oppejaan toisille yrittäjille yrittäjäilloissa.

Menestys on huomattu bisnesmaailmassakin. Gustafsbergin yritykset, holding-yhtiö Jutta Marketing ja FitFarm-brändiä pyörittävä Xemax, ovat keikkuneet jo pitkään Kauppalehden Menestysyritys-listauksen Pirkanmaan-luettelossa kärkikymmenikössä.

Aika hyvin kohukaunottarelta, jota ennen haukuttiin turhaksi julkkikseksi.

”B-luokan julkkiksesta oman alan A-luokan asiantuntijaksi”, hän itse sanoo keittiön pöydän ääressä hulppeassa kodissaan Pyhäjärven rannalla Pirkkalassa.

Mika Ranta / HS
Jutta Gustafsberg asuu taas järvenrantatalossa. Ensimmäisen rantatalon hän joutui myymään ternimaitobisneksen kaaduttua. ”Nyt kukaan ei vie tätä minulta pois.”
Jutta Gustafsberg asuu taas järvenrantatalossa. Ensimmäisen rantatalon hän joutui myymään ternimaitobisneksen kaaduttua. ”Nyt kukaan ei vie tätä minulta pois.”

Gustafsbergilla ei ole mitään vallankumouksellista sanottavaa fyysisestä tai henkisestä hyvinvoinnista. Hän sanoo itsekin, ettei esimerkiksi hyvinvointiopas Jutan Voimakirja sisällä varsinaista uutta tietoa.

Jokin tässä naisessa suurta joukkoa suomalaisia silti kiinnostaa: Gustafsbergin Facebook-sivulla on yli 125 000 tykkääjää, puolisen vuotta sitten julkaistua Voimakirjaa on myyty jo yli 15 000 kappaletta, ja hän esiintyy nimeään kantavissa tv-ohjelmissa kausi toisensa jälkeen.

Gustafsberg itse veikkaa innostavansa monia myönteisen elämänasenteensa takia: hän pyrkii pitämään viestinsä aina positiivisena.

Kun hänen miehensä, ternimaitobisneksestä tunnettu Petteri Jussila kuoli, hän olisi voinut katkeroitua mutta päätti toisin.

”Ehkä minulle on sitä menestystä suotu, kun tiedetään, että on ollut tosi paljon vastoinkäymisiä elämässä.”

Miten kaikki oikein tapahtui?

Yrittäjyys tarttui Gustafsbergiin jo kotoa. Isä omisti Virroilla parturi-kampaamon, ja opettajaäiti hoiti työnsä ohessa pienyrityksen kirjanpitoa. Kotona kerrostalon keittiön pöydän ääressä manattiin, jos debetit ja kreditit eivät täsmänneet.

Jutta Virtanen kauppasi urheilutarrojen lisäksi naapureille villalangoista itse tekemiään vöitä.

Teini-iässä hän sai ruokakauppiaalta kesäksi käyttöönsä pehmiskoneen, myi kaupan aulassa jäätelöä ja sai kertyneet voitot itselleen. Tienesteillä pääsi kaverin kanssa rantalomalle etelään.

Jäätelönmyynnissä Gustafsberg laski ensimmäistä kertaa konkreettisesti, miten kannattavaa liiketoiminta oli. Hän huomasi, että miniyrittäjänä tuntipalkka saattoi olla kolminkertainen aiempiin kesätöihin verrattuna.

Se oli toinen opetus liiketoiminnasta: yrittäjänä voisi tehdä rahaa.

”Sieltä se innostus varmaan lähti”, Gustafsberg sanoo.

Peruskoulun jälkeen hän suuntasi kauppaopistoon ja luki itsensä markkinointimerkonomiksi.

Haaveammatti oli kuitenkin poliisi. Gustafsberg pääsi poliisikouluun ja työskenteli poliisina vajaat viisi vuotta ennen kuin innostus hiipui. Poliisin töiden ohella hän pyöritti franchising-yrittäjänä jäätelöbaaria Jyväskylässä.

Sitten huomion vei treenaus. Kiinnostus kehonrakennukseen oli syttynyt poliisikoulussa, kun luokkakaveripojat olivat tehneet Gustafsbergille ensimmäisen saliohjelman.

Vuonna 1999 hän tuli toiseksi Miss Galaxy Europe -urheilumissikisoissa ja voitti vuotta myöhemmin lajin SM-tittelin.

Kun uusi ohjelmatyyppi tosi-tv saapui Suomenkin televisioon, Gustafsberg oli mukana ensimmäisten joukossa.

Fitness-kunnossa ollut Gustafsberg halusi uusia kokemuksia, ilmoittautui ensimmäiseen suomalaiseen seikkailukisaan Suureen Seikkailuun ja tuli siinä vuonna 2001 toiseksi.

Siitä alkoi julkisuusmylly. Kisan aikoihin Gustafsberg oli tavannut julkisuutta rakastaneen liikemiehen Petteri Jussilan.

Rakastavaisista tuli keltaisen lehdistön vakiokansikuvakasvoja. He ostivat ison järvenrantatalon, ökyautot, veneen, luksustuotteita – ja esittelivät niitä pröystäillen lehdissä.

”Olimme ärsyttävä ja tarpeeksi puhuttava pari. Julkisuuskuva oli niin tyhjän päällä. Nyt se on vähän noloa”, Gustafsberg sanoo ja pudistelee päätään.

”Mutta en kadu, koska se on avannut ovia.”

Reijo Hietanen
Ternimaitobisneksen aikana menestys sai näkyä. Auton rekisterikilvessä luki WIN-1.
Ternimaitobisneksen aikana menestys sai näkyä. Auton rekisterikilvessä luki WIN-1.

Julkisuus toi samalla näkyvyyttä pariskunnan liiketoiminnalle. Petteri Jussilalla oli jo kokemusta pesuaineiden verkostomarkkinoinnista, ja yhdessä pari kehitti uuden liikeidean: he lähtivät verkostomarkkinoimaan lähes ihmeaineeksi tuolloin ylistettyä ternimaitoa.

Lehmät erittävät hyvin proteiinipitoista ternimaitoa heti vasikoituaan.

Bisnes lähti aluksi valtavaan nousuun. Pari vakuutti myyntipuheillaan monet. Käytännössä Jussilat – vuonna 2003 he olivat tuore aviopari – motivoivat ja kouluttivat muita ihmisiä, jotta nämä lähtisivät myymään ternimaitokapseleita.

Ternimaitoajan yrittäjyysoppi olikin seuraava:

”Usko omiin tuotteisiisi tai usko siihen palveluun, jota tarjoat. Jos olet itse innostunut, niin asiakkaatkin ovat innostuneita”, Gustafsberg sanoo.

”Me uskoimme, että se tuote oli hyvä.”

Bisnes oli alkanut kuitenkin jo hiipua, kun Petteri Jussila esiintyi toukokuussa 2004 Ylen Päivärinta-ohjelmassa. Se kyseenalaisti vahvasti ternimaitotuotteiden tehon. Lisäksi Jussilaa hiillostettiin tiukasti tämän vanhoista veroveloista.

”Se oli kuolinisku koko bisnekselle”, Gustafsberg muistelee.

Mutta paljon pahempaa oli tulossa. Pari kuukautta myöhemmin Petteri Jussila hukkui pariskunnan kotitalon rantaan.

Vaimo oli yhtäkkiä kymmenkuisen pojan yksinhuoltajaäiti ja nuori leski. Surun päälle kaatui vielä talous. Ternimaitobisnes oli mennyttä. Kaiken lisäksi pariskunta oli elänyt yli varojensa.

Veloista selvitäkseen Gustafsberg joutui myymään pois järvenrantatalon, veneen ja pariskunnan BMW:t, joiden rekisterikilvissä luki GOD-1 ja WIN-1.

Gustafsberg ei silti myönnä katuvansa yli varojen elämistä. Kokemus oli kasvattava, ja siitä seurasi jälleen uusi opetus:

”En tee enää samaa virhettä uudelleen.”

Saman yrityksen alle otetusta kosmetiikkasarjasta ei ollut pelastajaksi. Potku oli aviomiehen kuoleman jälkeen poissa.

Kolmisen vuotta myöhemmin Gustafsbergilla – joka oli tässä vaiheessa naimisissa poliisi Harri Gustafsbergin kanssa – oli uusi lupaava bisnes: kahvikapselit. Oli ulkopuolisia rahoittajia, Kiinassa varta vasten teetetty kahvikone ja patruunat Brasiliasta.

”Idea oli hiton hyvä, sillä suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa. Ja se kahvi oli niin hyvää.”

Mutta vaikka hän uskoi jälleen vakaasti tuotteeseensa, liiketoiminta ei ottanut tuulta alleen. Uuden tuotteen tuonti markkinoille oli ennakoitua vaikeampaa, ja asioita mutkisti taloustaantuma.

Gustafsberg oli tehnyt pari vuotta töitä nälkäpalkalla sen ajatuksen voimalla, että palkkapäivä uurastuksesta koittaisi vielä. Päivä ei koittanut. Sen sijaan rahoittajat vetäytyivät pois.

Mika Ranta / HS
Jutta Gustafsberg kävi kouluttamassa kodinkoneliikkeen henkilökuntaa uuden kahvikoneen käyttöön vuonna 2008. Kahvikauppa ei ottanut tuulta alleen.
Jutta Gustafsberg kävi kouluttamassa kodinkoneliikkeen henkilökuntaa uuden kahvikoneen käyttöön vuonna 2008. Kahvikauppa ei ottanut tuulta alleen.

Mutta edellisistä epäonnistumisistaan Gustafsberg oli jo oppinut, että yrittäjän on kammettava itsensä pystyyn saman tien ja keksittävä uutta.

Niinpä hänellä oli uusi liikeidea heti, kun sijoittajat lopettivat kahvibisneksen rahoittamisen. Nyt hän kokeilisi vaatebisnestä. Gustafsberg sai isältään 5 000 euroa lainaksi ja lensi heti Pariisiin. Pian hän jo ajeli vanhalla autolla ympäri Suomea järjestämässä naisten vaatekutsuiltoja.

”Se ärsytti yli kaiken. Minua niin väsytti. Mutta koin, että muuta vaihtoehtoa ei ollut.”

Hän myös perusti ystävänsä Sunneva Kantolan kanssa vaatekaupan Tampereelle. Gustafsberg on yhä mukana Sunny’s-vaateketjun toiminnassa pienosakkaana.

Veri veti fitness-konkaria kuitenkin vielä kilpa-areenalle. Valmentajakseen hän pyysi Petteri Jussilan vanhan ystävän, kehonrakentaja Jari ”Bull” Mentulan. Gustafsberg alkoi kirjoittaa kisoihin valmistautumisesta blogia.

Siitä tuli valtavan suosittu. Ihmiset kysyivät laihdutus- ja treenineuvoja, Gustafsberg ja Mentula vastailivat.

Gustafsberg voitti body fitnessin SM-kultaa 2011. Se oli lopulta silti sivuseikka. Valmentautuminen johti Gustafsbergin sanoin ”ihan vahingossa” uuteen liiketoimintaan.

Kisoihin valmistautuessaan hän otti muutaman asiakkaan personal training -valmennukseen. Todellista kysyntää oli kuitenkin verkkovalmennukselle.

Gustafsberg sanoo, että hän ja Mentula muuttivat blogin ympärille syntyneen verkkovalmennuksen maksulliseksi sen jälkeen, kun pari oli jakanut ilmaiseksi ohjeita 60 000 ihmiselle.

Kysymyksiin vastaaminen vei kaiken ajan, ja ystävät tajusivat, että toiminnalla voisi tehdä rahaa.

Niin syntyi menestysbrändi FitFarm. Tampereelle rekisteröidyn yrityksen pääbisnes ovat juuri verkkovalmennukset, sillä verkon kautta yritys tavoittaa koko Suomen.

Esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevaan 89 euron hintaiseen valmennukseen kuuluu 12 viikon treeniohjelma, ruokavalio ja seminaari.

FitFarm tarjoaa myös esimerkiksi henkilökohtaisia personal trainer -palveluja.

Gustafsberg ja Mentula ovat FitFarmin keulahahmot, mutta Gustafsberg omistaa FitFarmin yhtiöidensä kautta. FitFarmia pyörittävä Xemax-osakeyhtiö kuuluu yksin Gustafsbergille hänen holding-yhtiönsä Jutta Marketingin kautta.

Xemax on kasvanut vuodesta 2010 niin, että vuoden 2015 liikevaihto tulee omistajansa mukaan olemaan lähes kolme miljoonaa euroa. Xemaxin kannattavuus oli tuoreimmalla julkistetulla tilikaudella 2014 erinomainen: tulosta jäi verojen jälkeen lähes viidennes myynnistä.

Gustafsberg on myös mukana lisäravinnesarjaa FitFarmille tuottavassa Suomen Lisäravinne Oy:ssä. Se ei kuitenkaan ole ollut kannattava vaan teki viime kesäkuussa päättyneenä tilikautenaan 18 kuukaudessa huimat puolen miljoonan euron tappiot.

Miksi, sitä Gustafsberg ei osaa kommentoida tarkemmin. Yhtiön toimitusjohtaja Robert Savikko selittää tappiota vanhojen tuotteiden alasajolla ja pari vuotta markkinoilla olleiden FitFarm-lisäravinteiden perustamiskuluilla. Hänen mukaansa FitFarm-tuotteet ovat nyt erittäin kannattavalla pohjalla.

Go Fat Go
Menestyvällä liikenaisella ei ole enää juuri aikaa vetää personal training -valmennuksia.
Menestyvällä liikenaisella ei ole enää juuri aikaa vetää personal training -valmennuksia.

FitFarmissa Gustafsberg on tehnyt monta asiaa toisin kuin aiemmissa bisneksissään.

Ensinnäkin liiketoiminta lähti vauhtiin omasta innostuksesta ja kiinnostuksesta.

”Oli tarkoitus laittaa itseni kuntoon, ei kehittää mitään liiketoimintaa [valmentamisen] ympärille. Ei meillä ollut mitään liiketoimintasuunnitelmaa tai budjettia”, yrittäjä sanoo.

Lisäksi painonhallinta-ala oli fitness-tähdelle tuttu maailma. Ja toisten ihmisten motivoinnista Gustafsbergilla oli kokemusta jo ternimaitobisneksestä. Silloin piti saada ihmiset myymään kapseleita, nyt valmentaa yleisöä terveellisiin elämäntapoihin.

Mutta toisin kuin ternimaitoaikoina, liikuntavalmennukseen Gustafsberg lähti nöyränä.

”On ollut malttia, enkä ole tyrkyttänyt itseäni mihinkään. Kaikkeen ei tarvitse lähteä mukaan.”

Gustafsberg onkin rakentanut julkisuuskuvaansa tietoisesti uudelleen. Enää hän ei halua esitellä käsilaukkukokoelmiaan vaan esiintyä varteenotettavana hyvinvointiasiantuntijana.

Nyt hän puhuu puhtaasta ruuasta, henkisestä kasvusta ja kiinnostuksestaan buddhalaisuutta kohtaan. Rauhallisin vaalein sävyin sisustettu koti on kuin jatke Gustafsbergin tuoreille hyvinvointiopuksille, joiden kauniilla sivuilla yrittäjä kannustaa lukijoita elämänmuutokseen.

Menestyksen symbolit ovat silti yhä samat kuin ternimaitobisneksen aikoihin: Gustafsberg on jälleen hankkinut järvenrantatalon ja sen pihaan BMW:n.

Entä se tuorein oppi yrittämisestä? Mitä Gustafsberg sanoo oppineensa menestyksestä epäonnistumisten jälkeen? Yksinkertaisesti tämän: kun tarpeeksi monta kertaa yrittää, niin jossain kohtaa tulee läpimurto.

Tästä bisneksestä hän olisi valmis jäämään aikanaan eläkkeellekin. Unelmana on tiukan työtahdin höllentäminen.

Isä sanoi jo ainakin 15 vuotta sitten tyttärelleen, että tämän pitäisi ryhtyä laihdutusbisnekseen. Ehkä Gustafsberg olisi päässyt helpommalla, jos hän olisi ottanut neuvosta vaarin jo tuolloin. Mutta katuminen ei kuulu Jutta Gustafsbergin tapoihin.

Helsingin Sanomat ja Gustafsbergin nimikkotelevisio-ohjelmia esittävä Liv-kanava kuuluvat Sanoma-konserniin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!