Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Flow kasvoi harrastuksesta miljoonayritykseksi – ”Haluamme olla paras”

Toimitusjohtaja Suvi Kallio on yksi Flow Festivalin perustajista. Menestyskonseptia saa matkia, hän sanoo.

Jani Timonen HS
Kuka?

Suvi Kallio

Syntynyt Lahdessa vuonna 1975. Taidehallinnon maisteri London City Universitysta ja kulttuurituottaja AMK Humanistisesta ammattikorkeakoulusta Humakista.

Mitä tekee?

Yksi vuonna 2004 perustetun Flow Festivalin perustajista. Festivaalin toimitusjohtaja vuodesta 2008. Tanssiryhmä Tero Saarinen Companyn tuottaja 2004–2006. Työskennellyt muun muassa Docpointissa ja Helsingin juhlaviikoilla.

Perhe

Aviomies ja yhtiökumppani Tuomas Kallio sekä 3- ja 6-vuotiaat lapset.

Harrastukset

Taide, kulttuuri, liikunta, luonnossa liikkuminen ja kaupunkimatkailu.

Tärkeintä on saada oikeanlaista yleisöä, Flow Festivalin toimitusjohtaja Suvi Kallio sanoo Helsingin Suvilahdessa.

Helsinkiläinen tapahtuma ei kuitenkaan halua olla elitistinen.

Pienestä Flow’sta on kasvanut monen matkima festivaali, jolla on kuuden miljoonan euron liikevaihto ja kymmeniätuhansia kävijöitä joka vuosi. Sen oikeanlaisen yleisön houkuttelemiseksi musiikin, taiteen ja ruoan festivaali hamuaa jatkuvasti Suomen rajojen ulkopuolelle.

Seuraava Flow alkaa perjantaina. Kallio kertoo mielellään, miten jokavuotinen menestys rakennetaan tyhjästä. Neuvot saa kopioida.

Jo nyt moni festivaali seuraa Flow’ta tarjoamalla kävijöille muutakin kuin perinteistä festivaalien mättöruokaa. Kallio on iloinen siitä, että muut ottavat mallia vuonna 2004 perustetusta Flow’sta.

”Sehän on vain kivaa, että olemme tällä tavalla pystyneet kehittämään suomalaisia festivaaleja. Emme silti näe Flow’ta suomalaisena tapahtumana. Kuljemme omaa polkuamme, eikä meillä oikeastaan ole kilpailijoita Suomessa.”

Kopioijat toistavat yleensä yhden ison virheen: he unohtavat yksityiskohdat.

Kallio on työskennellyt paljon Suomea markkinoivien kanssa. Hän on huomannut, etteivät yksityiskohdat unohdu ainoastaan festivaaleilta.

”Suomessa on monia asioita, joissa olisi aineksia menestykseen, jos kokonaisuus yksityiskohtia myöten olisi mietitty huolellisesti. Etenkin turisteille pienilläkin yksityiskohdilla on suuri merkitys. Ne vaikuttavat siihen, tulevatko ihmiset takaisin tai suosittelevatko he Suomea ystävilleen.”

Flow’ssa yksityiskohtien syynääminen näkyy muun muassa siinä, että yhteistyökumppaneiden on jaettava sama arvomaailma kuin järjestäjien.

”Pyrimme siihen, ettei meillä ole päälle liimattua mainontaa tai sisällöttömiä promopisteitä.”

Jos Flow olisi ihminen, se olisi lahjakas mutta itsepäinen touhuaja. Yltiöpositiivinen ajattelu voidaankin unohtaa tässä vaiheessa, sillä juuri kriittisyys muokkaa Flow’ta.

”Usein kaikki lähtee siitä, että havaitsemme epäkohdan ja haluamme korjata sen paremmaksi.”

Lahdessa syntynyt Kallio ei ole nuoruudessaan kolunnut suuria suomalaisia festivaaleja. Hän kertoo käyneensä Barcelonan Sónarissa, Turun Koneistossa ja Pori Jazzissa. Ideat omaan tapahtumaan kumpuavatkin pääosin muualta kuin toisilta festivaaleilta, esimerkiksi kaupunkimatkoilta ja uusista ilmiöistä.

Musiikissa Flow’lla on kaksi terää. Suuret nimet houkuttelevat osan yleisöstä, mutta monet haluavat nähdä nousevia artisteja. Vahva brändi varmistaa sen, että lippuja ostetaan myös vähemmän tunnettujen esiintyjien takia.

”Ihmiset luottavat arvostelukykyymme ja siihen, että osaamme tarjota ajankohtaista ja kiinnostavaa musiikkia joka vuosi.”

Flow’n menestys ei perustu kuitenkaan vain kuumiin artisteihin, vaan brändiin. Ja mitä vahvempi on brändi, sitä kovemmat ovat odotukset. Kallio sanoo odotusten kasvavan myös siksi, että ihmiset matkustavat enemmän kuin koskaan ja osaavat vaatia elämyksiä.

”Esiintymislava ja kalja-aitio eivät enää riitä.”

Päällisin puolin Flow vaikuttaa helposti matkittavalta. Eikö samanlaisen tapahtuman voisi luoda tarjoamalla vähän kaikkea?

Monet yrittävät, mutta onnistuvat heikosti.

Flow’lla on yksi vahvuus, jota on kudottu yli kaksitoista vuotta: verkosto. Elokuun festivaalia rakentaa vakituisesti kahdeksan ihmistä, mutta verkoston ansiosta Flow’ssa on satoja, jopa tuhansia, eri alojen ammattilaisia.

Jatkuvasti uusiutuva verkosto pitää huolen siitä, ettei virta hyydy.

Kallion mukaan Flow voikin olla mitä tahansa.

”Ajan hermolla oleminen on kaiken ydin, ja siksi haluamme jatkuvasti saada mukaan eri alojen edelläkävijöitä.”

Flow syntyi sattumista. Ydinryhmässä ovat Suvi Kallion lisäksi hänen miehensä ja festivaalin nykyinen taiteellinen johtaja Tuomas Kallio sekä kokenut yökerhoyrittäjä ja dj-tuottaja Toni Rantanen.

Tapahtumat alkoivat vyöryä, kun Helsingin juhlaviikoilla järjestettiin Nuspirit Helsinki -kollektiivin menestyskeikka syyskuussa 2003. Tuomas Kallio johti kollektiivia, jonka livekokoonpanossa saattoi soittaa jopa 15 muusikkoa.

Juhlaviikkojen silloinen toiminnanjohtaja Risto Nieminen huomasi, että ohjelmistosta puuttui nuoria kaupunkilaisia houkutteleva tapahtuma. Hän pyysi Tuomas Kalliota järjestämään uudenlaisen tapahtuman osaksi seuraavia Juhlaviikkoja. Verkosto aktivoitui.

”Saimme jo tuolloin kokoon hyvän yhdistelmän musiikin, kulttuurin ja mainonnan osaajia sekä visuaalisen alan ja ravintola-alan ammattilaisia.”

Verkostomaisuus tuotti tulosta. Ensimmäinen Flow Festival, tuolloin Flow04 – Nuspirit Helsinki Festival, järjestettiin VR:n makasiineilla Helsingissä elokuussa 2004. Kaksipäiväinen tapahtuma myytiin loppuun.

Myös Suvi Kallio oli järjestämässä festivaalia. Samaan aikaan hän työskenteli tuottajana tanssiryhmä Tero Saarinen Companyssa.

”Neljä ensimmäistä vuotta olivat melko harrastajamaista tekemistä muiden töiden ohella. Emme tehneet pitkäjänteisiä suunnitelmia, vaikka tapahtuma oli suosittu alusta alkaen.”

Tiivis perheyritys vahvistettuna Toni Rantasella kasvoi vauhdilla. Flow siirtyi nykyiselle paikalleen Suvilahteen vuonna 2007, ja Suvi Kallio palasi saman vuoden loppupuolella Lontoosta, jossa hän oli opiskellut taidejohtamista.

Paisunutta tapahtumaa ei voinut enää järjestää harrastuksena. Flow oli joko lopetettava tai siitä oli tehtävä työ.

Halu rakentaa festivaalia ammattimaisesti voitti epävarmaan tulevaisuuteen hyppäämisen pelon.

Flow on seurannut myös kotiin, mikä ei kuitenkaan ole haitannut, Suvi Kallio sanoo.

”Festivaaliyrittäminen vaatii sitoutumista ja vie niin valtavan osan elämästä, että on tärkeää jakaa ajatukset oman aviomiehen kanssa. Pikemminkin se voisi lisätä ristiriitoja, jos asioita ei voisi jakaa.”

Flow’n suosio kasvoi edelleen. Vuonna 2012 kävijöitä oli yli 60 000. Suvilahti pullisteli, ja järjestäjät halusivat entistä enemmän kansainvälistä yleisöä.

Festivaalivieraista noin kymmenen prosenttia tulee ulkomailta. Viime vuonna paikalla oli 4 000 Flow-turistia.

”Puhumme Flow-heimolaisuudesta. Se tarkoittaa, että festivaalin henki on kansainvälinen, mikä tekee yleisöstä mielenkiintoisen kotimaisillekin kävijöille.”

Helsingin Suvilahteen matkustetaan muun muassa Britanniasta, Australiasta, Yhdysvalloista – ja läheltä.

”Venäjä on tällä hetkellä ykkösenä. Aiemmin yleisöä on tullut Pietarin alueelta, mutta nyt myös Moskovasta saapuu paljon vieraita.”

Flow’n teettämän selvityksen mukaan festivaali toi Helsinkiin noin 20 miljoonaa euroa viime vuonna.

Suomi on vaativa paikka tapahtumalle, joka ei halaa koko kansaa. Suvi Kallion neuvo uusille festarijärjestäjille onkin se, ettei kannata tähyillä pelkästään Suomeen.

”Monet marginaali-ilmiöt ovat kansainvälisesti valtavia. Lisäksi Suomi on uusi ja kiinnostava matkailukohde, joten yleisöä voi heti hakea ulkomailta.”

Kansainvälistymiseen kuuluu se, että välillä kolisee omassa päässä. Flow kokeili harvinaista festivaalivientiä viime elokuussa, kun Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa järjestettiin satelliittitapahtuma. Rajusta sateesta kärsinyt festivaali oli näyttävä, mutta yleisömäärä jäi puoleen odotetusta.

”Silloin ymmärsimme, että Suomessa olemme luoneet oman markkinan ja yleisön emmekä vain vastanneet olemassa olevaan kysyntään. Samalla tavalla Sloveniassa yleisöpohjan kasvattaminen pitäisi aloittaa aivan alusta.”

Se jää jonkun muun tehtäväksi. Kallion mukaan Slovenia on markkinoissaan parikymmentä vuotta Suomea jäljessä. Uuden rakentaminen olisi liian pitkä urakka suomalaisille.

Slovenia ei säikäyttänyt ydinryhmää. Flow jatkaa kansainvälistymistä, mutta keskittyy ainakin toistaiseksi houkuttelemaan Flow-turisteja Suomeen. Pienimuotoisia satelliittitapahtumia on tehty tänäkin vuonna. Viime keväänä järjestettiin yhden illan Off Flow -tapahtuma Tallinn Music Weekillä, eikä isoa tapahtumaa ulkomailla ole täysin pyyhitty pois suunnitelmista.

”Etelä-Eurooppa kiinnostaa edelleen.”

Kansainvälisesti Flow vetoaa juuri siksi, että se on muuttanut käsitystä festivaaleista.

”Suomessa ruokatarjontamme nähdään jo itsestäänselvyytenä, mutta kansainvälisesti se on kerännyt valtavasti huomiota.”

Tänä vuonna ruokaa on tarjolla entistä runsaammin. Ruokatoimijoita, kuten Kallio sanoo, saapuu alueelle noin neljäkymmentä eli kymmenen enemmän kuin viime vuonna. Osa kävijöistä saapuu festivaalille ruoan takia.

”Ruoka on monelle yksi esiintyjä, ja siksi ruokatarjonta on kuratoitu samalla tavalla kuin mikä tahansa sisältö.”

Festivaalin järjestäjät käyvät ruokatarjonnan läpi annos annokselta. Jokaisen suupalan on sovittava festivaalin luonteeseen.

Koska ruoka on tärkeää, juomapuheet eivät hallitse Flow’ta. Suomessa pitkään jatkunut keskustelu omien juomien sallimisesta festivaaleilla käydään kaukana Flow’sta.

”Ei se meitä kosketa, sillä koko festivaalialue on ravintola. Flow’han on aikuisten tapahtuma, jossa ei tarvitse vetäytyä aidatulle alueelle nauttimaan juomaa.”

Oheistarjontaa Flow’ssa ei ole. Yksityiskohdista tarkka festivaali haluaa, että kuvataide, elokuvat ja Flow Talks -keskustelut ovat yhtä tärkeitä kuin musiikki, vaikka niistä olisi kiinnostunut pieni yleisö.

”Emme edes käytä sanaa oheistarjonta. Sehän kuulostaa siltä, että tarjonta olisi vain jotain pientä ja ylimääräistä maustetta perusfestarikauran seassa.”

Monipuolisuus vähentää riskejä, mutta kaikkeen tarkkakaan festivaali ei pysty varautumaan. Kun koko vuoden tili tehdään yhtenä viikonloppuna, yllätyksiä voi sattua.

Ulkona lähellä merta järjestettävä festivaali on aina sään armoilla. Flow’n ei ole silti tarvinnut perua yhtään esiintymistä sään takia.

Kallio on kuitenkin huomannut olosuhteiden muuttuneen arvaamattomiksi. Esimerkiksi ennen juhannusta Helsingissä järjestetty Sideways-festivaali kärsi tuulenpuuskista ja rankkasateesta.

Flow suojautuu mahdolliselta kehnolta säältä rakentamalla lisää telttoja, kasvattamalla niiden kokoa ja suuntaamalla lavoja olosuhteiden mukaan.

”Nykyaikaiset festivaalirakenteet eivät onneksi mene nurin kuin nakkikioskit.”

Kaupunki piirtää Flow’n rajat. Helsingin Kalasatama on yksi maan nopeimmin muuttuvista alueista, mikä näkyy myös Suvilahdessa.

Joka puolella rakennetaan. Jokainen neliö on uudelleen mietitty.

Kallio katsoo nousevia asuintaloja odottavaisesti, muttei pelkää tulevaisuutta. Festivaali voi vaikuttaa kaupunkiympäristön kehitykseen siinä missä asukaskin.

”Olen tosi ylpeä siitä, että olemme saaneet olla mukana luomassa Helsingistä vetovoimaista kaupunkia.”

Sama vetovoimaisuus ajaa Flow’ta ahtaalle.

Rio Gandara / HS
Suvi Kallio uskoo, että Flow pystyy sopeutumaan muuttuvaan kaupunkiympäristöön.
Suvi Kallio uskoo, että Flow pystyy sopeutumaan muuttuvaan kaupunkiympäristöön.

Flow’n festivaalialueesta Suvilahdessa vain noin kolmasosa on suojeltu, joten suuri osa alueesta voi tulevaisuudessa kasvaa taloja.

On muitakin vaihtoehtoja kuin tyhjä hiekkakenttä tai korkea rakennus, Kallio pohtii.

”Täällä voisi olla monikäyttöistä tilaa tapahtumille ja harrastuksille.”

Helsingin paisuminen synnyttää yllätyksiä, ja Flow’n järjestäjät ovatkin käyneet katsomassa mahdollista uutta paikkaa tapahtumalleen. Yksi ehdokas oli Malmin lentokenttä, mutta nyt varasuunnitelmat on hylätty.

”Hyvät liikenneyhteydet ja jälkiteollinen tunnelma kuuluvat meidän tapahtumaamme. Emme me voi lähteä kantakaupungista.”

Flow’n kävijöistä 70 prosenttia tulee pääkaupunkiseudulta.

Kahdentoista vuoden aikana luodut verkostot auttavat festivaalia reagoimaan muuttuvaan kaupunkiin, ja Flow-heimolaiset sopeutuvatkin helposti järjestäjien tekemiin muutoksiin. Tärkeintä on festivaali – ja brändi.

Flow ei välttämättä haluakaan kasvattaa kävijämääräänsä, vaan tapahtumasta muokataan joka kerta juuri siihen vuoteen sopiva.

Jatkuva muokkaaminen selittää osaltaan sen, miksi Flow’ta on vaikea matkia. Silti siltä voi oppia: muuttumalla koko ajan pysyy kiinnostavana.

”Emme jatkossakaan halua olla suurin ja suosituin tapahtuma, vaan ihan yksinkertaisesti paras.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!