Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asioiden opettelu ulkoa kehittää luovuutta

Raha
 
Alf Rehn
Kirjoittaja on professori.

Elämme kulttuurissa, joka ihannoi luovuutta ja sen oppimista. Ainoa ongelma on, että emme aina näe luovuuden ja oppimisen suhteen koko kirjoa.

Monelle tämä kuulostanee kovinkin tutulta. Jo kauan monet ovat päivitelleet, miten huono esimerkiksi koulu on opettamaan luovuutta, tai sitä, miten toimistotyö tappaa sen samaisen. Pitäisi olla enemmän luovuutta ja suuria ideoita ja vähemmän ulkoa oppimista ja nyhväämistä!

Kuulostaahan se järkevältä. Ikävä vain, että se on ongelmallinen väärinkäsitys.

Otetaan juuri tuo asioiden ulkoa oppiminen. Kun tänään katsoo, miten oppimisesta ja koulusta puhutaan, on kuin ulkomuisti olisi jotain, jota vastaan tulisi taistella, ja kaikenlainen ulkoa oppiminen itse saatanasta. Kaikkihan löytyy kätevästi verkosta, miksi siis opetella mitään ulkoa? Turhaa työtä ja luovuudesta pois – tai näin usein ajatellaan.

Mutta tämä on samalla täyttä lööperiä. Ulkoa oppiminen kun sattumoisin on mitä erinomaisin tapa kehittää luovuutta. Sillä mitä kehittyneempi muisti ihmisellä on ja mitä enemmän hän on sinne varastoinut, sitä enemmän hänellä on käytettävää uusien ideoiden kehittelyyn.

Ihminen, joka ei ole kehittänyt ulkomuistiaan, on luovuuden näkökulmasta kuin Tesla, jolla on iso moottori mutta yksi vaivainen AA-paristo akkunaan.

Silti moni haluaa poistaa sen vähäisenkin ulkomuistin ja ulkoa oppimisen kouluista ja valittelee sitä, että jotkut työpaikat ikävästi haluavat työntekijöidensä osaavan keskeisiä asioita ulkoa. Se kun ei ole modernia, eikä sitä digitalisaatiota.

Näin onnistumme, luovuuskiimassamme ja innostuksessamme kaikkea uutta ja kivaa kohtaan, aidosti vahingoittamaan luovuutta.

Historiamme suuria neroja, olivat nämä sitten tieteen tai taiteen saralla, yhdistää se, että he oppivat alansa perusteet toistoa ja ulkomuistia hyödyntäen. Nykyään kuvittelemme, että voimme luoda neroja opettamalla vain, mistä tietoa etsitään ja miten yhdessä leikitään.

Kaunis ajatus, tietenkin, koska kuka pänttäämistä rakastaisi? Samalla tarvitsemme pänttäämistä rakentaaksemme luovuuden lihaksia, koska aito kehittyminen vaatii myös luovuuden vähemmän kivoja osia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!