Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ovatko tulevaisuuden klassikoita pop-esineet? Designklassikoita on lähes mahdotonta ennustaa

Klassikon määrittely on hankalaa jopa muotoilun ammattilaisille.

Raha
 
Maaria Drake
Petteri Kivimäki
Vuoden nuori muotoilija 2016 -palkinnon voitti Laura Väinölä. Hän hyödyntää luonnonmateriaaleja.
Vuoden nuori muotoilija 2016 -palkinnon voitti Laura Väinölä. Hän hyödyntää luonnonmateriaaleja. Kuva: Petteri Kivimäki

Klassikon synonyymejä ovat sekä tuoreus että ikuisuus, sekä ajattomuus että arvon säilyttäminen. Design-klassikoiksi ovat nousseet sellaiset suomalaiset käyttöesineet kuin Aalto-maljakot, Lisa-valaisimet, Karuselli-pallotuolit ja Fiskarsin oranssit sakset.

Mikä tekee juuri tietynlaisista saksista tai astiasta klassikon? Entä millä 2010-luvun tuotteella on potentiaalia yltää klassikon asemaan?

Mikä tekee klassikon?

Designista puhuttaessa klassikko on iso sana, sanoo muotoilija ja arkkitehti Ilkka Suppanen. ”Suomessa designklassikoita on noin kymmenen, ja jonkun uuden nostaminen sinne joukkoon on aika iso juttu ja hyvin vaikeaa.”

Hän vertaa designia autoihin: ”Autoissa klassikon kuva on selkeä. Siinä on kaksi ovea, ja se on menestynyt kilpailuissa. Designissa on lähes mahdotonta määritellä, mikä tekee klassikon, koska yhtä yhteistä nimittäjää ei ole.”

Sitä paitsi yhdessä piirissä klassikoksi mielletään yksi asia, toisessa toinen, Suppanen sanoo. ”Klassikoiksi on päätynyt joitakin minun mielestäni huonojakin juttuja.”

Tiivistetysti klassikon sääntö on, että omana aikanaan arvostetut ja korkeaan asemaan nostetut esineet eivät menetä arvoaan ajan myötä.

Arvokkuus tulee esimerkiksi kansainvälisistä palkinnoista, mutta muitakin tekijöitä on, sanoo Lahden Muotoiluinstituutin lehtori Heikki Saros.

”Klassikon asema voi tarkoittaa korkeaa taloudellista tai kulttuurista statusta. Olihan kuuluisan viime vuosisadan Suomi-designin teosten takana vaikutusvaltaisia henkilöitä ja tukitoimia, joilla luotiin Finnish Design -tuotteita.”

Yksi elementti on tuttuus: klassikko on esine, jota monet käyttävät tai jonka monet tuntevat.

”Klassikolla on aina tarina kerrottavaksi. Klassikkoesine on kuin kielessä sanat ja ilmaukset. Jos kukaan ei niitä käytä tai ymmärrä, ne jäävät paitsioon”, Saros vertaa.

Saako klassikkoa korjata?

Entä, jos klassikkoon tulee säröjä? Jos koira jyrsii Artekin Tuoli 66:n jalkaa tai Oiva Toikan lasimaljakosta halkeaa pala, kannattaako niitä entisöidä tai korjata?

Rikkinäiselle esineelle voi olla paikkansa museossa tai keräilijän kotona, mutta jos vika estää käyttöesineen käytön, sen voi Saroksen mielestä aivan hyvin korjata, oli kyseessä klassikko tai ei.

”Kiillottamista tai hiomista pelkästään esteettisistä syistä en ehkä ymmärrä. Museossa tai keräilijällä tilanne voi olla toinen, kun näkökulma voi olla restauroiva tai konservoiva.”

Mikä on seuraava klassikko?

Klassikon asemaan ovat nyt kovasti pyrkimässä pop ja postmoderni, Saros mainitsee.

Sen sijaan siihen, kenellä tämän päivän muotoilijanimistä voisi olla potentiaalia nousta klassikoksi, ammattilaiset eivät ota kantaa.

”Jos klassikkoaseman voisi ennustaa, eihän muuta tehtäisikään kuin klassikoita!” Saros huomauttaa.

Hänen mukaansa perinteisessä mielessä suosittu tai tuottoisa ei välttämättä muodostu klassikoksi, eikä klassikko ole klassikko vielä suunnittelu- tai valmistusaikanaan. Jugendia alettiin arvostaa uudestaan 1970-luvulla. 1950-luvun jokapäiväiset kalusteet nousivat trenditietoisten suosioon jälleen 1980-luvulla.

”Designin tutkimus ja vaikkapa oivaltava näyttely sopivassa museossa synnyttävät klassikoita”, Saros lisää.

”Kun katsotaan taaksepäin, olisi tietysti kiva tietää, mikä teki klassikosta klassikon. Mutta ei sitä voi etukäteen päättää”, Suppanen sanoo.

Helsinki Design Week ja Habitare-sisustus- ja designtapahtuma 11. syyskuuta asti. www.helsinkidesignweek.fi habitare.messukeskushelsinki.fi

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!