Valikko
Raha

Kiinteistömiljonääri Raimo Sarajärvi paljastaa, miten menestys rakennetaan

Sarajärvestä ei tullut ammattilaisjalkapalloilijaa, mutta hänestä tuli kiinteistösijoittaja, johon jalkapalloseura SJK:n huima nousu mestariksi henkilöityy. Katse on jo eurokentillä.

On vuosi 1988: Nuori kauppatieteilijä on tullut kesäksi pelaamaan jalkapalloa Seinäjoelle. Hän aikoo viettää paikkakunnalla tasan yhden kauden.

Suomen cupin ensimmäinen ottelu pelataan hiekkakentällä Seinäjoen keskustassa. Kakkosdivisioonassa pelaava Seinäjoen TP-55 saa vastaansa pääsarjajoukkue Lahden Reippaan. Ennen ottelua pelaajille kerrotaan, että vastustajalla on riveissään melko taitava poika, jota kannattaa varoa.

Peli päättyy vierasvoittoon 0–3. Seinäjoki tippuu cupista.

Se taitava poika on Jari Litmanen, joka sittemmin vaihtaa pohjalaiset hiekkakentät ammattilaisareenoihin.

Entä se kauppatieteilijä? Hän ei koskaan nouse pääsarjatasolle, eivätkä haaveet ammattilaisurasta toteudu. Keskikenttäpelaaja Raimo Sarajärvestä tulee ”epäonnistunut urheilija”.

Mutta arvaamattoman arvokkaan lahjan Seinäjoen jalkapallo hänestä saa. Sarajärvestä kehittyy paitsi menestyvä liikemies ja kiinteistökuningas, myös suorastaan poikkeuksellinen urheilumesenaatti.

Tänään lauantaina Veikkausliiga-kautensa aloittava Seinäjoen Jalkapallokerho voitti viime syksynä monien yllätykseksi lajin Suomen mestaruuden. Takana oli vain kaksi pääsarjakautta.

SJK toi Veikkausliigaan kaivattua sähköä, sillä helsinkiläinen HJK oli tätä ennen voittanut kuusi perättäistä mestaruutta.

SJK:n nousu henkilöityy yhteen mieheen, seuran puheenjohtajaan ja pääomistajaan Raimo ”Raipe” Sarajärveen. Hän on rakentanut SJK:sta menestystarinaa rahoillaan, lajituntemuksellaan ja bisnestaidoillaan.

”Epäonnistunut urheilija on myöhemmin hyvä työntekijä ja hyvä seurajohtaja”, hän sanoo.

”Ei tällaisen organisaation johtaminen oikeasti eroa mistään muusta bisneksestä. Tässä on enemmän tunteita ja urheilun kiimaa, mutta se on ainoa asia, mikä erottaa.”

Suomalaisessa jalkapallossa on nähty kummisetiä ja nopeita liikkeitä ennenkin, mutta menestyvän jalkapalloseuran rakentaminen taloudellisesti terveelle pohjalle on vaikea pala.

Sarajärvi yrittää tätä nyt Seinäjoella, ainakin toistaiseksi harvinaisen menestyksekkäästi.

Mikä on SJK:n salaisuus? Miksi Sarajärvi kumppaneineen on onnistunut siinä, missä monet muut ovat epäonnistuneet?

Sarajärvi ei mielellään ruodi muiden epäonnistumisia. Oman menestyksen syy on kuitenkin selvä. Se on ollut strateginen pitkäjänteisyys.

SJK:ssa ei ole tietoisesti haettu nopeita tuloksia ja pikavoittoja vaan on lähdetty ensin rakentamaan tekemistä ja organisaatiota kuntoon. Alkuun rakennettiin strategia ja pilkottiin se osatavoitteisiin.

”Se on sama kuin liike-elämässä. Tulosta ei voi johtaa, mutta tekemistä voi johtaa. Miten ollaan parempia kuukausittain, vuosittain, koko ajan”, seuraa vuodesta 2010 luotsannut Sarajärvi sanoo.

Tuloksia tuli silti jopa yllättävän nopeasti. ”Vähempikin menestys olisi riittänyt. Olisimme silti jatkaneet tekemistä.”

Mutta palataan vielä 1980-luvun lopulle ja katsotaan, mistä määrätietoinen bisnesmies on liike-elämän oppinsa ammentanut.

Sarajärvi on kotoisin Rovaniemeltä, josta hän lähti armeijan jälkeen Tampereelle opiskelemaan kauppatieteitä. Opinnot sujuivat pikavauhtia, ja kauppatieteilijä oli pian pankissa töissä.

23-vuotiaana hän totesi kuitenkin olevansa ”liian nuori kulkemaan harmaa puku päällään koko loppuelämää”. Kun häntä pyydettiin avaamaan kiinteistönvälitysyhtiö SKV:n konttori Alajärvelle, Sarajärvi vaihtoi asuntobisnekseen.

Parin vuoden päästä osoitteena oli Seinäjoki, jossa hän alkoi saneerata SKV:n toimintaa. Elettiin 1990-luvun alun lamavuosia.

”Silloin käytiin sellaista korkeakoulua, jota yrityselämässä nykyisin osaa arvostaa. Se oli selviytymistä koko ajan. Korot olivat 20 prosenttia, asuntokauppaa piti yrittää tehdä. Yrityksiä kaatui. Pankit ja roskapankki Arsenal realisoivat tavaraa”, Sarajärvi muistelee.

”Näki monta yrittäjätarinaa, mollivoittoisia melkein kaikki. Mutta kun teki sitä omaa duunia pyyteettömästi, jäi aika laaja ystävä- ja yrittäjäverkko. Sai aika paljon arvostusta yhteistyökumppanuuksien muodossa.”

Vuonna 1995 Sarajärvestä tuli useiden SKV:n alueyhtiöiden toimitusjohtaja. Samaan aikaan kuoli oma isä, syntyi esikoispoika, ja vastuuseen piti kasvaa 29-vuotiaana. Kaksi vuotta myöhemmin Sarajärvi nousi konsernin johtoryhmään.

”Sitten alettiin tehdä kasvua. Se oli vahvuusalueeni. Olin konsernin kasvudraiveri.”

Sarajärvestä tuli osakas, ja yhtiö kasvoikin voimakkaasti. Kasvaminen oli hänestä helppoa.

”Tarinani oli se, että sain hyvin ihmisiä mukaan. Minulta ei oikein ikinä lähtenyt avainihmisiä pois. He sitoutuivat hyvin siihen juttuuni, johon olin pyytänyt heidät mukaan.”

Hänen periaatteensa onkin aina ollut, että yksin et ole mitään. ”Olen vain veturi.”

Vuonna 2006 tehtiin useita liiketoimintakauppoja, joiden seurauksena syntyi Realia-konserni. Sen tytäryhtiöitä ovat nykyään SKV, Huoneistokeskus ja Huom! Huoneistomarkkinointi.

”Melkein joka kolmas, vähintään joka neljäs, asuntokauppa tehtiin kiinteistönvälityksellä, jota minä johdin.”

Syksyllä 2008 Sarajärvi kuitenkin myi osuutensa ja jätti bisneksen, jossa oli ollut mukana 19 vuotta.

Tyhjän päälle hän ei jäänyt. Vuosien varrella sijoittaja-asiakkaat olivat pyytäneet mukaan kiinteistösijoitusyhtiöihin. Jo tuona aikana hänelle oli kertynyt merkittävä sijoitusomaisuus.

”Sen jälkeen ne omistukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Voi sanoa, että ollaan aika isoja kiinteistöomistajia. Se on ehkä se isoin bisnes, joka tällä hetkellä pyörii”, Sarajärvi sanoo.

Ollaan kiinteistövarallisuudenhoitoyhtiö GapConin toimistolla Torikeskuksessa Seinäjoen keskustassa. Sarajärvi on GapConin hallituksen puheenjohtaja.

Sarajärven ja hänen yhtiökumppaneidensa yritykset omistavat Seinäjoen muutkin kauppakeskukset. Sijoitusomaisuutta on pelkästään Seinäjoen keskustassa 45 000 neliömetriä. Vuosittaiset vuokratulot ovat 8,5–9 miljoonaa euroa.

Lisäksi kiinteistösijoituksia on muiden muassa Lahdessa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Helsingissä.

Pääkaupungissa Sarajärvi toimii hallituksen puheenjohtajana yhtiössä, joka omistaa Kanavarannan arvokiinteistön Katajanokalla.

Hän on nykyisin mukana noin 30 yhtiössä osakkaana ja hallituksen jäsenenä.

Kiinteistökuningas oli jo luvannut itselleen, että kiinteistönvälityksen tapaiseen henkilövetoiseen bisnekseen hän ei enää lähtisi.

”Olen johtamistavaltani ihmisläheinen, mutta se myös kuluttaa paljon. Siihen vähän väsyinkin lopulta. SKV:ssä minua vaivasivat aina kaikkien sairaudet, avio-ongelmat ja alkoholiasiat, ja yritin niitä ratkaista.”

Mutta jo lähtöä seuraavana vuonna 2009 hän perusti kiinteistönvälitykseen uuden toimijan: franchising-periaatteella toimivan Kotijoukkue-ketjun.

”Niin moni pyysi minua. Ja kun olin tukenut urheilua jo pari vuotta omilla säästöilläni, aloin miettiä, että tähän voisi kehittää jonkin liiketoiminnan, joka brändäytyisi urheilun tukijana ja hyväntekijänä, yhteiskunnan osasena.”

Paikalliset Kotijoukkue-toimistot tukevat oman alueensa urheilua.

Sarajärven mukaan Kotijoukkueella ja siihen kuuluvalla itsemyyntipalvelu Solo.fi:llä on vanhojen asuntojen tarjonnasta nyt 13–14 prosentin markkinaosuus.

Tavoite on 20 prosenttia ja paikka valtakunnallisten ykkösketjujen joukossa. Mies vaikuttaa tyytyväiseltä kehitykseen.

Mutta tämäkään ei kunnianhimoiselle urheilumiehelle riittänyt.

SJK:hon Sarajärveä pyydettiin mukaan jo uutta seuraorganisaatiota perustettaessa 2007. Silloin hän kieltäytyi mutta rakensi Seinäjoelle uuden harjoitushallin, Wallsport-areenan. Sen piti olla hänen lahjansa Seinäjoen jalkapallolle.

Helsingissä Sarajärvi lähti kuitenkin HJK:n hallitukseen ja osti siivun jalkapalloseurasta. ”Siihen aikaan ajattelin, että Suomessa voi olla vain yksi tällainen seura kuin HJK. Samalla huomasin, ettei tämä voi näin mennä.”

Niinpä 2010 hän ryhtyi Kakkosessa pelanneen SJK:n puheenjohtajaksi. Siitä lähtien seura on ollut huimassa nousukiidossa.

”Meidän juttu ei ollut se, että sanotaan tekevämme parhaamme. Sanoimme joka vuosi, että aiomme voittaa tämän sarjan. Ja joka vuosi meille naurettiin.”

SJK nousi Kakkosesta Ykköseen syksyllä 2011 ja Veikkausliigaan syksyllä 2013.

”Seuraavana vuonna liigassa meille naurettiin vielä voimakkaammin, kun kerroimme, että pelaamme sarjan voitosta. Olimme lopulta toisia. Viime vuonnakin meille naurettiin, mutta voitimme sarjan.”

Tänä vuonna SJK:lle ei enää naureta. Seura on yhdessä HJK:n kanssa liigan ennakkosuosikkeja.

Kuusi vuotta sitten seuran liikevaihto oli 120 000 euroa. Tänä vuonna se on puheenjohtajan mukaan jo lähes seitsemän miljoonaa euroa. Budjetti on Veikkausliigan joukkueista toiseksi suurin HJK:n jälkeen.

”Olemme hulluja mutta emme tyhmiä”, sanoo HJK:sta sittemmin jättäytynyt mesenaatti.

Hän odottaa joukkueensa pelaavan tälläkin kaudella mestaruudesta.

Sarajärvi kaartaa valtavan kokoisen vaalean Mersunsa rakennustyömaan parkkipaikalle Seinäjoen Jouppilanvuoren urheilualueella.

Täällä tulee konkreettisesti selväksi, mitä menestyvän jalkapalloseuran rakentaminen on tarkoittanut.

Entiseen metsikköön nousee 12,5 miljoonan euron jalkapallostadion valtaosin yksityisellä rahoituksella.

Paikalliselta sponsorilta nimensä saaneen OmaSP-stadionin vihkiäisottelu on 18. kesäkuuta pelattava SJK–HJK.

Rakennustyöt ovat vielä pahasti kesken, mutta Sarajärvi on silmin nähden innoissaan.

Jalkapallo-otteluissa stadion vetää 6 000 katsojaa, konserteissa 10 000.

Tuolla vieraskatsomon päässä soittaa ZZ Top heinäkuussa, tänne VIP-katsomoon tulee lämmitetyt istuinpaikat – tiettävästi ainutlaatuiset Suomessa.

500 asiakasta vetävässä VIP-ravintolassa verkostoidutaan.

Kun Sarajärvi ja muut omistajat vuosikymmenen alussa sitoutuivat SJK-hankkeeseen, kuntoon piti laittaa niin valmennus kuin pelaajien olosuhteetkin. Stadion oli yksi osa strategiaa.

Menestyvän jalkapalloseuran puitteet alkavat olla valmiina, ja seuralla on myös kiinteistöomaisuutta. Ja pelaajien kannalta Sarajärvi on hionut paketin niin pitkälle, että seura tarjoaa heille tarvittaessa apua asunnon ostossa ja myöhemmin takaa, että asunto menee kaupaksi.

SJK:n asunnoissa vuokralla asuvat pelaajat puolestaan kartuttavat seuran kassavirtaa.

Jos kaikki menee hyvin, uuden stadionin nurmella pelaa tulevana kesänä myös Sarajärvi. ”Raipen” esikoispoika Jesse Sarajärvi kuuluu SJK:n edustusjoukkueeseen, mutta viime vuonna loukkaantuminen sotki kauden.

SJK on tuonut kunniaa mutta niellyt myös valtavasti rahaa.

Viime vuonna Sarajärvi kertoi sanomalehti Pohjalaisen haastattelussa, että hän laittaa omasta pussistaan SJK:n toimintaan vuosittain edelleen kuusinumeroisen summan rahaa.

Nyt suunta on muuttunut.

”Se ei ole vastikkeetonta rahaa enää. Omat pääomat, jotka sinne on tarvinnut sijoittaa, on nyt sijoitettu.”

SJK-konsernilla on Sarajärven mukaan nyt 20 miljoonan omaisuus ja noin seitsemän miljoonan euron velat. Yritysyhteistyökumppaneita on jo 600.

”Se on ihan terve yritys.”

Jos SJK joskus alkaa tehdä voittoa, rahat menevät seuran kehittämiseen. Omistajat ovat sopineet, että osingot tulevat elämyksinä.

Menestyvää kiinteistösijoitusta, kasvava kiinteistönvälitysketju, avokätistä tukea jalkapallon huippunousijalle.

Vuonna 2007 Sarajärven tulot olivat 2,7 miljoonaa euroa, josta pääomatuloja oli 2,6 miljoonaa. Sen jälkeen häntä ei ole verokuninkuustilastoissa kuitenkaan näkynyt. Toissa vuonna hänen verotettavat tulonsa olivat 75 076 euroa.

Kuinka rikas oikein olet?

Sarajärvi on hetken hiljaa.

”Kyllä oma ja perheen elämä on turvattu. Raha on sellainen käsite, että sillä ei ole elämässäni niin suurta roolia. En tarvitse enemmän asuntoja tai autoja. On minulla asuntoja aika paljon.”

Mieluummin hän puhuu tekemisen merkityksellisyydestä, halusta jättää jälki.

”Ei tätä tehdä enää niin paljon itselle vaan tälle kokonaisuudelle.”

Se tulee selväksi, että Sarajärven mielestä Seinäjoen kaupunki ei osaa arvostaa paikkakunnan julkisuuskuvan hyväksi tehtyä työtä. ”Ehkä joku sen heille vielä suomentaa.”

Paikallinen elinkeinoelämän vaikuttaja kuvaa Sarajärveä vaativaksi ja piinkovaksi liikemieheksi, joka helposti rokottaa vastapuolta virheistä.

”Liian herkkänahkainen hänen kanssaan ei saa olla. Arvostettu hän varmasti on”, vaikuttaja sanoo.

Yhteisön hyväksi toimimista on sekin, että Sarajärvi on hiljattain lähtenyt pelastamaan Seinäjoen lentokentän hiipuvaa toimintaa.

Unelmia riittää yhä, vaikka kuinka paljon. ”Futiksessa haluaisin saavuttaa Eurooppa-liigan lohkovaiheen. Se on next level.”

Tänä vuonna SJK pääsee hallitsevana Suomen mestarina karsimaan paikasta Mestarien liigassa – sarjassa, joka on suomalaisille yleensä kova pala.

Mestarien liigan karsintojen jälkeen SJK saattaa mahdollisesti vielä päästä kokeilemaan onneaan Eurooppa-liigassa.

Sarajärven mielestä unelma eurokentillä on sitä mahdollisempi saavuttaa, mitä useammin sitä pääsee yrittämään.

”Unelma on sekin, että mahdollisimman paljon pelaajia ja valmentajia kulkee meidän seuran kautta kohti suurempia kenttiä. Ja että seurayhteisö kasvaisi ja vahvistuisi. Olisi hienoa, jos meillä olisi joskus 4 000 kausikorttia myytynä ja pelit täynnä.”

Tälle kaudelle kausikortteja on myyty 1 500, ja tavoitteena on neljä loppuunmyytyä ottelua.

Sarajärvi seisoo ylhäällä keskeneräisessä VIP-katsomossa ja silmäilee kevätauringossa kylpevää rakennustyömaata.

”Hiljaiseksi vetää. Jos joku antaa kicksejä, niin tämä.”

Alas lähdetään työmaahissillä. Se tärisee kovaäänisesti.

”Tältä tuntuu alamäki”, kiinteistö- ja urheiluvaikuttaja lohkaisee.

Muuten hän ei olekaan joutunut alamäkeä kokemaan.

 

Sarajärven pääbisnekset

 Kiinteistösijoittaja, kiinteistönvälittäjä ja jalkapalloseuran puheenjohtaja Raimo Sarajärvi on mukana noin

30 yrityksessä osakkaana ja hallituksen jäsenenä. Pääbisneksiä ovat seuraavat yhtiöt:

 Toimitusjohtaja hän on esimerkiksi kiinteistöyhtiö City Kauppapaikoissa, Rinkes Kiinteistöissä ja Kesas-Yhtiöissä.

Suurin on City Kauppapaikat, josta Sarajärvi omistaa 31 prosenttia. Vuonna 2014 yhtiön liikevaihto oli 4,6 miljoonaa euroa, liiketulos 1,4 miljoonaa ja liikevoittoprosentti 31,7.

 Sarajärvi on myös kiinteistönvälitysketju Kotijoukkueen ja kiinteistöomaisuudenhoito-

yhtiö GapConin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. GapConin liikevaihto oli toissa vuonna 1,6 miljoonaa.

 Hän on sijoittanut myös esimerkiksi Saudi-Arabian suosituimpaan autokaupan portaaliin Abi Media Networkiin.

Raimo Sarajärvi

Kuka? 49-vuotias seinäjokelainen yrittäjä. Koulutukseltaan kauppatieteen maisteri, lisäksi kiinteistöalan LKV- ja YKV-tutkinnot.

Mistä tunnetaan? Johtaa jalkapallon hallitsevaa Suomen mestariseuraa SJK:ta. On kiinteistönvälitysketju Kotijoukkueen perustaja ja merkittävä kiinteistösijoittaja.

Mistä ei tunneta? Ei pelaa enää jalkapalloa, mutta on hiihtänyt pari kertaa Vasasloppetin sekä juossut New Yorkin ja Tukholman maratonit.

Perhe: On ollut tänään tasan 22 vuotta naimisissa vaimonsa Tuula Sarajärven kanssa. Pariskunnalla on aikuiset pojat Jesse ja Iiro.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yrittäjyys
  • Jalkapallo
  • SJK
  • Kiinteistönvälitys
  • Sijoittaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    2. 2

      Yhdeksällä miljoonalla eurolla tietokoneita ja elektroniikkaa suoraan vääriin käsiin – näin Helsingin opetusviraston laitepetos onnistui

    3. 3

      Kasvukivut sekoittivat Finnairin – tässä selitys Miamin-lentojen perumiselle

    4. 4

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    5. 5

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    6. 6

      Nainen brittipolitiikassa on yhä sääriensä summa – tabloidin seksistinen kansikuva onnistui hätkähdyttämään jopa Britanniassa

    7. 7

      Junioriurheilijan seuranvaihto maksoi peräti 5 000 euroa – tässä syy

    8. 8

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    9. 9

      Trump ryhtyy romuttamaan ilmastopolitiikkaa – Tänään allekirjoitettavan asetuksen ennustetaan elvyttävän kannattamatonta hiilivoimaa

    10. 10

      Skotlannin parlamentti puoltaa uutta kansanäänestystä itsenäisyydestä – Britannian hallitus tyrmäsi heti suunnitelman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    2. 2

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    3. 3

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Opetan lukiossa asioita, joita en ole opiskellut päivääkään

    6. 6

      Nainen ei saanut avioeroa Britanniassa – miljonääripariskunnan vaimon on pakko pysyä avioliitossa, vaikka mies valitti vanhasta syrjähypystä ja haukkui vaimoa julkisilla paikoilla

    7. 7

      Tiedoksi niille, jotka surevat pakolaisten aiheuttamia kustannuksia: Leirittämällä ja eristämällä he vasta kalliiksi tulevatkin

    8. 8

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    9. 9

      Nainen brittipolitiikassa on yhä sääriensä summa – tabloidin seksistinen kansikuva onnistui hätkähdyttämään jopa Britanniassa

    10. 10

      Koulun sisäilma tuhosi työntekijän terveyden – nyt vantaalaiskoulun lattian alta on löytynyt silkkaa vettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    10. 10

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    11. Näytä lisää