Valikko
Raha

Terveysimperiumin rakentanut lääkäri Mikko Wirén kritisoi muita terveysfirmoja – tätä bisnestä ei voi pyörittää Nalle Wahlroosin opeilla

Mikko Wirén on kasvattanut Pihlajalinnasta 15 vuodessa 400 miljoonan euron pörssiyrityksen. Lääkärifirman raju kasvu oli viedä hänen oman terveytensä. ”En koe olevani liikemies”, Wirén sanoo.

Keskiviikkoaamuna 6. huhtikuuta hallitus on aloittamassa jälleen yhtä sote-ratkaisua koskevaa tiedotustilaisuuttaan Helsingissä.

Samaan aikaan Tampereen keskustassa on alkamassa haastattelu, joka muuttuu aluksi yhden miehen sote-infoksi.

Pihlajalinna-konsernin toimitusjohtajalla Mikko Wirénillä on yllään sininen puku ja vaaleansininen paita. Ranteessa on kallis sveitsiläinen kello, kasvoja koristaa rusketus.

Tai ”värihäiriö”, kuten Wirén vitsailee tamperelaisella nuotillaan. Rusketus on Teneriffalta, jossa viisihenkinen perhe on juuri käynyt lomailemassa ja tapaamassa ystäviään.

Monet pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat ovat varovaisia varpusia, joiden suusta tippuu harvoin mitään kiinnostavaa. Varpusiin verrattuna Wirén on kuin lintulaudalle lehahtanut tukaani.

Hän arvostelee ministereitä, virkamiehiä ja kilpailijoita. Hän sanoo tietävänsä, miten sote pitäisi ratkaista niin, että laatu paranee ja miljardeja säästyy.

Suora lähetys hallituksen infosta ei ole vielä alkanut, joten Wirén pomppaa tuolistaan ja alkaa piirrellä fläppitaululle.

Alkaa varjo-sote-info. Se kestää 50 minuuttia ja sisältää kovia väitteitä: Sote on puhdas valtataistelu. Ministerit eivät hahmota kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet eivät kuuntele yksityistä puolta. Maakunnalliset monopolit vesittävät kilpailun ja pilaavat potilaiden valinnanvapauden.

Wirénin, 44, työhön kuuluu yhtä lailla Lontoon Cityn sijoittajien kuin Kihniön kuntapäättäjien vakuuttaminen Pihlajalinnan mallin ylivertaisuudesta.

Puheet ovat uponneet. Wirén on rakentanut 15 vuodessa Pihlajalinnasta yli 4 000 työntekijän yrityksen, jonka liikevaihto huitelee jo 400 miljoonassa eurossa. Yrityksen liikevaihto on kasvanut jo pitkään kymmeniä prosentteja vuodessa.

Vuoden 2014 alun jälkeen se on ostanut yli kaksikymmentä yritystä. Kesällä 2015 pörssiin listautunut Pihlajalinna on noussut suurimpien terveysyritysten sarjaan Attendon, Mehiläisen ja Suomen Terveystalon kanssa.

Wirén on huolissaan alan maineesta. Syystäkin. Terveysfirmoja on syytetty muun muassa verokikkailusta ja ulkomaalais­omistuksesta. Hallituksen sote-ratkaisu siirtää veromiljardit yksityisten toimijoiden taskuun, varoittelevat oppositiopoliitikot.

Pihlajalinna haluaa erottua. Se on kotimainen ja se on potilaan puolella, Wirén vakuuttaa.

”En koe olevani liikemies. Olen sielultani lääkäri.”

Wirén sanoo uskovansa suomalaiseen tasa-arvoon. Se johtuu Brasiliasta. Mutta mennään ensin Parkanoon.

Vuonna 2000 Wirén oli lopettelemassa opintojaan Tampereen yliopiston lääketieteellisessä.

Tulevat lääkärit saivat vieraakseen Parkanon kaupunginjohtajan Kari Karjalaisen, joka houkutteli lääkäreitä töihin. Kuudesta virasta vain kaksi oli täytetty.

Wirén tarttui tarjoukseen. Heti ensimmäisenä työpäivänä kaupunginjohtaja tuli nuoren lääkärin juttusille ja ehdotti: jos löydät lääkärit kolmeen avoimeen virkaan, saat kymmenen prosentin palkankorotuksen.

Kun Wirén sai tehtävän toteutettua, kaupunginjohtajalla oli uusi ehdotus: perusta yhtiö. Wirén perusti firman ja ryhtyi sen kautta vuokraamaan lääkäreitä kaupungille. Näin syntyi Pihlajalinna vuonna 2001.

Hän omisti yrityksen ensin yksin mutta alkoi myydä osakkeita työntekijöille markalla kappale.

Pihlajalinna tuotti kunnille ostolääkäripalvelua, mutta 2005 se alkoi perustaa lääkäriasemia. Toiminta kasvoi kattamaan työterveyshuoltoa, vanhuspalveluita ja erikoissairaanhoitoa.

Pihlajalinna on ollut esillä siksi, että monet kunnat ovat ulkoistaneet koko sote-palvelunsa sille. Jo alkuvuosina Pihlajalinna kartoitti kuntien tarpeita ja loi siltä pohjalta yhteisyritysmallin, jossa tarkoitus on yhdistää julkisen ja yksityisen parhaat puolet.

Mallissa Pihlajalinna perustaa kunnan kanssa yhteisen yrityksen, jolle voidaan ulkoistaa kaikki sote-palvelut vaikka kymmeneksi vuodeksi. Sopimus määrittelee laatutason ja takuuhinnan.

Wirén työskenteli vuosia rinnakkain päivystävänä lääkärinä ja kasvuyrityksen johtajana, joka suhasi ympäri Pirkanmaata ja Keski-Suomea vakuuttamassa päättäjiä ulkoistuksen eduista.

Työviikot saattoivat venyä sadan tunnin mittaisiksi, mutta entisenä kilpaurheilijana Wirén ei pelännyt maitohappoa.

Kunnes kone leikkasi kiinni.

Mikko Wirén kasvoi Tampereella. Viisihenkinen perhe asui omakotitalossa järven rannassa. Isä oli arkkitehti ja äiti opettaja. Isä oli myös alkoholisti, jonka juominen varjosti koko perheen elämää. Vanhemmat erosivat, kun Mikko oli 10-vuotias. Eron jälkeen isän juominen paheni. Kun Mikko oli lukiossa, isä katosi.

”Sekä isä että isän veli kuolivat viinaan. Vaarilla ja mummullakin oli merkittäviä ongelmia ­asian kanssa”, Wirén sanoo.

Tausta on vaikuttanut siihen, että hän sano olevansa luonteenlaadultaan ”jopa haitallisella tavalla peräänantamaton”.

Nuoruusvuosina Wirén ui kilpaa. Valmentaja Heimo ”Muju” Toivonen oli saanut oppinsa Neuvostoliitossa. Hän teetti teini-ikäisillä harjoituksia, joissa saatettiin uida yli kaksikymmentä kertaa 400 metrin vetoja, joskus vielä enemmän.

”Hänen oppinsa oli, että jos luovutat kerran, toisen kerran on helpompi luovuttaa. Kolmannella se on vielä helpompaa. Ja sen jälkeen sinusta ei ole mihinkään. Et saa koskaan luovuttaa.”

Urheilulukion jälkeen Wirén kävi armeijan laskuvarjojääkärinä. Tulevaisuus oli auki. Hän lähti kaverinsa kanssa sukeltamaan Yhdysvaltoihin. Huolestunut isoveli täytti hänen puolestaan hakupaperit kokkilinjalle sekä sairaanhoitajan ja fysioterapeutin opintoihin. Wirén ei päässyt mihinkään.

Hän suivaantui ja päätti näyttää. Hän haki ja pääsi Tampereen lääketieteelliseen.

Toisena opiskeluvuonna Wirén lähti vaihto-opiskelijaksi Brasiliaan. Hän päätyi João Pessoan kaupunkiin, joka sijaitsee köyhässä Paraíban osavaltiossa.

”Siihen asti minulla oli kohtuullisen oikeistolaiset ajatukset. Kun näin sikäläisen todellisuuden, asenteeni muuttui.”

Hän asui paikallisen urologin kotona. Perheellä oli valtava talo Atlantin rannalla ja neljä palvelijaa. Talo oli suojattu piikkilangalla, ja lapset kuljetettiin kouluun aseistetulla maastoautolla.

”Se oli kuin all-inclusive-resortissa. Olin opiskelija, joka oli miettinyt, onko minulla varaa ostaa tonnikalaa.”

Wirén avusti lääkäreitä, jotka tekivät aamupäivät töitä julkisissa sairaaloissa ja iltapäivät yksityispraktiikoissaan.

Eräässä leikkauksessa lääkäri poisti köyhältä naiselta kasvainta rinnasta. Kesken leikkauksen potilas valitti kipua. Lääkäri antoi lisää puudutusainetta. Se ei auttanut, ja nainen pyysi lisää.

Lääkäri sanoi antavansa mutta iski silmää Wirénille ja jatkoi leikkausta. Lääkäri silpoi naisen toisen rinnan täysin.

Wirén järkyttyi Brasilian tuloeroista. Köyhiä kuoli katuojaan, ja rikkaat asuivat kuin kuninkaat peläten henkensä puolesta.

”Heräsin yhteiskunnallisesti. Ymmärsin, kuinka hyvä on Suomen verojärjestelmä, jossa kaikille on palveluita ja syrjäytyneistä pidetään huolta.”

Siitä tullaan Wirénin malliin.

Wirénin sote-info jatkuu Pihlajalinnan pääkonttorissa Tampereen Kehräsaaressa. Ikkunasta näkyvät Tammerkoski ja Ratinan stadion. Vaativissa hoidoissa keskittämisessä on järkeä, mutta säästöt ja laatu luodaan paikallistasolla, Wirén sanoo.

Jos Wirénin mallin tiivistää, se menee näin: sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin järjestää niin, että menot laskisivat samalla, kun hoidon laatu ja potilaiden valinnanvapaus paranisivat.

Wirén havainnollistaa mallinsa piirtämällä fläppitaululle pyramidin, joka kuvaa koko suomalaista terveydenhuoltoa.

Ylimpänä on vaativimman tason erikoissairaanhoito. Tällaisia sairaaloita Suomeen mahtuu enintään yksi, ja sen on syytä olla julkinen monopoli, hän sanoo. Siellä tehdään muun muassa elinsiirrot ja vaativimman tason syöpäkirurgia.

Seuraavalla tasolla ovat yli­opistosairaalat. Wirénistä yksi tämän tason yksiköistä voisi hyvin olla yksityisellä toimijalla.

Kolmostasolla ovat keskussairaalat. Ne voisivat olla julkisia, kolmatta sektoria, yksityisiä sekä julkisen ja yksityisen yhteis­yhtiöiden pyörittämiä. Se pakottaisi sairaalat kilpailemaan.

Tekonivelleikkaukseen menevä potilas voisi vertailla sairaaloiden odotusaikoja ja potilasvahinkojen ja infektioiden määrää vastaavissa leikkauksissa.

”Tämä on valinnanvapauden ydin”, Wirén sanoo. Sitten hän pääsee soten kriittiselle tasolle.

Pyramidin pohjalla on perusterveydenhuolto. Ja juuri siellä ratkaistaan miljardiluokan kysymykset.

Kestävyysvaje riippuu ennaltaehkäisyn tehokkuudesta, no­peasta hoitoon pääsystä ja oikeista hoitopäätöksistä.

Wirén pelkää, että vireillä olevassa sote-mallissa maakunnalliset monopolit kuten sairaanhoitopiirit vastaavat perusterveydenhuollosta. Se olisi massiivinen virhe, hän varoittaa.

”Silloin koko potilaiden valinnanvapaus vesittyy.”

Yksiköiden olisi oltava riittävän isoja mutta ei liian isoja. Jos valta on sairaanhoitopiireissä, paikallispalvelut kärsivät. Ei helsinkiläisen tavaratalon johtaja pysty samalla vetämään tehokkaasti pikkukaupungin kauppaa.

Siksi perusterveydenhuollossa pitäisi olla palveluiden tuottajina rinnakkain julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita.

Wirén on verrannut julkista terveydenhuoltoa Neuvostoliittoon, utopiaksi tiensä päässä. Siksi alalle on pakko saada aitoa kilpailua, joka pakottaa toiminnan parantamiseen.

Yksityisten palveluiden vastustajat puolustavat julkisia sillä, ettei sen tarvitse tehdä voittoa. Wirénin mukaan juuri tämä ajattelu nostaa kustannuksia ja tekee julkisesta rahasta laiskaa.

Wirénin puheissa toistuu esimerkkinä Mänttä-Vilppulan kaupunki. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri vastasi alueen erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollosta 2002–2012.

”Kokeilu päättyi täydelliseen epäonnistumiseen, ja kustannukset räjähtivät käsiin.”

Vuonna 2013 Mänttä-Vilppulan sote-palvelut ulkoistettiin Pihlajalinnan ja kaupungin yhteisyritykselle.

Sen jälkeen hoitojonot on purettu, potilastyytyväisyys on parantunut, valinnanvapautta on laajennettu, ja työhyvinvointi on parantunut, Wirén luettelee.

Ja samaan aikaan pelkästään hallinnosta on saatu säästettyä miljoona euroa vuodessa.

Säästöt johtuvat siitä, että on panostettu ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuoltoon.

”Meillä päivystystä ei hoida lääketieteen opiskelija, joka lähettää kaksikymmentä kertaa enemmän potilaita jatkotutkimuksiin kuin kokenut lääkäri.”

Mänttä-Vilppulan tilanne on auki, sillä Pihlajalinnalle hävinnyt Attendo vaatii kaupungilta uutta kilpailutusta. Kiista on iso, sillä 15 vuoden ulkoistuksen arvo on 700 miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan vastuulla ovat useiden kuntien sote-palvelut joko kokonaan tai yhteisyrityksen kautta. Wirénin mukaan Pihlajalinnan malli voisi pelastaa kymmenien kuntien talouden.

Yksityisen ja julkisen liitossa on hänestä molempien parhaat puolet. Julkinen takaa asiakasvirrat ja yksityinen tehokkaan hallinnon ja reagoinnin.

Silti lääkärifirmoihin saatetaan suhtautua lähes vihamielisesti.

Kun sote-tykitys on ohi, Wirén asettuu kuvattavaksi. Ranteessa on sveitsiläinen IWC-kello.

”Ostin sen itselleni pörssilistautumisen kunniaksi.” Remmiin on kaiverrettu Pihlajalinna Nasdaq 4.6.2015. Kello maksoi kuulemma useita tuhansia euroja.

”Mutta älä pane sitä juttuun”, hän kiirehtii lisäämään. Se kuulostaisi rehentelyltä, ja hän on tarkka yrityksensä maineesta.

Terveysbisnes eroaa Wirénin mukaan muusta yrittämisestä. Puolueesta riippumatta päättäjät puolustavat julkista monopolia ja epäilevät yritysten motiiveja.

”Valtakunnan tasolla hehkutetaan ja kutsutaan Linnan juhliin, kun joku tekee giniä Isossakyrössä. Tai jos firma tekee pelejä, joihin lapset panevat viikkorahansa. Että tästä Suomi nousuun. Kun hoidat potilaita paremmin ja säästät yhteiskunnan varoja miljoonia, teet joidenkin mielestä jotain rikollista”, Wirén sanoo ja melkein kiihtyy.

Pihlajalinnakin on saanut ikävää julkisuutta. 2010 uutisoitiin, että yhtiön hoitamassa sairaalassa sappileikkauspotilailla oli ollut runsaasti komplikaatioita. Viranomaiset tutkivat tapaukset, ja sairaala sai puhtaat paperit.

Tämä ei ylittänyt uutiskynnystä. Kuten ei sekään, että komplikaatioiden määrä oli itse asiassa laskenut merkittävästi.

Maineongelmat johtuvat osin siitä, että monen terveysjätin omistus on siirtynyt kansainvälisille sijoitusyhtiöille.

”Alalla on tehty virheitä sekä verotukseen että ulkomaalais­omistukseen liittyen.”

Pihlajalinna haluaa erottua.

”Minua pidetään yrityselämän ja tietynlaisen ajattelun edustajana. Ajattelen kuitenkin poik­keavasti moniin kilpailijoihimme tai esimerkiksi pääomasijoittajiin verrattuna”, Wirén sanoo.

Hänen mielestään terveydenhuollossa ei voi toimia, jos ajattelee kuten Björn Wahlroos, jonka mukaan yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon omistajilleen.

”En ymmärrä tällaista puhetta tai koko ajattelumaailmaa.”

Listautuminen pörssiin kesällä 2015 mahdollisti sen, että Pihlajalinnan omistus pysyy Suomessa, Wirén sanoo. Hän omistaa yhtiöstä nyt noin 10 prosenttia.

Firmaa ei voi ostaa ulkomaille, koska vain osa on myynnissä.

Voimakas kasvu on nostanut kurssia. Sitä on hilannut ylös myös hallituksen sote-uudistus.

Yrityksen omistajiin kuuluu varatoimitusjohtaja Leena Niemistö, jonka pääosin omistaman lääkäriketju Dextran Pihlajalinna osti 2012. Kauppa teki Pihlajalinnasta valtakunnallisen pelaajan.

Listautuminen tarkoitti toimitusjohtajalle sitä, että Kih­niön ja Juupajoen lisäksi piti ravata Lontoossa, Pariisissa, Tukholmassa ja Oslossa tapaamassa sijoittajia.

Omistus säilyi Suomessa, mutta sijoittajatapaamiset kuuluvat pörssiyhtiön velvollisuuksiin.

Matkoilla Wirén sonnustautui pukuun, mutta pirkanmaalaisia päättäjiä tavatessaan hänellä on farkut ja kauluspaita.

”Kun puhut pienen kunnan edustajien kanssa, et voi ottaa siihen hesalaista Hankenin kaveria puku päällä.”

Pian Wirén voi keskittyä enemmän asiakkaisiin. Toimitusjohtajana aloittaa elokuussa Aarne Aktan, joka on luotsannut Talentumia. Wirén siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi.

Sen jälkeen kun Mikko Wirén oli perustanut Pihlajalinnan, hän sai sukukokouksessa kuulla, että suvussa on aiemminkin ollut alaa mullistanut lääkäri. Äitinsä puolelta Wirén kuuluu Pippingsköldin aatelissukuun, jonka kantaisä Joseph Pippingsköld (1760–1815) aateloitiin ansioistaan kirurgian kehittäjänä ja terveydenhuollon uudistajana.

Wirén on joutunut itse luopuman valkoisesta takista pakon edessä. Hän teki vielä viisi vuotta sitten satunnaisia päivystyksiä, kunnes kahden työn päällekkäisyys kävi mahdottomaksi.

Yksi viimeisistä työvuoroista osui Parkanon terveyskeskukseen. Yksi illan potilaista sai epileptisen kohtauksen odotusaulassa. Pian selvisi, että potilaalla oli myös sydäninfarkti. Seurasi sydänliuotus, epilepsialääkitys ja ambulanssikyyti Tampereelle.

”Potilas jäi henkiin. Jumankauta”, Wirén sanoo.

Kahden työn tekeminen kiihkeinä kasvuvuosina oli koitua hänen kohtalokseen. Samaan aikaan perheessä oli kaksi vaippa­ikäistä ja omakotitaloprojekti.

Eräänä sunnuntaina Wirén sai kotonaan kohtauksen. Hän ei pystynyt puhumaan, ja tajunta heikkeni. Hän tunnisti aivo­infarktin oireet. Wirén sai kirjoitettua tietokoneen ruudulle sanan delirium. Se tarkoittaa aivojen vajaatoiminnasta johtuvaa sekavuustilaa.

Hänen opettajavaimonsa näki sanan ja tajusi, että nyt on kiire. Vaimo kirjoitti sanan hakukoneeseen ja ajoi miehensä ensi­apuun. Wirén kiidätettiin aivokuvauksen kautta teho-osastolle.

Hän oli vuorokauden tarkkailussa, mutta elimellistä selitystä ei löytynyt. Syy oli äärimmäinen stressitaso, joka oli jatkunut liian pitkään.

”Toipumiseen meni vuosi. Pidin seuraavan vuoden aikana 14 viikkoa lomaa.”

Hän sanoo oppineensa, että työmäärä ei lisää tuotosta. Vaan se, että keskittyy olennaiseen.

”Ja lepää ja liikkuu riittävästi.”

Wirénin ”riittävästi” tarkoittaa juoksu- ja hiihtomaratoneja sekä triathloneja. Hän tekee nyt töitä 40–50 tuntia viikossa ja pitää 8–9 viikkoa lomaa vuodessa.

Wirénin omistuksen arvo Pihlajalinnassa on huomattava. Vaikka menestys on tuonut vaurautta, hän sanoo, että hänellä on omituinen suhde rahaan.

”En ole koskaan arvostanut rahaa enkä tykännyt pröystäilystä. Rahan arvo on se, että se vähentää huolia. Jos osaat suhtautua siihen oikein.”

Kuka?

Mikko Wirén on 44-vuotias toimitusjohtaja. Syntynyt Helsingissä, asuu Tampereella.

Mitä tekee?

Johtaa perustamaansa Pihlajalinna-konsernia. Saanut lukuisia yrittäjäpalkintoja.

Koulutus:

Lääketieteen lisensiaatti. Käynyt kolmen vuoden sote-MBA-koulutuksen, mutta lopputyö puuttuu.

Perhe:

Vaimo ja kolme lasta.

Harrastukset:

Hiihto, triathlon ja juoksu. Metsästys, kalastus, ruoka ja taide.

Pihlajalinna Oyj

 Perustettu 2001. Yksi Suomen johtavista sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajista. Pääkonttori Tampereella.

 Konserniin kuuluu lääkärikeskuksia, työterveydenhoitoa, suuterveydenhoitoa, vastaanottokeskuksia, erikoissairaanhoitoa, vanhuspalveluita ja kokonaisia kuntien sote-palveluiden ulkoistuksia.

 Liikevaihto 213,3 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tänä vuonna ennakoidaan nousevan yli 400 miljoonaan euroon. Liikevoitto 4,5 miljoonaa vuonna 2015.

 Yli 4 000 työntekijää.

 Suurimmat omistajat Sentica-pääomarahasto, Mikko Wirénin yhtiö, Lähi-Tapiola ja varatoimitusjohtaja Leena Niemistö.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Terveyspalvelut
  • Pihlajalinna Oy
  • Sote-uudistus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      Petra haluaisi eroon Tiktakista, mutta se ei onnistu – Vain elämää -sarjassa tuotiin esille todellista draamaa

    3. 3

      Liettualaismies petkutti Facebookilta ja Googlelta jopa 100 miljoonaa dollaria

    4. 4

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    5. 5

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    6. 6

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    7. 7

      Saako lapsi juoda simaa, vaikka siinä on alkoholia? Sima ei vahingoita lasta, mutta joskus täyskielto voi kannattaa, sanoo asiantuntija

    8. 8

      Yhdysvallat vaatii toimia ”ennen kuin Pohjois-Korea toimii”, Venäjä ja Kiina jarruttelevat – Pohjois-Korea testasi perjantaina ballistista ohjusta

    9. 9

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    10. 10

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    4. 4

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    5. 5

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    6. 6

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    7. 7

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    8. 8

      Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

    9. 9

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    10. 10

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    7. 7

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää