Raha

Kämpin hotellipomo Laura Tarkka kysyy tyhmiä ja tekee 15 tunnin työpäiviä

Laura Tarkka johtaa rajusti kasvavaa Kämp Collection Hotels -yhtiötä, joka aikoo vallata Helsingin luksushotellimarkkinat. Tarkka sanoo olevansa ”ajopuu”, joka ei ole tehnyt urasuunnitelmia.

Laura Tarkka istuu seeprakuvioidulla sohvalla Lilla Roberts -hotellin huoneessa 426 ja kertoo, kuinka ajopuu voi päätyä Suomen kun­nianhimoisimman hotelliyhtiön toimitusjohtajaksi.

Tarinaan liittyy kolme puhelua. Ensimmäisen soitti headhunter runsaat kaksi vuotta sitten: kiinnostaisiko sinua talousjohtajan paikka uudessa hotelliyhtiössä?

Ei kiitos, Tarkka vastasi. Hän työskenteli tuolloin terveyspalveluyritys Diacorissa talousjohtajana ja varatoimitusjohtajana mutta oli päättänyt, ettei enää hae talousjohtajan paikkoja. ­

Headhunterit soittelivat vastaavista pesteistä jatkuvasti.

Tällä kertaa liikkeellä oli sinnikkäämpi tapaus. Seuraavaksi Tarkalle soitti hotelliyhtiön hallituksen puheenjohtaja, Capman-pääomasijoitusyhtiön Ari Tolppanen, jonka Tarkka oli tavannut lyhyesti. Capman oli ostanut Kämp Group -hotellikonsernin, johon kuului Hotel Kämp ja neljä Glo-hotellia ravintoloineen.

Tarkka ei vieläkään syttynyt, mutta Tolppanen sai suostuteltua hänet psykologisiin testeihin. Testien jälkeen keskustelut syvenivät. Pian Tolppasella oli uusi ehdotus: entäs jos aloitat talousjohtajana ja siirryt siitä toimitusjohtajaksi?

Tarkka empi. Hän halusi vielä miettiä viikonlopun ajan.

”Siskoni syöpä oli juuri uusinut, ja minulla oli kolme lasta ja mies. En halunnut hävitä heidän elämästään kokonaan.”

Viikonloppuna hän soitti sairastuneelle siskolleen.

Kuinka vanha sinä olet nyt? sisko tenttasi.

43. Miten niin?

Kuinka monesti 43-vuotiaalle naiselle soitetaan kotiin ja tarjotaan tällaista unelmapestiä? Sun pitää ottaa se homma.

Tarkan puoliso oli samaa mieltä. Läheisten sanat poistivat suurimman pelon.

”En pelännyt, että epäonnistun. Sehän tapahtuu joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin”, Laura Tarkka sanoo. Ja nauru täyttää hotellihuoneen.

Laura Tarkasta, 45, tuli Kämp Collection Hotelsin toimitusjohtaja joulukuussa 2014. Hän tuli alan ulkopuolelta. Siitä on ollut paljon hyötyä.

Silloin voi kysyä tyhmiä kysymyksiä ja ihmetellä asioita ääneen. Tarkan tyhmät kysymykset tosin perustuvat yleensä analyysiin ja numeroiden murskaukseen. Se on hänen erikoisosaamistaan entisenä pankkiirina ja analyytikkona.

Vilkaistaanpa niitä numeroita. Helsingissä on nyt kaikkiaan 56 hotellia tai muuta majoitusliikettä, ja niissä on yhteensä 8 500 huonetta. Vuonna 2015 Helsingissä kirjattiin kaikkiaan 3,5 miljoonaa yöpymistä.

Luku on vaatimaton verrattuna muihin Pohjoismaiden pääkaupunkeihin: Tukholmassa oli 8,6 miljoonaa yöpymistä, Kööpenhaminassa 7,5 miljoonaa ja Oslossa 4,7 miljoonaa.

Helsingin hotellibisneksessä on paljon kasvunvaraa, Tarkka sanoo.

”Matkailu kasvaa, mutta Helsingin hotelliala on täysin ali-investoitu. Täällä kilpaillaan vain hinnalla.”

Kun Tarkka alkoi perehtyä uuteen työhönsä, hän hämmästeli erityisesti yhtiön lippulaivan eli Kämpin tilannetta.

Miksi emme nosta Kämpin hintoja, Tarkka tivasi esimieheltään, hallituksen puheenjohtajalta Ari Tolppaselta. Tämä riemastui: olet ensimmäinen toimitusjohtaja, joka sanoo, että tuotteemme on liian halpa.

Tarkka oli tutkinut Kämpin lukuja, joiden perusteella hintojen jousto ei näyttänyt järkevältä. Jos hintaa pudotetaan kysynnän laskiessa, Kämpiin alkaa virrata vääriä asiakkaita, Tarkka pohti.

Se ei ollut Kämpin ainoa ongelma. Tarkka täräytti jo työhaastattelussa, että hänen mielestään kaupungin loisteliaimpana pidetty hotelli on suorastaan kulahtanut.

Koko Kämp on sittemmin perusteellisesti remontoitu. Myös hintoja on nostettu Tarkan mukaan ”aggressiivisesti”.

Tarkka kyseli paljon muitakin tyhmiä kysymyksiä. Kuten: miksi hotelli ei voisi samaan aikaan nostaa sekä hintaa että volyymia?

”Ei voi, kuului aina vastaus. Kysyin aina uudestaan, että miksi ei. Kun kysyy viisi kertaa miksi, kysymys alkaa kääntyä uuteen muotoon. Mitä pitäisi tapahtua, että sen voisi tehdä?” Tarkka sanoo.

Laura Tarkan johtama yhtiö osti vuosi sitten Royal Ravintoloilta kolme hotellia, Havenin, Fabianin ja tuolloin vielä rakenteilla olleen Lilla Robertsin.

Nyt ryhmään kuuluu yhdeksän hotellia, Royal Ravintoloilta ostetun kolmikon ja Kämpin lisäksi Klaus K ja neljä Glo-hotellia. Kämp-ryhmällä on Tarkan mukaan yksinkertainen tavoite: yhtiö haluaa ottaa haltuun Helsingin luksus- ja lifestylehotellien markkinat.

”Meillä on mielessä hyvin voimakas kasvu”, Tarkka sanoo.

Kämp Collection ei ole hotelliketju, Tarkka korostaa.

”Olemme ketju hotelleja. Kutsumme itseämme nimellä String of pearls (helminauha).”

Siksi firman nimi muutettiin alkuvuodesta Kämp Groupista Kämp Collection Hotels -nimiseksi.

Jokainen hotelleista on oma yksilönsä, jolle on määritelty omat asiakastyyppinsä. Hotellien profiloinnissa on käytetty apuna sveitsiläisen psykiatrin C. G. Jungin 12 arkkityypin luokittelua. Esimerkiksi Klaus K -hotelli on luovuutta edustava arkkityyppi, Haven on rakastaja ja Fabian on huolenpitäjä.

Arkkityypit näkyvät muun muassa siinä, miten henkilökunta kohtaa hotellin asiakkaan. Kämp on hyvin muodollinen, mutta Haven on intiimi ja aistillinen, Tarkka kuvaa.

Jokaiselle hotellille on laadittu laaja brändiopas. Asiakkaan kokemus muodostuu viidestä ydinasiasta. Yksi koskee saapumista ja vastaanottoa, toinen aamiaista ja kolmas yleistä olemista. Kahta muuta Tarkka ei suostu kilpailusyistä paljastamaan.

Uudessa hotelliyhtiössä on lähdetty perusasioista. Yhtiötä kehittämässä on Tarkan rinnalla muun muassa Mirkku Kullberg, joka palkattiin alkuvuodesta markkinointijohtajaksi. Kullberg on työskennellyt aiemmin Artekin toimitusjohtajana.

Tarkka on uransa varrella seurannut läheltä useita yritysjärjestelyitä ja -kauppoja. Yleisin syy niiden epäonnistumiseen on yritysten kulttuurien erilaisuus. Siksi alussa pitää rakentaa luja yhteinen kulttuuri yhtiön 450 työntekijälle.

”Kulttuuri syö strategioita aamiaiseksi. Tämä on tyhmä sanonta, mutta se on oikeasti totta. Et saa strategiaa ikinä toteutettua, jos ihmiset eivät ole mukana”, Tarkka sanoo.

Ja työntekijät saa mukaan vain silloin, kun he sitoutuvat tunnetasolla.

Tarkan johtamisen ydin on luottamus: anna vastuuta.

”Tänä päivänä et voi käskeä ketään. Uskon itsestään ohjautuviin tiimeihin. Kun ihmiset kokevat tekemisensä merkitykselliseksi, he tekevät parasta tulosta.”

Tarkka pohtii johtamista Naqu-lukupiirissä, johon kuuluu muita nuoren polven yritysjohtajia muun muassa it-firmoista. Viimeksi lukupiiri on käsittellyt Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon kirjaa Draivi, joka opastaa, miten työntekijöiden motivaatio sytytetään.

Tarkka osti kirjan myös esimiehelleen Ari Tolppaselle. Tarkka sanoo arvostavansa pomoaan, mutta tämä kaipasi vähän valaistusta Tarkan johtamistyyliin.

”Halusin kertoa hänelle, että ihmisten pitää antaa itse vaikuttaa työhönsä. Välillä tapahtuu virheitä, mutta entäs sitten.”

Pari päivää myöhemmin Tolppanen soitti.

”Olen lukenut kirjan. Ymmärrän nyt paremmin, mitä olet 1,5 vuotta yrittänyt minulle opettaa”, Tolppanen totesi.

Laura Tarkan mukaan yhtiön tehtävä on ”rikastuttaa koko yhteisömme elämää – asiakkaiden, työntekijöiden ja omistajien, mutta myös koko Helsingin”.

Se on päämäärä, mutta miten temppu tehdään?

Palataan siihen, kunhan olemme tutustuneet tarkemmin Laura Tarkan ajopuuteoriaan.

Tarkka on kotoisin Varkaudesta.

”Se on pieni teollisuuskaupunki in the middle of nowhere”, hän sanoo.

Ja taas se nauru.

Perhe oli tavallinen ja keskiluokkainen: lastentarhanopettajaäiti, rehtori-isä, kolme tytärtä ja omakotitalo. Tarkka harrasti nuorena intohimoisesti balettia ja nykytanssia.

”Selvisin teini-iästäni sillä, että tanssin. Olin viikonloppuisin Varkauden teatterissa tanssimassa ja laulamassa, joten pysyin poissa pahanteosta.”

Tarkalla oli lukihäiriö, mutta numeroita hän ymmärsi. Hän pääsi lukion jälkeen opiskelemaan tuotantotaloutta Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun, nykyiseen yliopistoon.

Tarkka sanoo, ettei hän ole koskaan suunnitellut uraansa, vaan tarttunut eteen tulleisiin mahdollisuuksiin kuin ”ajopuu”.

Opintojensa jälkeen hän päätyi analyytikoksi Sitraan ja opiskeli Hankenilla sijoitusanalyytikon tutkinnon. 1990-luvun lopun nousuvuosina hänet palkattiin pankkiiriliikkeeseen.

”Silloin kaikki kynnelle kykenevät revittiin tekemään osakekauppoja.”

Tarkka kiersi maailmalla meklarien kanssa myymässä suomalaisia osakkeita, kunnes hän siirtyi 2000-luvun alussa hoitamaan yritysjärjestelyitä entisen pomonsa Ari Lahden Icecapital-pankkiiriliikkeeseen.

Tiukkojen työvuosien aikana Laura Tarkka ja hänen graafikkona työskentelevä arkkitehtimiehensä saivat kolme lasta.

Sitten Tarkka siirtyi Fazerille tekemään yritysjärjestelyitä. Yhden sellaisen myötä perhe muutti vuodeksi Ruotsiin. Mies työskenteli kotona ja kuljetti lapsia päiväkotiin ja kouluun.

”Koulussa kysyttiin, että onko näillä lapsilla äiti.”

Ruotsin pesti päätyi kun Tarkka siirtyi Fazerin ruokapuolen talousjohtajaksi. Vuonna 2011 oli pakko pysähtyä. Työ tarkoitti jatkuvaa matkustelua Baltiassa, Venäjällä ja Pohjoismaissa.

”Minulla oli hirveästi töitä, olin koko ajan reissussa, ja minulla oli kolme aika pientä lasta. Päätin, että nyt on pakko jäädä pois. Olin jäämässä kesäloman jälkeen vuorotteluvapaalle.”

Samana päivänä, kun vapaus koitti, Tarkan pikkusiskon jalka katkesi työmatkalla Brysselissä. Syyksi osoittautui harvinainen syöpä.

”Työt unohtuivat saman tien. Sen vuoden pystyin olemaan hyvin tekemättä töitä. Vasta kun Lotta alkoi parantua, minulle tuli olo, että voin vielä palata töihin.”

Tarkka oli seurannut kauhulla, miten byrokraattista terveydenhuolto pahimmillaan oli. Se ratkaisi seuraavan työpaikan Diacorilla.

”Päätin, että asialle voisi varmaan tehdä jotain. Se oli ehkä vähän idealistista.”

Sitten hänelle soitti Kämp Groupin palkkaama headhunter.

Mitä on luksus? Tätä Laura Tarkka sanoo pohtineensa hartaasti.

”Sanalla on negatiivinen ja vanhahtava kaiku. Minusta se on hyvin subjektiivinen käsite, joka tarkoittaa jokaiselle eri asiaa. Minulle luksus tarkoittaa aikaa. Pyrimme tarjoamaan ihmisille aidon ja välittömän kohtaamisen, ja se vaatii aikaa.”

Hotellissa perusasioiden pitää olla moitteettomassa kunnossa. Huoneen pitää olla siisti ja sängyn mukava. Muita tärkeitä yksityiskohtia ovat esimerkiksi tyynyt ja pyyhkeet, Tarkka sanoo.

Luksus on jotain, joka tulee sen päälle. Se syntyy yleensä palvelusta.

”Vain silloin olet voinut luoda merkityksellisen kokemuksen, jos vaikutat ihmisen tunteisiin. Siihen ei ole kaavaa eikä prosessia. Voimme erottautua sillä, että työntekijöillämme on aina valta toimia asiakkaan parhaaksi.”

Vuosia sitten Tarkka oli syömässä Kööpenhaminassa maailman parhaaksi valitussa ravintolassa Nomassa, jossa illallinen viineineen maksaa yli 500 euroa.

”Tarjoilija sanoi minulle: ’kallista on se, jos et koe saavasi rahalle arvoa’”, Tarkka sanoo.

Hänen mukaansa hotellit ovat Suomessa edelleen halpoja. ”Kukaan kansainvälinen matkustaja ei hätkähdä Kämpin hintoja, vaikka olemme nostaneet niitä.”

Hotellibisnes on varovainen toimiala. Tämän Tarkka huomasi, kun hän istui ensimmäistä kertaa palaverissa muiden hotellien toimitusjohtajien kanssa – ainoana naisena.

Airbnb pitää kieltää, ehdotti yksi johtajista. Airbnb on suosittu nettipalvelu, jonka kautta kuka tahansa voi tarjota kotinsa majapaikaksi matkailijoille.

”Olin, että mitä! Mistä te tulette?” Tarkka sanoo.

Hänen mukaansa hotelleilla menee itse asiassa hyvin niissä kaupungeissa, joissa Airbnb on kehittynyt.

”Emme me voi kieltää Air­bnb:tä. Meidän pitää vain olla niin paljon parempia, että asiakas valitsee meidät.”

Aamuisin Tarkka herää yleensä viideltä. Hän joogaa ehkä hetken, kunnes aloittaa työpäivänsä.

”Nukun todella vähän. Teen herättyäni pari tuntia töitä kotona. Luen, kirjoitan ja vastailen tietysti maileihin. Muu perhe nukkuu. Seitsemältä katson, että lapset pääsevät liikkeelle.”

Poika on nyt 16, tyttäret 14 ja 10. Joka aamu Tarkka tarkistaa yhtiönsä jokaisen hotellin edellisen päivän liikevaihdon.

Paljonko on myyty huoneita, millä hinnalla. Paljonko on ollut ravintolan myynti. Millaiset ovat asiakaspalautteet, mikä on tulevien päivien ennuste.

Toimistolla päivät kuluvat palavereissa yhdeksästä viiteen tai kuuteen. Sen jälkeen Tarkka jää vielä pariksi tunniksi työpaikalle vastaamaan sähköposteihin. Ja karkaa tämän jälkeen harrastamaan liikuntaa.

”Olen kotona usein vasta yhdeksältä. Ehdin juuri peittelemään nuorimmaisen. Usein teen sen jälkeen vielä pari tuntia töitä.”

Tarkan työpäivät ovat 15–16-tuntisia. Hän tekee töitä myös viikonloppuisin.

”Minua ahdistavat tekemättömät työt enemmän kuin töiden tekeminen. Siksi minun on pitänyt harjoitella myös sitä, etten tee töitä”, Tarkka sanoo.

Hänellä ei ole omaa sihteeriä tai assistenttia. Eikä sellaista oikein osaisi käyttääkään. Moni muukin johtaja tekee nykyään kaiken itse matkalaskuista lähtien.

”Olen ollut onnekas siinä, että olen saanut tehdä töitä, joista pidän todella paljon. Silloin on todella vaikea asettaa raja, missä työ loppuu ja vapaa-aika alkaa. Toisaalta saan töiden tekemisestä hirveästi energiaa.”

Nykyisessä työssään hänen on oltava aina tavoitettavissa.

”Hotellit ovat aina auki. Niissä tapahtuu koko elämä. Joku voi kuolla tai tulla tulipalo.”

Laura Tarkka on ollut Harri-puolisonsa kanssa yhdessä 25 vuotta.

”Hän tietää, mitä tämä on. Olen jo vuosikausia sitten lakannut sanomasta, että kahden viikon kuluttua tämä helpottaa.”

Ja nauru.

Kesällä 2017 yhtiön on tarkoitus avata yhtiön kymmenes hotellinsa, St. George, joka tulee Helsingin Yrjönkadulle Vanhan kirkkopuiston kupeeseen.

Se on osa 200 miljoonan euron investointia, jonka Kämp-ryhmä tekee yhteistyökumppaniensa kanssa vuoden 2017 loppuun mennessä.

Kämp-ryhmän liikevaihto oli viime vuonna 62 miljoonaa ja tänä vuonna tavoitellaan yli 70:tä miljoonaa. Vuonna 2015 liikevoitto oli Tarkan mukaan kolmisen miljoonaa euroa.

Luku ei vielä tyydytä johtajaa eikä omistajaa. Mutta suunta on oikea. Alkuvuodesta liikevaihto on kasvanut parikymmentä prosenttia.

Numeronmurskaajalle tärkein luku nykyisessä työssä on huonetuotto, joka lasketaan kertomalla huoneiden keskihinta ja käyttöaste keskenään.

Kämp-ryhmän hotellien keskihinta on yli 140 euroa. Se on nelisenkymmentä prosenttia enemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun hotelleissa.

Huonetuotto puolestaan on viitisenkymmentä prosenttia parempi kuin kilpailijoilla keskimäärin.

”Viime vuonna kasvatimme sekä hintaa että käyttöastetta. Tämän sanottiin olevan mahdotonta”, Tarkka sanoo.

Niin se vain onnistui. Mutta onnistumisia pitää tulla paljon lisää. Ja nopeasti. Sillä yhtiön omistavalle pää­omasijoittajalle pahin vihollinen on aika.

”Pääomasijoittajan tavoitteena on maksimoida sijoitetulle pää­omalle saatava tuotto. Minun tehtäväni on rakentaa maailman paras hotelliyhtiö.”

”Niin kauan kuin tiemme kohtaavat, minulla on työni. Kun ne eivät enää kohtaa, jollain muulla on minun työni.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Hotellit
  • Laura Tarkka
  • Raha
  • Johtaminen
  • Tätä on Hesari

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    5. 5

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Utopiana pidetty Tallinna-tunneli onkin nyt tärkeä osa suurempaa kuljetusreittiä Jäämereltä Berliiniin asti – Valtion suunnitelmassa junat sujahtaisivat meren alle Helsingissä

    8. 8

      Mystinen arabisheikki opiskeli jujutsua valenimellä ja loi miljardeillaan lukkopainista kansainvälisen menestystarinan – mutta mitä suomalainen Marko tekee hänen organisaatiossaan?

    9. 9

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    10. 10

      Axl Smith -uutisointi toi langettavat kolmelle suurelle medialle – uutisointi virheellistä ja loi negatiivisia mielikuvia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    5. 5

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    6. 6

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää