Valikko
Raha

Roskakuski joutuu usein konfliktiin ja kaupunkilaisten valokuvattavaksi – ”Sitä kuvien ottamista en ymmärrä”

Helsinkiläinen Riku Kunnas kollegoineen joutuu usein konflikteihin Helsingin keskustassa. Heitä ei osoiteta aseella vaan kännykkäkameralla.

Kun kippaa päivässä 500 isoa mukia, se alkaa tuntua olkapäissä.

Roskakuski Riku Kunnas tyhjentää jäteastioita eli ammattikielellä mukeja.

Kunnaksen elämä pyörii mukien ja purkkien ympärillä. Hän tyhjentää työkseen mukeja, että saisi vapaa-ajallaan kuljettaa purkkia.

Kunnas, 26, käyttää palkkansa ja lomansa harrastukseensa, joka on sivuvaunumotocross. Sivuvaunua sanotaan purkiksi. Hän kiertää roska-autolla jätekatoksia, jotta pystyisi kiertämään sivuvaunumotocrossin MM-sarjaa.

Mukit ovat täynnä jätettä – biojätettä, sekajätettä, paperia, kartonkia. Purkissa taas on velipoika Lari Kunnas, 22.

Mukit kipataan ja tyhjennetään, purkki pidetään pystyssä ja täytenä. Molemmissa on pyörät.

Roskakuskin ammattiin on ladattu paljon harha- ja ennakkoluuloja, joista yksi on ylitse muiden.

”Kaikki luulevat, että me tienataan kuin ministerit. En omasta mielestäni ainakaan. Se on ihan tavallinen duunarin palkka. Ehkä vähän keskivertoa parempi. Tulen sillä toimeen ja pystyn harrastamaan”, Kunnas kertoo.

Rahaa Kunnas tarvitsee, sillä moottoripyöräharrastus nielee noin 50 000 euroa kaudessa. Se tarkoittaa, että perheen isä, äiti ja veljekset käyttävät kaiken ylimääräisen rahansa sivuvaunumotocrossiin.

Roskakuskin työ on ehkä kaupungin tärkein työ, joten Kunnas on palkkansa varmasti ansainnut.

Kun kapinalliset halusivat lamaannuttaa Bagdadin jonkin kaupunginosan tai naapuruston Irakissa 2000-luvulla, he alkoivat ensimmäisenä tappaa roskakuskeja ja vasta sitten leipureita ja opettajia.

Kaduille kasautuvat roskavuoret ovat tehokasta terroria.

Kunnas ja hänen kollegansa joutuvat usein konflikteihin Helsingin keskustassa, mutta heitä ei osoiteta aseella vaan kännykkäkameralla.

Ihmiset ottavat yllättävän paljon kuvia roskakuskeista ja heidän autoistaan. Kuvan ottamista ryyditetään usein uhkauksella: ”Järjestän sulle potkut.”

”Sitä kuvien ottamista en ymmärrä. Kun ei tiedä, mihin se kuva tulee. Se on yleistä, mutta se on kuitattava olankohautuksella. Mutta kyllä se kuvaaminen ärsyttää.”

Kuvaajia taas yleensä ärsyttää se, että jäteauto on pysäköity väärin. Kunnas tunnustaa, että sääntöjä tulee rikottua, mutta vaihtoehdot ovat vähissä.

”Teemme käytännössä liikennerikkomuksia, pysäköimme väärälle puolelle katua ja niin edelleen. Mutta meidän on ajateltava omaa terveyttäkin. Emme halua vetää mukia ajoradan yli, koska silloin altistuu sille, että jää auton alle.”

Aamulla roskakuskit herättävät kolistelullaan ihmiset ja synnyttävät liikenneraivoa tukkimalla keskustan kapeat kadut.

Vanhemmat ihmiset ovat tottuneet kaupungin aamuisiin ääniin, mutta nuoremmat keskusta-asukkaat antavat ärhäkästi palautetta.

”Ne, jotka ovat muuttaneet maalta stadiin, eivät ole tottuneet, että viideltä mennään kolistelemaan mukeja.”

Aamulla ennen seitsemää ei saisi kipata mukeja, mutta se on käytännössä pakko tehdä ennen aamuruuhkaa, sillä muuten vasta tunnemyrskyjä nousisikin.

Keskustassa kadulle pysäköity jäteauto aiheuttaa vääjäämättä autojonoja ennen pahimpia ruuhkiakin, mikä taas johtaa eteläeurooppalaiseen äänimerkin käyttöön.

”Ihmiset ajattelevat, että me voidaan antaa tilaa ja päästää auto läpi, mutta jos antaa jollekin autolle tilaa, niin aina tulee toinen ja kolmas auto, joille pitää antaa. On vain pysäköitävä ja tehtävä se työ tööttäyksistä huolimatta.”

Vihainen palaute ja ihmisten käytös harmittavat Kunnasta, vaikka toki siihen on tottunut.

”Ymmärrän, että ihmisten on pakko päästä eteenpäin, mutta aina pääsee kiertämään. Teemme vain työtämme.”

Joskus kaksi vain työtään tekevää jättiläistä kohtaavat. Silloin kaupungin kaduilla on tilaa vain toiselle kulkuneuvolle.

”Tietyissä paikoissa pyrimme ajamaan, ennen kuin raitiovaunut aloittavat liikennöinnin.”

Raitiovaunu joustaa vielä jäteautoakin vähemmän.

”Joskus joutuu sporaliikenteenkin pysäyttämään. Siinä vaiheessa pistetään töppöstä toisen eteen ihan tosissaan. Sporakuskitkin tekevät vain työtään. Ei me tahallaan yritetä pysäyttää koko stadia.”

Kerran Kunnas melkein lamautti Bulevardin. Jäteauton ovet menivät vahingossa lukkoon, ja avain jäi auton hyttiin ja kuski kadulle valumaan tuskanhikeä tunniksi.

”Onneksi spora mahtui just ja just menemään auton ohi. Siinä alkoi vähän jännittämään. Halleilta tuotiin vara-avaimet, että saatiin ovet auki. Sellaista sattuu, mutta kyllä hävetti”, hän kertoo.

Kunnas on melkein kolmannen polven roskakuski. Isoisä oli roskakuski, ja isä korjaa roska-autoja. Kunnas oli ensimmäisen kerran roska-auton kyydissä 16-vuotiaana.

”Olin kesätöissä apupoikana. Faija tunsi työnjohtajan ja kysyi, olisiko pojalle hommia. En ollut edes ajatellut roskakuskin hommia silloin”, Kunnas kertoo.

Isä Pasi Kunnas houkutteli poikansa myös sivuvaunumoto­crossin pariin.

Se on pieni laji, jonka harrastaminen monesti periytyy isältä lapsille. Siinä ajetaan motocrossradalla, mutta parina. Sivuvaunun roikkuja ohjaa pyörää mutkissa ja hyppyreissä.

Isä oli itse 20 vuotta purkkiorja eli roikkuja, ja hän oli aluksi Rikunkin roikkuja, kunnes väsyi ja Lari-veli peri paikan sivuvaunussa.

Sivuvaunumotocross on koko perheen harrastus. Isä ja äiti Ritva Kunnas lähtevät aina kun mahdollista veljesten mukaan MM-kisa- tai harjoitusmatkoille.

Kisakausi alkaa maaliskuussa ja päättyy lokakuussa. Isä ei ole jättänyt poikiaan oman onnensa nojaan, sillä hän huoltaa pyörän, ajaa tarvittaessa perheen matkailuautoa (jonka hän on rakentanut) ja vielä maksaa ison osan lystistä.

”Faija on täydellinen huoltomies. Ja miksi ei maksaisi, hänen syytään on, että me ajamme”, Kunnas sanoo ja nauraa.

Kunnas on työssään niin sanottu tuuraaja, eli hänellä ei ole omaa ajoaluetta. Näin hän pystyy pitämään joustavammin lomia ja pekkaspäiviä sivuvaunu­crossin ehdoilla.

Kunnas on ollut vuodesta 2010 vakituisena jätekuskina Lassila & Tikanojalla. Sitä ennen hän oli vuoden pienemmässä firmassa.

”En ole ikinä vieroksunut alaa, ei siinä ole mitään vikaa. Tämä on duuni siinä missä muutkin duunit. Itse asiassa ihan hyvä duuni onkin. Mukavaa ulkotyötä, paitsi talvella, silloin kaipaa sisätyötä.”

Talvi ja mukit ovat hirveä yhdistelmä. Kunnaksen Scania-auton hytissä on iso tietokonenäyttö, johon on merkitty kaikki päivän ajot. Näytöllä jäteastioilta lähtee punainen viiva, joka merkitsee vetomatkaa eli kuinka pitkälle mukia on vedettävä.

Mitä pidempi punainen viiva, sitä enemmän paikan tyhjentäminen maksaa. Viiva ei ole turhaan punainen.

”Vetomatka on se työn veemäisin juttu. Stadissa kaikki mukit ovat pihan perällä, ja ne joutuu vetämään koko pihan läpi. Olisi kiva, jos mukit olisivat heti porttikongin vieressä. Talvella jos on aamulla metri lunta, niin se muki ei liikukaan niin nätisti.”

Muki painaa 20–120 kiloa, ja niitä kipataan autoon päivässä 300–600. Autoon mahtuu jätettä 10 000–12 000 kiloa.

Jotkut kuskit pitävätkin lomansa talvella, jotta välttävät mukien raahaamisen hangessa.

Onko työ raskasta?

”On, kyllä se käy kuntoilusta. Monta askelta tulee ja välillä ihan hikikin, kun oikein riuhtoo. Stadissa kun vedetään välillä mukeja ylämäkeen, niin kyllä se ihan treenistä käy. Talvella lumessa se alkaa oikeasti tuntua.”

Kunnas on hoikka mies, mutta 16-vuotiaana hän oli suorastaan pieni, noin 160-senttinen ja 50-kiloinen.

”Olin ihan skidi. Olinkin aivan naatti työpäivän jälkeen. Mukit painaa kuitenkin jonkun verran, ja minulla oli vaikeuksia saada niitä vedettyä ylämäkeen, kesälläkin. Nyt se menee helposti.”

Mukeissa on pyörät, ja niiden suunnittelussa otetaan roskakuskin työergonomia yhä paremmin huomioon. Uusimpien mukien isot pyörät rullaavat mukavasti, mutta vanhojen mukien pienet pyörät jäävät inhottavasti jumiin mukulakivien väliin.

”On tiettyjä paikkoja, joihin ei haluaisi mennä, mutta pakko se on. Joka päivä.”

Mukit ovat kuin kahvilan pahvisia kahvikuppeja, niitäkin on kolmea kokoa: iso muki (600 litraa), keskikokoinen muki (250–300 litraa) ja pikkumuki (140 litraa).

Eniten roskakuskin aikaa vie se, kun hän sovittaa mukin oi­keaan kohtaan auton perässä olevaan mukihissiin. Erilaiset mukit laitetaan eri kohtiin.

Työ kuluttaa erityisesti olkapäitä. ”Moni joutuu olkapääleikkaukseen. Itsellä on pari kertaa olkapäät tulehtuneet.”

Ennen mukeissa ei ollut pyöriä, eikä aina ollut mukejakaan.

”Vaari sanoi, että toi on niin helppoa nykyään. Hänen aikanaan oli jätekuilut, joista se paska työnnettiin alas monttuun, josta se lapioitiin kyytiin.”

Keskustassa ovat roskakuskin suurimmat murheet kuten lyhytpinnaiset ihmiset, pitkät vetomatkat, pienet mukipyörät ja mukulakivet, mutta se on myös paras paikka tehdä työtä.

”Tykkään ajaa stadissa. Sillä on jotenkin erilainen fiilis tehdä duunia. Stadissa on ihan kivaa vetää ne mukit ja ajaa.”

Tärkein työviihtyvyyttä lisäävä tekijä on työkaveri, pari.

”Sekajätettä ajetaan kaksin, muut jätteet yksin. Keskustassa ajetaan parin kanssa. Alueella on hyvät työkaverit. Tulen hyvin juttuun niiden kanssa, ja päivä menee nopeammin, kun voi jutella.”

Ja saa Kunnas hyvääkin palautetta. Roskakuskit ovat lasten sankareita, ja monet talonmiehet ovat mukavia ja auttavaisia.

Keskustassa on mukava tehdä töitä, mutta Kunnas on lähiön mies. Hän on asunut koko ikänsä Kontulassa, 26 vuotta.

”Täältä en lähde. Faijakin on asunut täällä aina.”

Kontulasta on kuitenkin helppo lähteä Vuosaaren sataman kautta Saksaan ja siitä pidemmälle Eurooppaan, jonne sivuvaunumotocrossin MM-sarja ja muut kisat vievät.

Isä, äiti ja pojat viihtyvät hyvin yhdessä kahden viikon reissuillaan. ”Ei aina ole hauskaa, mutta suurimman osan aikaa. Mutsi ja faija aina haluaa mukaan, ei niitä pakoteta. Me kaikki eletään tätä juttua.”

Vain kolmas poika Jere katselee touhua huvittuneena tai välinpitämättömänä ulkopuolelta.

Jere Kunnas on maajoukkuetason painija.

”Paini on aika tyhmää toimintaa. Se vasta hullua on, kun laihdutetaan yhdessä päivässä neljä kiloa, se on ihan sairasta”, Riku Kunnas kertoo. Hän rakastaa pullaa. Nytkin kahvipöydässä on kanelipullia ja viineripitko.

”Välillä Jere on vesikuurilla, eikä vettäkään saisi juoda. Se vetää jotain ananasta ja menee saunaan koko päiväksi, ei mitään järkeä.”

Toki paini on hurja laji. Riku Kunnas puhuu sivuvaunumoto­crossista arkipäiväisesti aivan kuin se olisi melko turvallinen ja tuiki tavallinen harrastus.

Lajiin on toinenkin näkökulma. Lähes 40 vuotta erilaisia moottoripyöriä ajanut valokuvaaja kuvailee ainoaa kokemustaan sivuvaunumoto­crossin roikkujana eli purkkiorjana näin:

”Ihan sairasta touhua. Pelotti älyttömästi. Olin ihan varma, että tämä on viimeinen matkani.”

”Ajattelin silloin oikeasti takasuoralla, että jos uskaltaisin irrottaa toisen käteni, löisin sitä kuljettajaa.”

Riku Kunnas käyttää siis kaikki rahansa, vapaansa ja lomansa harrastukseensa, joka lienee hulluin mahdollinen.

”Onpahan jotain, mitä muistelee.”

Riku Kunnas

 Helsinkiläinen 26-vuotias jäteautonkuljettaja. Asuu Kontulassa.

Mitä tekee?

 Harrastaa sivuvaunumotocrossia veljensä Larin, 22, kanssa. Veljekset ovat ajaneet kuusi vuotta yhdessä.

Saavutukset

 Hopeaa Suomen ja Viron mestaruussarjoissa.

 2015 MM-sarjassa 25:s.

 Kaksi kertaa kymmenen parhaan joukossa MM-osakilpailussa.

 Seura Helsingin Moottorikerho ja pyörä WSP Husqvarna.

Perhe

 Avovaimo Lotta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Jätehuolto
  • motocross
  • muki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Twin Peaksin uusien jaksojen käännösvirheet hämmentävät, ”Log Ladyn” pölkystä tulikin ”lokikirja” – tästä on kyse

    2. 2

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    3. 3

      Tutkijat paikansivat 40 geeniä, jotka säätelevät älykkyyttä – niistä löytyi myös yllättävän vahva yhteys autismiin

    4. 4

      Fossiililöytö mullistaa ihmisen kehityshistorian: sukulinja erkani apinoista Euroopassa eikä Afrikassa

    5. 5

      Alkoholi­lain uudistus voi kaatua kokonaan – keskusta vastustaa vahvojen juomien tuloa kauppoihin

    6. 6

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    7. 7

      Poliisi nimesi Salman Abedin Manchesterin iskun epäillyksi tekijäksi – tämä hänestä tiedetään

    8. 8

      Poikkeuksellinen tuomio: tuntematonta miestä puukottanut nuori nainen joutuu suorittamaan vankeutensa kokonaan

    9. 9

      Heikki Aittokosken essee: Kauna on aikamme avainsana, ja toistuvat terrori-iskut voivat panna Euroopan vielä kovalle koetteelle

    10. 10

      Britannia nosti uhkatason kriittiseksi ja pelkää välitöntä uutta iskua, poliisien avuksi määrätty sotilaita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia nosti uhkatason kriittiseksi ja pelkää välitöntä uutta iskua, poliisien avuksi määrätty sotilaita

    2. 2

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    3. 3

      Stubb lipsautti paneelissa: ”Luotin johonkuhun liikaa, ja se kostautui”

    4. 4

      Fossiililöytö mullistaa ihmisen kehityshistorian: sukulinja erkani apinoista Euroopassa eikä Afrikassa

    5. 5

      Oslolainen Noah, 20, tunsi olevansa väärässä kehossa jo viisivuotiaana – Norja vapautti translakiaan, ja Suomesta tuli ainoa sterilointia vaativa Pohjoismaa

    6. 6

      Poikkeuksellinen tuomio: tuntematonta miestä puukottanut nuori nainen joutuu suorittamaan vankeutensa kokonaan

    7. 7

      Herttoniemestä kadonnut Harry Karjalainen löytyi kuolleena Sipoonkorvesta

    8. 8

      Roger Moore on kuollut – rakastettu Bond-näyttelijä esitti salaista agenttia ”pilke silmäkulmassa”

    9. 9

      Jos olisin amerikkalainen äänestäjä, alkaisin olla epätoivoinen

    10. 10

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia nosti uhkatason kriittiseksi ja pelkää välitöntä uutta iskua, poliisien avuksi määrätty sotilaita

    3. 3

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    4. 4

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Ihon kunto kertoo koko elimistön vanhenemisesta – Runsas sokerinkäyttö voi veltostuttaa ihoa, sanoo professori

    9. 9

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    10. 10

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    11. Näytä lisää