Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaisnaiset kehittivät nyhtökauran vaihtoehdoksi lihalle ja kertovat, miten Suomeen saadaan lisää ruokainnovaatioita

Reetta Kivelä ja Maija Itkonen kehittivät ruokainnovaationa nyhtökauran ja uskovat kasvuyrityksensä menestymiseen. He kertovat, miten menestystuotteita luodaan.

Ruoka
 
Rio Gandara / HS
Maija Itkonen ja Reetta Kivelä pohtivat, miksi markkinoilta ei löydy kiireisille ruuanlaittajille maukasta kasvisvaihtoehtoa jauhelihalle. Vastaukseksi he kehittivät nyhtökauran.
Maija Itkonen ja Reetta Kivelä pohtivat, miksi markkinoilta ei löydy kiireisille ruuanlaittajille maukasta kasvisvaihtoehtoa jauhelihalle. Vastaukseksi he kehittivät nyhtökauran. Kuva: Rio Gandara / HS

Nyhtökaura tuntuu olevan nyt kaikkien huulilla. Kasvisruuan ystävät ja ruokaintoilijat kohisevat uudesta suomalaisinnovaatiosta, joka on tulossa syksyllä kauppoihin.

Nyhtökaura on kaurasta ja pavusta kehitettyä ”täydellistä proteiinia”, josta on helppo tehdä ruokaa jauhelihan tai kanan tapaan. Maku muistuttaa kuulemma mietoa kanan makua.

Ihmetuotteen keksi kaksi ruuasta innostunutta helsinkiläistä naista, jotka ystävystyivät jo lukiossa.

Reetta Kivelä, 38, on kauratutkija, elintarviketieteiden tohtori ja neljän lapsen äiti. Hänen bisneskumppaninsa on Maija Itkonen, 38, jolla on puolestaan kaksi lasta.

Innovaatio syntyi, kun ystävykset pohtivat, miksi markkinoilta ei löydy kiireisille ruuanlaittajille maukasta kasvisvaihtoehtoa jauhelihalle.

”Ihmiset haluavat syödä lihan sijasta enemmän kasviksia. He haluavat jotakin, jota on helppo napata jääkaapista hellalle ja joka maistuu kaikille”, Kivelä kuvaa.

Tarjolla on tätä ulkomaisesta soijasta koostettua tofua, vehnägluteenista tehtyä seitania tai teollisesti kasvatetusta sieniproteiinista ja kananmunasta kehitettyä quornia.

Mutta Kivelälläpä oli taskussaan valttikortti: suomalainen kaura.

”Sitä ei ole vielä osattu hyödyntää maailmalla.”

Kaurasta Kivelä teki neljä vuotta sitten väitöskirjan Helsingin yliopiston viljateknologian laitoksella. ”Yliopistolla opin, että aina kannattaa lyödä päätään seinään. Vastauksia saa, kun tarpeeksi kauan kysyy.”

Hän on myös työskennellyt elintarvikealan yrityksissä, viimeksi Fazerilla.

”Loistava näköalapaikka trendeihin ja kuluttajalähtöisyyteen.”

Itkosella on puolestaan kokemusta kasvuyrittämisestä. Kun porukkaan liittyi vielä palkokasvien tutkija Zhong-Qing Jiang Helsingin yliopistosta, dreamteam oli kasassa.

”Yhdistämällä kauran ja pohjoisessa kasvavan härkäpavun saimme aikaan ravitsemuksellisesti ja ekologisesti loistavan, allergeenivapaan tuotteen. Aloimme uskoa asiaan”, Kivelä kertoo.

Yhteinen startup, Gold&Green Foods syntyi vajaa vuosi sitten. Laboratorio sijaitsee Helsingin Lauttasaaressa.

Toukokuussa kasvuyritys järjesti ensimmäisen rahoituskierroksen. Toinen kierros on juuri sulkeutumassa. ”Olemme saaneet taaksemme hienoja sijoittajia, jotka uskovat tuotteeseemme”, Kivelä kertoo.

Yhtiö on saanut tukea myös Tekesiltä.

Tiimi on luomassa nyhtökauran ympärille kokonaista tuoteperhettä. ”Tarvitaan vielä paljon laboratoriotestejä, brändäystä, pakkausten kehittelyä ja markkinointia. Uskomme saavamme tuotteet kaupan hyllylle lähivuosina”, Kivelä kertoo.

Tekijät uskovat, että pohjoismainen kasvistuote voi olla menestys myös Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Miksi sitten Pohjolasta ei ole vielä syntynyt enempää elintarvikealan menestystarinoita? Maailmalla tunnetaan toki kolesterolia alentavat benecol-tuotteet ja laktoosittomat maidot, mutta miten niitä voisi syntyä lisää?

Kivelä ja Itkonen listaavat viisi tärkeää asiaa:

1. Pitää tietää, mitä haetaan. ”Vaikka mekin lähdimme liikkeelle aika lailla säkki päässä, meillä oli selvä näkemys siitä, millaista tuotetta haluamme kehittää.”

2. Tarvitaan dreamteam. ”Innovaatiot syntyvät poikkitieteellisestä yhteistyöstä sekä yliopistojen ja yritysten yhteistyöstä.”

3. Tarvitaan elävää tutkimusta ja koulutusta. ”Ravitsemustieteilijöillä, insinööreillä, kemisteillä ja muilla tutkijoilla on jatkuvasti hienoja aihioita, mutta niiden kehittämiseen tarvitaan intoa ja resursseja.”

4. Tarvitaan elintarvikealan osaamiskeskus. ”Siellä parhaat osaajat voivat kohdata toisensa.”

5. Tarvitaan kykyä visioida. ”Vaihtoehtoiset tulevaisuuden mallit pitää nähdä ennalta. Ruoka on tuote siinä missä muutkin. Kriittisiä tekijöitä menestystuotteen luomisessa ovat parempi käyttäjäkokemus ja aito lisäarvo käyttäjälle.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Hae reseptejä