Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asiantuntijat tyrmäävät väitteen jugurtin yhteydestä syöpään: Jugurttia voi syödä turvallisesti päivittäin

Professori Mikko Salaspuro puhui asetaldehydistä viime viikonvaihteen lääkäripäivillä ja toi esille, että jugurtilla olisi yhteys suualueen syöpien lisääntymiseen.

Ruoka
 

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ei usko arvioihin, joiden mukaan jugurtin syömisellä olisi todennäköinen yhteys suun, mahan tai ruokatorven syöpiin.

”Jugurttia ei ole ihmistutkimuksissa liitetty minkään syövän riskiin. Syöpää aiheuttavan asetaldehydin määrä jugurtissa on niin pieni, että jugurtin hyvät ominaisuuden peittoavat sen moninkertaisesti”, Laatikainen sanoo.

Professori Mikko Salaspuro puhui asetaldehydistä viime viikonvaihteen lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa. MTV:n uutisten mukaan Salaspuro oli huolissaan suomalaisten jugurtinkulutuksesta ja epäili, että sillä olisi yhteys suualueen syöpien lisääntymiseen.

Syöpätutkija Salaspuro on myös osakkeenomistaja ja hallituksen jäsen Biohit Oy:ssä,, joka valmistaa asetaldehydin vaikutuksia torjuvia lääkkeitä.

Laatikainen ei pidä Salaspuron epäilyjä perusteltuina.

”Runsas jugurtin käyttö on väestötutkimuksien koosteanalyyseissä yhteydessä pienempään ruokatorven syövän riskiin ja mahalaukun syövän suhteen se on neutraali. Lisäksi vuonna 2014 ilmestyneessä laajassa ruotsalaisessa tutkimuksessa jugurtti oli yhteydessä pienempään syöpäkuoleman riskiin”, Laatikainen sanoo.

Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila ei pidä jugurttia syövän riskitekijänä. ”En ole huolissani jugurtista enkä mistään muustakaan yksittäisestä elintarvikkeesta sellaisenaan”, Malila sanoo.

Vain tupakointi on Malilan mukaan sellainen elintapatekijä, joka tutkimusten mukaan aiheuttaa syöpää.

Suun ja nielun syöpien ilmaantuvuus eli tapausten määrä tiettynä ajanjaksona väestömäärään suhteutettuna on Malilan mukaan laskenut miehillä 2000-luvun puoliväliin asti, minkä jälkeen se on hieman noussut. Naisilla näitä syöpiä on vähemmän, mutta niiden ilmaantuvuus on kasvanut hieman. Malila arvioi, että suurin syy trendiin ovat tupakointi ja alkoholin käyttö.

Suunielun syöpien yhtenä vaaratekijänä pidetään ihmisen papilloomavirusinfektiota.

”Syöpien syntymekanismi ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Siihen vaikuttavat myös elintavat, ympäristötekijät ja joihinkin syöpiin myös perinnöllinen alttius, joka voi osaltaan muokata ympäristötekijöiden vaikutusta”, Malila muistuttaa.

Mikä sitten olisi turvallinen määrä jugurttia?

Reijo Laatikainen pitää yhtä tai kahta vähärasvaista jogurttiannosta päivässä hyvänä. Tosin jugurtin syömisessä kannattaa ottaa huomioon muukin kalsiumin saanti.

”Ravitsemuksessa kokonaisuus on nähtävä puilta”, hän sanoo.

Jugurtin runsas syönti on hänen mukaansa myös yhteydessä pienempään kakkostyypin diabeteksen riskiin ja painonhallintaan. ”Tällaisia asioita ei voi jättää huomiotta, kun arvioi kokonaistilannetta”, hän sanoo.

Jugurtti on Laatikaisen mukaan terveellisempää kuin esimerkiksi maito.

”Jugurtissa ja maidossa on molemmissa kalsiumia ja D-vitamiiniä, mutta jugurtti korvaa usein epäterveellisemmän välipalan, mitä maito ei tee. Lisäksi jugurtin uskotaan vaikuttavan edullisesti suoliston bakteereihin”, Laatikainen sanoo.

”Jos jugurttia on vielä paranneltu probioottisilla maitohappobakteereilla, se vähentää tutkimusten mukaan haitallisen kolesterolin määrää ja lievittää vatsan toiminnallisia vaivoja”, Laatikainen sanoo.

Maito & Terveys ry:n ravitsemusasiantuntija Katariina Lallukka muistuttaa puolestaan, että jugurtti on hyvä tuote laihduttajalle, sillä se vaikuttaa enemmän laihtumiseen rasvakudoksesta eikä niinkään lihaskudoksesta.

Jugurtti saattaa sisältää runsaasti sokeria. Lallukka neuvookin suosimaan luonnonjugurttia tai sekoittamaan maustettuun jugurttiin puolet maustamatonta.

Jugurtin kulutus onkin Suomessa kasvanut aina vuoteen 2010 saakka, jolloin se kääntyi laskuun.

Lallukka arvelee, että muotiin tullut rahka on tullut osittain jugurtin tilalle.

Jugurtti sisältää myös jonkin verran asetaldehydiä, joka on Laatikaisen mukaan kiistatta karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava aine. Asetaldehydiä syntyy bakteerikäymisen tuloksena ja sitä käytetään myös aromiaineena elintarviketeollisuudessa.

Asetaldehydiä syntyy Laatikaisen mukaan myös ihmisen paksusuolessa alkoholista bakteerikäymisen tuloksena.

Viilin, rahkan tai esimerkiksi piimän asetaldehydimääristä ei ole tarkkoja ja kattavia tutkimuksia. ”Muissa maissa julkaistujen hatarien tutkimusten valossa viili, rahka ja jotkut piimät saattavat olla asetaldehydin suhteen edullisempia kuin jugurtti”, Laatikainen sanoo.

Karsinogeenisiä tai muutoin haitallisia aineita on useissa ruuissa pienen pieniä määriä alkaen kahvista ja teestä pellavansiemeniin, parapähkinään ja niin edelleen.

Mistä sitten elintarvikekohut syntyvät?

Laatikainen arvioi, että yksi syy voi olla se, että tutkija on asiastaan niin innostunut, että hän sokeutuu muulle tiedolle. ”Samalla tavalla kuin ihmiset jäävät somekuplaan, tieteentekijä voi jäädä tiedekuplaan.”

Kohujen syntyyn voivat Laatikaisen mukaan vaikuttaa myös tutkijan sidonnaisuudet.

”Joissakin tapauksessa tutkijalle voi olla jopa taloudellista hyötyä siitä, että asiaa pidetään sitkeästi vuodesta toiseen esillä.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Hae reseptejä