Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Lapsiperheille uudet ruokasuositukset: Kiinteitä ruokia jo neljän kuukauden ikäiselle – raskautta suunnittelevienkin tulisi syödä foolihappolisää

Tutkimusten mukaan kiinteiden ruokien aloittaminen yli puolen vuoden ikäisenä altistaa allergioille.

Ruoka
 

Pienelle lapselle voi antaa kiinteitä ruokia maisteltavaksi jo 4–6 kuukauden iässä imetyksen rinnalla, todetaan uusissa lapsiperheiden ruokasuosituksissa. Aiemmin suositusikäraja on ollut kuusi kuukautta, johon asti on suositeltu täysimetystä.

Kansalliset suositukset on laatinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimeämä asiantuntijaryhmä, ja ne hyväksyy ja julkaisee Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Aiemmat lapsiperheiden ruokasuositukset ovat vuodelta 2004.

Muutoksen taustalla on uusin tutkimustieto ja kansalliset väestötason suositukset, sanoo neuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen.

”Allergioiden riski voi kasvaa, jos lisäruokinnan aloitusta siirtää yli kuuden kuukauden iän.”

Lyytikäisen mukaan maisteluannokset ovat pieniä makuannoksia erilaisia monipuolisia ruoka-aineita, esimerkiksi haarukalla soseutettua kukkakaalia, porkkanaa tai perunaa.

Maisteluannosten tarkoitus ei ole syrjäyttää imetystä, vaan annokset suositellaan annettavaksi imetyksen jälkeen.

Asiantuntijoiden mukaan maisteluannokset edistävät yhdessä rintamaidon kanssa lapsen suoliston ja puolustusjärjestelmän kehittymistä ja sietokykyä uusille ruoka-aineille.

Myös raskaana olevien suosituksiin tuli muutoksia. Kaikkien raskautta suunnittelevien tulisi tästä lähtien nauttia foolihappolisää 400 mikrogrammaa vuorokaudessa noin kahden kuukauden ajan ennen ehkäisyn pois jättämistä. Foolihappopillereiden ottamista tulee jatkaa 12. raskausviikon loppuun saakka.

Suositus perustuu siihen, että foolihapon puute voi altistaa sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriölle.

Aiemmin foolihappolisää suositeltiin riskiryhmille ja niille, joilla on yksipuolinen ruokavalio. Ruuasta foolihappoa saadaan folaatteina.

Suositus laajennettiin nyt koskemaan kaikkia raskaana olevia, koska suomalaiset naiset saavat ruuasta keskimäärin noin puolet suositellusta folaattimäärästä. Folaatteja on luontaisesti esimerkiksi täysjyvätuotteissa, palkokasveissa, marjoissa ja hedelmissä.

HS kertoi eilen, että lakritsin ja salmiakin syöntiä ei enää suositella raskaana oleville. Juttu aiheesta löytyy täältä.

Myös vegaanit on huomioitu suosituksissa. Heitä varten on laadittu vegaanin lautasmalli. Sen tarkoitus on auttaa varmistamaan riittävä proteiinien, energian, kivennäisaineiden ja vitamiinien saanti.

”Vegaaniruokavaliota voi toteuttaa raskaana olevilla, imettävillä ja lapsilla, kun sen tekee ravitsemusterapeutin ohjauksessa”, Lyytikäinen sanoo.

Suositusten ydin on Lyytikäisen mukaan se, että koko perheen tulisi syödä samaa ruokaa nauttien ja iloiten.

”Monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio on kasvun ja kehityksen kannalta oleellisinta. Säännölliset, kunnolliset ateriat kantavat hyvin pitkälle.”

Lasten ja nuorten D-vitamiinin saantisuositukset muuttuivat jo vuonna 2011, mutta nyt ne on kirjattu myös lapsiperheiden ruokasuosituksiin: 2–18-vuotiaille tulisi antaa 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinilisää vuorokaudessa. Alle 2-vuotiaiden suositus pysyi entisellään: 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Hae reseptejä

Reseptit