Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Oikean ruokaelokuvan tunnistaa siitä, että ruoka myös syödään – nämä kannattaa katsoa

Oscar-palkitut ruokaelokuvat ylistävät ranskalaista keittotaitoa.

Ruoka
 
Stéphane Audran esittää Ranskalaisessa illallisessa pariisilaiskokki Babettea. Ranskalaista illallista pidetään ruokaelokuvista merkittävimpänä.
Stéphane Audran esittää Ranskalaisessa illallisessa pariisilaiskokki Babettea. Ranskalaista illallista pidetään ruokaelokuvista merkittävimpänä.

Muita ruokaelokuvia

Suklaata iholla (1992)

Syö juo mies nainen (1994)

Big Night – italialainen ilta (1996)

Jali ja suklaatehdas (2005)

Poutapilviä ja lihapullakuuroja (2009)

Jiro Dreams of sushi (2011)

Haute cuisine – mestari keittiössä (2012)

Red Obsession (2013)

Chef (2014)

Elokuvafanien vuoden kohokohta on käsillä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomen aikaa, kun Oscar-palkinnot jaetaan.

Ruokaihmisten kannalta tämän vuoden kiinnostavin elokuva lienee Ridley Scottin ohjaama Yksin Marsissa, joka on ehdolla seitsemän Oscarin voittajaksi. Scifi-seikkailussa Matt Damonin esittämä astronautti-kasvitieteilijä jää erehdyksissä Marsiin ja joutuu kasvattamaan perunoita henkensä pitimiksi.

Perunajuonesta huolimatta Yksin Marsissa ei kuitenkaan ole ruokaelokuva. Mistä ruokaelokuvan tunnistaa?

”Elokuvien ateriat jäävät usein syömättä, ellei kyseessä ole ruokaelokuva”, sanoo viestintäpäällikkö Outi Heiskanen Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista.

”Ruokaelokuvassa ruoka ei ole vain väline, jolla ilmaistaan vaikkapa pinnan alla kyteviä jännitteitä.”

Näillä kriteereillä Yksin Marsissa ei ole ruokaelokuva, vaikka perunanviljely onkin olennainen osa päähenkilön selviytymistarinaa.

Aiempina vuosina Oscar-mittelöissä on nähty myös täysiverisiä ruokaelokuvia. Kaksi niistä on jopa voittanut Oscarin.

Merkittävin Oscar-palkittu ruokaelokuva on Ranskalainen illallinen (1987), joka palkittiin parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarilla vuonna. Gabriel Axelin ohjaama elokuva perustuu Karen Blixtenin novelliin Babetten pidot.

1800-luvun Jyllantiin sijoittuvassa elokuvassa ranskalainen pakolainen Babette Hersant ( Stéphane Audran ) päätyy keittäjäksi pieneen, eristäytyneeseen kyläyhteisöön. Eräänä päivänä Babette voittaa arpajaisissa 10 000 frangia ja päättää kiitokseksi kokata niukkuudessa eläville kyläläisille hulppean ranskalaisen illallisen viineineen ja kilpikonnaliemineen.

Illallisen ylenpalttiset tarjoilut nousevat elokuvassa oikeuksiinsa, etenkin kun ateria nautitaan minimalistisessa miljöössä.

Ranskalainen illallinen on vedenjakaja siinä, miten ruoka esitetään elokuvassa. Ennen sitä ruuan valmistuksen ja nauttimisen pikkutarkka kuvaus koettiin turhamaisena ja sillä oli jopa kielteinen symbolinen funktio. Ranskalainen illallinen aloitti positiivisen hedonismin ajanjakson elokuvassa”, sanoo Outi Heiskanen.

”Elokuvissa on ollut lämminhenkisiä perheillallisia aiemminkin, mutta ruoka on toiminut lähinnä lavasteena ja luomassa tunnelmaa. Ranskalaisessa illallisessa tarjottu ruoka on rakkauden teko. Elokuvassa ateria on yhteisölle hengellinen kokemus, johon ei liity moraalista dilemmaa.”

Toinen Oscar-palkittu ruokaelokuva on Rottatouille (2007). Disneyn ja Pixarin tuottama animaatio sai kaikkiaan viisi ehdokkuutta ja se palkittiin parhaan animaation Oscarilla.

Ranskalainen illallinen ja Rottatouille ylistävät nimenomaan ranskalaista keittotaitoa. Ranskalaista kokkausta esittelevät myös Oscar-ehdokkuudet saaneet Pieni suklaapuoti (2000) ja Julie & Julia (2009). Niiden pääosissa esiintyi tunnettuja tähtiä kuten Johnny Depp, Juliette Binoche, Meryl Streep ja Amy Adams.

”Ruokaa on viime vuosina näkynyt mainstream-elokuvissa huimasti aiempaa enemmän. Trendi alkoi, kun Hollywood teki oman versionsa saksalaisesta Kaikilla mausteilla -elokuvasta”, Heiskanen sanoo.

Romanttinen draamakomedia Kaikilla mausteilla ilmestyi 2001, ja sen amerikkalaisversio Rakkauden resepti sai ensi-iltansa 2007.

”Vielä isompi ilmiö ovat ruokadokumentit. Nyt myös viini kiinnostaa sekä bisneksenä että kulttuurisena ilmiönä.”

Ruokaa onkin kuvattu viime vuosina ansiokkaasti dokumenteissa. Parhaan dokumenttielokuvan Oscareista ovat kilvoitelleet Super Size Me (2004) ja Food, Inc. (2008). Ensimmäinen perehtyy pikaruokamaailmaan ja jälkimmäinen Yhdysvaltain elintarviketuotantoon.

Heiskanen uskoo, että käynnissä oleva maailmanlaajuinen ruokatrendi näkyy tulevaisuudessa enemmän suoratoistopalveluissa kuin valkokankaalla, sillä Netflixin kaltaiset palvelut mahdollistavat seikkaperäisen ja pitkän kerronnan.

”Ruoka on enemmän kotonaan televisioruudussa kuin elokuvissa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Hae reseptejä