Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nirson lapsen voi totuttaa uusiin makuihin – asiantuntija antaa vinkit

Uuteen makuun tottuminen voi vaatia jopa 20 maistelukertaa. Ruoka-aineisiin kannattaa tutustua myös muiden aistien avulla.

Ruoka
 
Leena Koskela
Moni lapsi suhtautuu epäillen kasviksiin. Parsakaali on perinteinen nirsoilun kohde.
Moni lapsi suhtautuu epäillen kasviksiin. Parsakaali on perinteinen nirsoilun kohde. Kuva: Leena Koskela

Tuntikausia kestäviä ruokahetkiä. Lattialle lentäviä parsakaaleja. Jatkuvia ”hyi, en syö” -tokaisuja.

Nirsoilu on arkea monessa lapsiperheessä. Pediatrics-lehden vuonna 2015 julkaiseman amerikkalaistutkimuksen mukaan joka viides lapsi nirsoilee ruuan kanssa.

Ronkelit ruokailutottumukset on otettu huomioon myös tammikuussa 2016 julkaistuissa suomalaisten lapsiperheiden ruokasuosituksissa. Niiden mukaan varautuneisuus uusia ruokia kohtaan on tyypillistä erityisesti noin 2–3-vuotiaille lapsille.

”Nirsoilu on yksilöllistä”, sanoo toiminnanjohtaja Hanne Penttinen Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry:stä.

Penttinen vetää maa- ja metsätalousministeriön tukemaa Makumestari-tapahtumahanketta. Lapsiperheille suunnatun valtakunnallisen tapahtumakiertueen tarkoituksena on tutustuttaa lapsia ja lapsiperheitä ruoka-aineisiin aistivetoisen tehtäväradan avulla.

”Nirsoilu on luontaista. On osa lajihistoriaamme, että olemme hieman ennakkoluuloisia”, sanoo Penttinen.

”Monilla lapsilla on tiettyjä kausia etenkin parin vuoden iän ja varhaisen kouluiän välissä, jolloin heillä on ennakkoluuloja ruokia kohtaan.”

Penttisen mukaan nirsoilu hälvenee usein lapsuusvuosien jälkeen, mutta 10–12-vuotiailla myös sosiaalinen paine alkaa vaikuttaa ruokailutottumuksiin ja lapset saattavat katsoa mallia ikätovereidensa ruokakäyttäytymisestä.

Usein lasten nirsoilu kohdistuu kasvikunnan tuotteisiin.

”Etenkin kasvikset, hedelmät, marjat ja vihannekset koetaan sellaisiksi, että ne aiheuttavat enemmän nirsoilua kuin vaikka maitotuotteet tai liha. Hapokkuus ja karvaus tulevat kasviksissa helpommin esille kuin muissa ruoka-aineissa”, Penttinen sanoo.

Myös kasvisten rakenne saattaa aiheuttaa lapsilla ennakkoluuloja. Penttinen kehottaakin kokeilemaan, söisikö nirso lapsi kasviksensa mieluummin kypsennettynä kuin raakana. Kasvikset voi vaikkapa pehmittää uunissa ja tarjota lapselle sormin syötävinä suupaloina.

Makutotuttelu vaatii vanhemmilta kärsivällisyyttä. Lapsi saattaa tarvita jopa 20 maistelukertaa ennen kuin uusi maku tulee tutuksi.

”Olisi hyvä, ettei maistelukertojen välissä olisi liian pitkää taukoa. Kuukausi on jo liian pitkä väli”, sanoo Penttinen.

Lapsi on helpompi totuttaa uusiin makuihin, kun ruoka-aineet ovat tarjolla erikseen. Sekasalaatin sijaan lapsi voi koota salaattiannoksensa itse valmiiksi pilkotuista raaka-aineista.

”Esillepanolla on tosi iso merkitys lapsille. Ruuan pitäisi olla tunnistettavassa muodossa”, Penttinen huomauttaa.

Ruuan kanssa saa myös leikitellä. Kasvikset voi koota tarjolle vaikka hymynaamaksi aseteltuna.

”Olemme makukursseilla ottaneet kasviksista piparkakkumuotilla paloja ja tarjonneet niitä maisteltavaksi. Näin kasvikset ovat uponneet lapsille paremmin kuin sellaisenaan.”

Lasten olisi hyvä tutustua uusiin ruoka-aineisiin kaikilla aisteilla. Ruokaa voi haistella ja tunnustella ennen varsinaista maistelua.

”Silloin ruoka saattaa livahtaa lapsen suuhun ihan huomaamatta”, sanoo Penttinen.

Lapset kannattaa myös ottaa mukaan ruuanlaittoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Jo pieni vauva voi istua syöttötuolissa ja seurata kuorimista ja pilkkomista. Tällöin ruuan koko ketju tulee esille.”

Maistamiskynnys madaltuu Penttisen mukaan silloinkin, kun uusi ruoka-aine tarjotaan tutun, miellyttävän ruuan kanssa.

”Myös vanhemman esimerkki on tärkeä. Jos vanhempi syö, niin lapsikin maistaa helpommin”, sanoo Penttinen.

Usein nirsoilu menee ohi itsestään ajan kanssa. Penttinen kannustaakin nirsojen lasten vanhempia kärsivällisyyteen.

”Maistata uusia ruokia pakottamatta. Älä ota lapsen nirsoilua henkilökohtaisesti tai syyllisty siitä”, sanoo Penttinen.

Penttisen vetämä Makumestari-tapahtumakiertue jatkuu elo-lokakuussa 2016 sadonkorjuuteemalla. Silloin lapsiperheet pääsevät tutustumaan monipuolisesti kauden kasviksiin ja viljatuotteisiin. Esimakua Makumestari-tapahtumasta saa tosin jo Kumpulan kyläjuhlilla, jotka järjestetään Helsingissä 28. toukokuuta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Hae reseptejä

Reseptit