Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tämän naisen kesä kului kalastaen

Vappu Soppela osaa nylkeä mateen, purkittaa särjet ja tutkii ulkomaillakin kalatiskit.

Ruoka
 
Akseli Valmunen / HS
Vappu Soppela lähtee kalastusreissuille kotoaan Munkkiniemestä moottoriveneellä. Usein hän suuntaa mökilleen Itä-Helsingin suunnalle.
Vappu Soppela lähtee kalastusreissuille kotoaan Munkkiniemestä moottoriveneellä. Usein hän suuntaa mökilleen Itä-Helsingin suunnalle. Kuva: Akseli Valmunen / HS

Kun ala-asteella ensimmäisen kerran tarjottiin kalasoppaa, Vappu Soppela mietti: miksi siinä on kuutioita? Hänen kotonaan kalakeitossa oli hötöä, koska liemi tehtiin ruodoista.

Kotona opitulla tavalla Soppela, 32, edelleen valmistaa yhden lempiruuistaan.

Tv-tuotantoyhtiössä työskentelevä Soppela istuu pienen punaiseksi maalatun mökkinsä pihalla, saaressa Helsingin edustalla ja juo kahvia. Kauempaa mereltä kuuluu laivojen sumutorvien ääni.

Hän on saanut tänään jo kalaa: kasan ahvenia, pari lahnaa ja muutaman silakan. Ne köllöttelivät aamulla verkoissa.

Näin alkavat yleensä hänen loma-aamunsa. Keväällä hän pyytää taimenta ja siikaa, kesällä kuhaa, ahventa ja kampelaa. Syksyllä lohensukuiset kalat tekevät taas paluun.

”En kalasta pyydystämisen ilosta, vaan syödäkseni”, Soppela tarkentaa.

Kun Vappu Soppela oli pieni, hänen isänsä piti lapsilleen heittoharjoituksia. Kemijärvellä mummolassa mentiin virveleiden kanssa pellolle. Isä kiinnitti mutterin vieheen paikalle. Sitten harjoiteltiin heittämistä. Vapulta harjoitukset sujuivat hyvin.

”Vain kerran olen saanut saaliiksi veneessä yhden hatun, kun kela jäi lukkoon.”

Soppela on perheensä paras perkaaja. Siitä on kiittäminen opiskeluaikojen työpaikkaa, Stockmannin kalatiskiä. Siellä hän oppi vähän erikoisempiakin kalankäsittelyniksejä. Konkarityöntekijä näytti, kuinka made nyljetään. Mutta ei hän sitä montaa kertaa päässyt vuodessa tekemään: eniten asiakkaille paketoitiin norjalaista tarjouslohta.

Ulkomaalaiset asiakkaat ostivat kokonaisia kaloja, roskakalaa ja perkeitä. He arvostivat niiden edullisuutta ja osasivat käyttää koko kalan. Sen sijaan suomalaiset tuntuivat vähän pelkäävän kokonaisia kaloja. Se on hassua: suomalaisten luulisi tottuneen kaloihin, sillä edes toisinaan kalastamassa käy joka kolmas suomalainen.

”Ehkei kala ole viime vuosina ollut niin trendikästä, että ihmiset haluaisivat opetella tekemään ruokaa siitä. Trendien myötähän opetellaan uusia, vaikeitakin asioita.”

”Kalankäsittely ei ole enää vankka kansalaistaito.”

Sitä, että kalaruokia vierastetaan ruotojen takia, hän ei ymmärrä.

”Joutuuhan monia muitakin ruokia syömään varovasti. Harvemmin kukaan pelkää tukehtuvansa broilerinkoipeen tai omenankotaan.”

Soppela toivoo, että suomalaiset oppisivat käyttämään kalaa ruuanlaitossa taas monipuolisemmin.

”Järviä on valtavasti. Monia kalalajeja on valtavasti. Ja samalla mietitään lihateollisuuden ”pahuutta” ja väkerretään korvaavia kasviproteiineja. Vaikka kalaa on.”

Hän itse hyödyntää keittiössä myös sellaiset kalat, jotka eivät kaikille kelpaa. Kuten särjet.

”Särkikalojen syöminen on ekoteko, koska se ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä.”

Soppela innostui, kun hän huomasi, että tänä keväänä Vuoden elintarvikekilpailun voitosta kisasi särjistä tehty purkkikalavalmiste, Järki särki. Hän toivoo, että roskakalojen syömisestä tulisi laajempi ruokatrendi.

Soppelalla on itselläänkin tapana purkittaa saamansa särjet.

Vappu Soppela raottaa mökillään jääkaapin ovea ja ottaa sieltä näytille lautasen, joka on kukkurallaan ahvenfileitä. Ne hän valmistaa ruuaksi huomenna.

Aamun saaliista silakat on jo syöty lounaaksi. Ne hän paistoi pannulla, ruissipseihin kieriteltyinä, koska ruisjauhot olivat päässeet loppumaan. Loput saaliista hän aikoo savustaa pihalla pöntössä.

Pihapiirissä on muutakin hyödyllistä, pieni pottumaa ja vielä pienempi yrttitilkku, jossa kasvaa tilliä. Pihalla on myös multapenkki, josta Soppela saa osan tarvitsemistaan onkimadoista.

Ennen savustusta on vielä päivän toinen kalastusreissu: Soppela aikoo pilkkiä. Pilkkivapaa voi käyttää myös kesällä veneestä käsin ahventen narraamiseen.

Ahven onkin Soppelan lempiruokaa.

”Isot ahvenet ihan vain pannulle voin kanssa. Pienistä valmistuu taas esimerkiksi oiva patakukko.”

Hänestä kala kannattaa kokata yksinkertaisesti.

”Varma tapa valmistaa vaalea kala on paistaa se nätin väriseksi ja laittaa päälle suolaa, pippuria ja vähän sitruunaa. Peruna on ihan hyvä lisuke kalalle. Mutta muitakin mausteita on kuin tilli”, hän sanoo.

Hyvää tulee, kun kokonaisen kalan sisään laittaa puuvartisia yrttejä, kuten timjamia.

Kesälomat Soppela viettää mielellään Suomessa ja kalastaa. Talven ulkomaanmatkoilla yksi nähtävyys on aina ehdoton: kauppahallin kalatiskit. Vaikutuksen häneen ovat tehneet myös Kaakkois-Aasian rannikon iltatorit, joihin kalastajat ovat keränneet päivän saaliin näytille. Ne Soppela tutkii tarkasti.

”Muualla tuorekalatiskit ovat visuaalisempia, koska niissä on esillä enemmän kokonaista kalaa. Ja enemmän äyriäisiä ja simpukoita. Suomessa tiskissä on oranssi ja valkoinen fileesektori.”

Akseli Valmunen / HS
Vappu Soppelan aamun saalista: lahna ja ahven. Soppelan pakkasessa on usein itsepyydettyä kalaa.
Vappu Soppelan aamun saalista: lahna ja ahven. Soppelan pakkasessa on usein itsepyydettyä kalaa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Hae reseptejä

Reseptit