Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Joonas Konstig on vanhanaikaisen ruuan puolestapuhuja

Kirjailija kyseenalaistaa ravitsemussuosituksia, mutta jättää vastuun ruokavalinnoista lukijalle.

Ruoka
 
Heini Kilpamäki
Kaisa Rautaheimo / HS
Joonas Konstig on vanhanaikaisen ruuan kannattaja.
Joonas Konstig on vanhanaikaisen ruuan kannattaja. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Kirjailija Joonas Konstigin päivä alkaa usein munakkaalla. Aamiaista seuraa kevyt lounas, joka voi koostua kalasta ja pähkinöistä. Päivällinen on usein runsas ja Konstig valmistaa sitä kotonaan. Päivällinen sisältää kalaa tai lihaa ja lisukkeita.

Konstig vastaa suurimmaksi osaksi Espoon Tapiolassa asuvan perheensä ruuanlaitosta. Kohta on tiedossa munuaisrisottoa.

”Todella vanhanaikaista ruokaa”, Konstig kuvailee.

Vanhanaikainen ruoka on Konstigin mielestä sellaista, jota hänen mumminsakin olisi aikoinaan syönyt. Se on Konstigin valinta ruokavalioiden ja dieettien maailmassa.

Konstigin uusi ruokaa käsittelevä kirja Pyhä ruoka – mitä oikein saa syödä? kysyy miksi terveystutkimukset antavat ristiriitaista tietoa siitä, millainen ruoka on terveellistä.

Kouluttajana työskentelevä Konstig kritisoi kirjassaan akateemista maailmaa, jossa piirit ovat hänen mielestään pienet ja samanhenkiset. Lisäksi hän arvostelee terveysuutisten klikkiotsikoita. Kritiikistä osansa ovat hänen kolumneissaan aikoinaan saaneet myös kasvissyöminen ja rasvat.

Helsingin Sanomien ruokakolumnistinakin toiminut Konstig sanoo, että ruokavalioista on tullut identiteetin rakentamisen väline ja samalla jotain, jonka kautta ihminen voi kokea itsensä muita paremmaksi.

Konstig kertoo olleensa ruokaintoilija 17-vuotiaasta asti. Hän ilmoitti silloin äidilleen alkavansa kasvissyöjäksi.

Konstig söi kasvisruokaa teini-ikäisestä 26-vuotiaaksi kulttuuriantropologian opiskelijaksi. Kymmenen vuotta sitten hän palasi sekasyöjäksi. Konstig harrasti aktiivisesti liikuntaa ja koki, ettei kasvisravinto ollut kyllin täyttävää. Osasyynä oli opiskelijavaihtoon lähteminen: mies ei uskonut saavansa Venäjällä kunnollista kasvisruokaa.

Ehkä painavin syy ruokavaliomuutokseen oli kuitenkin kotiin saatu nettiyhteys. Silloin Konstig pääsi netin kautta käsiksi erilaisiin ruokatutkimuksiin, ja alkoi tankata tietoa.

Konstig saa tietonsa yhä verkosta ja sen julkaisemista ravintotutkimuksista. Hän lukee esimerkiksi The American Journal of Clinical Nutrition -julkaisua.

Hän kertoo evoluutiobiologisen tutkimuksen olevan lähinnä omaa tieteellistä maailmankuvaansa. Konstig ajattelee, että ihmiskunta on todennäköisesti sopeutunut syömään niitä ruokia, joita se on syönyt pitkiä aikakausia kehityshistoriassaan.

Konstigin mielestä ihminen on evoluution tulos. Tämä maailmankuva on pohjana, kun hän lukee tieteellisiä artikkeleita.

Konstig on myös itse saanut kritiikkiä osakseen. Hän on koulutukseltaan kirjallisuustieteistä valmistunut filosofian maisteri. Niin ravintotieteilijät kuin anonyymit nettikommentoijat ovat kysyneet, millä lihaksilla Konstig ravitsemustieteistä oikein kirjoittaa.

Hän myöntää itsekin, ettei evoluutiobiologinen tutkimus ole suoraan ravitsemustieteitä.

Miksi hänen juttunsa aiheuttavat hänen mielestään kritiikkiä?

”Olen ollut eri mieltä kuin kriitikot, ja siksi jotkut kokevat, että olen vaarallinen”, Konstig sanoo. ”En vaikuta riittävästi hörhöltä, jolle voisi nauraa. Ja jos joku vaikuttaa vaaralliselta, häntä kohti täytyy hyökätä.”

Mitä hän haluaa sanoa kirjallaan?

Seuraa jälleen mietintätauko.

”Huh huh.”

”Ihmisillä on paljon sanottavaa toisilleen ruuasta. Jos en sano tähän mitään, vaan ihmiset lukisivat tämän kirjan. He saavat itse keksiä, mikä sanoma kirjassani on. Kävisikö semmoinen vastaus?” Konstig sanoo ja hymyilee varovaisesti.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Hae reseptejä

Reseptit