Valikko
Ruoka

Asiantuntija ihmettelee ihmisten kritiikitöntä suhtautumista ravitsemus­väitteisiin: Hiilihydraatteja luullaan haitallisiksi ja voita prosessoimattomaksi

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen on huomannut työssään, miten sekaisin ihmiset ovat ravitsemustiedosta. Ihmiset uskovat herkästi väitteitä, jotka perustuvat tieteellisen tutkimuksen sijaan yksittäisten ihmisten kokemuksiin.

Miksi syömisestä tuli niin vaikeaa?

Se kysymys komeilee ravitsemusterapeutti Hanna PartasenPuurot ja vellit sekaisin -kirjan alaotsikkona.

Partanen tietää, että ihmisiä ahdistaa jatkuva ravitsemustiedon tulva. Uutisotsikoista luetaan, että yhtenä päivänä punaviini on terveellistä ja sitten taas ei. Blogeissa neuvotaan syömään maidotonta ja viljatonta ruokaa. Rasvan laatu herättää kiihkeitä tunteita.

Vastaanotoillaan Partanen on huomannut ihmisten hämmennyksen muun muassa siinä, että kestävyysliikuntaa harrastavatkin karttelevat karppausbuumin jälkimainingeissa hiilihydraatteja.

Osa ihmisistä on sekaisin, mitä pitäisi laittaa leivän päälle. Voita pidetään hyvänä, koska se on prosessoimatonta.

”Siihen saatan vain sanoa, että ei se voina tule lehmän utareista.”

Partasen mukaan syöminen on nykyään vaikeaa kahdesta syystä: sekä valinnanvaraa että tietoa on runsaasti.

Saatavilla on koko ajan määrättömästi herkkuja, joista valita. Samaan aikaan saa lukea, mitä ei pitäisi syödä ja mitä pitäisi.

Partasen mukaan media sekoittaa ihmisiä.

”Jatkuvasti kerrotaan ristiriitaista ravitsemustietoa. Myös asiantuntemus on kriisissä: kuka tahansa voi kutsua itseään ravitsemusasiantuntijaksi.”

Tiedotusvälineissä uutisoidaan taajaan yksittäisiä tutkimuksia. Partasen mielestä tällaisia hajanaisia tuloksia ei pitäisi julkaista lainkaan. Yksittäinen tutkimustulos on saatettu saada esimerkiksi koe-eläimillä, eikä sitä ole vahvistettu ihmisillä tehdyillä tutkimuksilla. Luotettavinta tietoa tarjoavat Partasen mukaan yksittäisiä tutkimuksia yhteen kokoavat meta-analyysit.

Partasen mukaan ravitsemustiede kuitenkin myös itsessään tuottaa ristiriitaista näyttöä.

”Ravitsemustieteessä yksi plus yksi ei ole koskaan kaksi. Itseänikin ahdistaa ravitsemustiede: se ei kerro sataprosenttisen varmasti, miten jokin asia on. Ravitsemustiede on joukko akateemisia arvauksia, ja siihen moni turhautuu.”

Silti hän neuvoo luottamaan ravitsemustieteen arvauksiin. Jos esimerkiksi terveysblogisti on löytänyt hyvän ruokavalion, joka tekee olon energiseksi ja poistaa vaivat, se ei kerro pitkäaikaisista vaikutuksista.

”Ihmisen olotila ei kerro kaikkea. Kohonnut kolesteroli, verenpaine tai veren sokeripitoisuus ei välttämättä tunnu miltään. Oma kokemus ei kerro syövän kehittymisestä tai pitkäaikaissairauksista.”

Tiede sen sijaan pystyy paremmin kertomaan, miten tietyt asiat vaikuttavat terveyteen vaikkapa 30 vuoden kuluttua.

”Tieteessä on tutkittu asioita kymmeniä vuosia. Ennemmin uskon siihen kuin yksittäiseen asiantuntijaan, joka sanoo, että musta tuntuu tältä.”

Partanen muistuttaa, että ruokavaliota muuttaessa olon parantuminen ei aina johdu ruokavaliosta vaan korvien välistä. Jos ihminen on kuullut, että vähähiilihydraattinen ruokavalio tekee olon hyväksi, hän tulkitsee vointiaan sen mukaisesti.

”Psyyken voimasta kertovat plasebovaikutusta hyödyntäneet tutkimuksetkin. Ihminen voi paremmin, jos haluaa uskoa siihen. Jos on laittanut vaikkapa vitamiineihin sata euroa, on kova usko, että niistä on apua.”

Partanen ihmettelee, miten kritiikittömästi ihmiset suhtautuvat nykyään terveystietoon. Kirjassaan hän käsittelee muun muassa hitiksi noussutta kookosöljyä, jolla ei ole hänen mukaansa kaksisia terveyshyötyjä. Sen sijaan markkinamiehet ovat päässeet määrittelemään, miten kookosöljystä puhutaan.

Viime vuosina on haikailtu myös menneen ajan ruokaa. Isovanhempien muistellaan syöneen voita sekä läskiä ja olleen hyvässä kunnossa. Prosessoitua ruokaa nämä entisajan ihmiset eivät syöneet.

Partanen muistuttaa, että Suomessa on aiempaan verrattuna elinikä noussut ja ihmisillä on aiempaa enemmän terveitä elinvuosia.

Prosessoitu ruoka mahdollistaa nykyisen elämänmuodon.

”Se, että viljelisi itse porkkanansa ja tekisi kaiken ruuan, vaatisi paljon. Olisivatko ihmiset valmiita vähentämään työntekoa, jotta se mahdollistuisi? Tai pitäisikö naisten jäädä kotiin leipomaan leipää? En suosittele valmisruokaa päivittäiseen käyttöön, mutta voi siihen joskus turvautua. Se saattaa vähentää stressiä, millä on vaikutusta kokonaisterveyteen.”

Mikä sitten neuvoksi ihmisille, joita ahdistavat uutisten muuttuvat ravitsemustiedot?

”Uutisia tulee lukea kriittisesti, eikä joka hapatukseen kannata mennä mukaan. Muuten terveellisen ruokavalion perusta on helppo: syödään säännöllisesti itselle sopivia annoskokoja, riittävästi kasviksia ja mahdollisimman monipuolisesti, jotta saadaan tarvittavat kivennäis- ja hivenaineet. Syöminen on näin yksinkertaista.”

Partasen mukaan ihmisillä on usein kova syyllisyys siitä, kun he luulevat syövänsä väärällä tavalla. Hänen mielestään se riittää, kun 80 prosenttia ruokavaliosta on kohdillaan. Loput 20 prosenttia voi syödä mitä vain.

”Järkevään ruokavalioon kuuluu joustavuus. Jos syö aina 100-prosenttisesti oikein, se vaikuttaa elämänlaatuun. Kuka tarvitsee optimaalista ruokavaliota? Fitness-kisoihin menevä ehkä, mutta pitääkö muidenkin elää niin ja punnita raejuustonsa?”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ravitsemus
  • Ruoka
  • Tätä on Hesari

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Britannia ”raivoissaan” USA:lle materiaalin vuotamisesta – Trumpin hallinnosta jaettiin brittien luottamuksellisesti antamia Manchester-kuvia medialle

    2. 2

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    3. 3

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    4. 4

      Mauno Koiviston hautajaiset alkoivat seppeleiden laskulla

    5. 5

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    6. 6

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    7. 7

      Paljonko kuusivuotias saa maksaa?

    8. 8

      Tähtien sota ilmestyi 40 vuotta sitten, mutta George Lucasin mielestä elokuva ei ole valmis – ja siksi hän on onnistunut lähes pilaamaan sen

    9. 9

      ”Töihin on kiva tulla, kun on pientä vipinää” – Tutkimusten mukaan työpaikkasuhteet voivat lisätä työmotivaatiota

    10. 10

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    4. 4

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    5. 5

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    6. 6

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    7. 7

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    8. 8

      Video näyttää golfkentällä löntystelevän karhun – poliisi varoittaa Espoossa liikkuvasta yksilöstä

    9. 9

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    10. 10

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää