Valikko
Ruoka

”Isoja medioita kiinnostaa Helsinki juuri nyt juoman ja ruuan kautta”, sanoo ruokakulttuuristrategi, joka suunnittelee kaupungin tulevaisuutta

Helsingin ruokakulttuuristrategi Milla Visuri vaatii konkreettisia tekoja ympäristöasioiden puolesta ja lupaa helpottaa yrittäjien byrokratiapulmia.

Jokapaikanhöylä, verkostoija, ideaattori, koordinaattori, ihmisten yhdistäjä ja asiantuntija.

Näin kertoo itsestään Milla Visuri, järjestyksessään kolmas Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian projektipäällikkö. Hän aloitti tehtävässä vuoden alussa.

Mutta miten hän aikoo toimia Helsingin ruokakulttuurin hyväksi?

Pestinsä ensimmäiset kuukaudet Visuri on käyttänyt Helsingin uuden ruokastrategian laatimiseen. Suunnitelma ulottuu vuoteen 2020, ja se tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella.

”Se ei saisi olla vain paperi, jossa asetetaan tavoitteita ja linjataan, vaan sen pitäisi olla konkreettista, näkyvää tekemistä, joka tuo myös tulosta. Tuli se sitten ravintolan perustajalle, katuruokarekan ajajalle tai kouluruokahävikkiasioita miettivälle ihmiselle. Tekojen pitää tuntua myös kaupunkilaisten arjessa.”

Ruokakulttuuristrategian on tarkoitus olla yhtenäinen koko kaupungin strategian kanssa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi ympäristöasioita. Helsingin kaupunki miettiikin aktiivisesti uusia keinoja ruokahävikin vähentämiseen.

”Ympäristöasiat korostuvat tärkeämpinä kuin ennen. Helsinki on yli 600 000 asukkaan kaupunki, jossa on paljon työpaikkaruokaloita ja julkista ruokahuoltoa. Siellä pienilläkin teoilla saadaan iso vaikutus aikaan.”

Julkisen ruokahuollon mittakaavasta kertoo jo se, että muun muassa päiväkoti- ja kouluruokaa valmistavan palvelukeskuksen keskuskeittiössä tehdään 100 000 ruoka-annosta päivässä.

Strategia pyrkii helpottamaan myös yrittäjien toimintaa. Byrokratiaviidakossa pitäisi auttaa niin sanottu ”yhden luukun taktiikka”, siis Visuri itse.

”Asiointi helpottuu, eikä yrittäjiä enää pompotella virastosta toiseen”, Visuri lupaa.

Näin yrittäjät tietävät ainakin yhden henkilön, jolta saa tarvittaessa apua kaikissa ruokakulttuuriin liittyvissä asioissa. Oli kyse sitten terassin avaamisesta tai tuotteen viemisestä kansainvälisille markkinoille.

”Meidän pitäisi tehdä tiiviimmin yhteistyötä myös kansallisten toimijoiden, kuten maa- ja metsätalousministeriön, Visit Finlandin ja Food from Finland -ruokavientiohjelman kanssa. Meillä on pientuottajia, joilla on tosi hyviä tuotteita.”

Hyvistä tuotteista kannattaisikin Visurin mielestä kertoa heti kansainvälisesti.

”Tehdään pressitiedotteet englanniksi ja pannaan ne menemään New York Timesin toimittajille, jotka täällä käyvät. Isoja medioita kiinnostaa Helsinki juuri nyt myös juoman ja ruuan kautta.”

Ruokamatkailu onkin Visurin mukaan tärkeä osa strategiaa. Millaisena ruokakaupunkina Helsinki näyttäytyy?

”Matkailijalle Helsinki aukeaa usein ruokakaupunkina kauppahallien, torien ja tuliaisten kautta. Pienet, paikalliset tuotteet kuten Eromangan lihapiirakat, Goodion suklaa tai paikallisten kahvipaahtimoiden kahvit kelpaavat hyvin.”

Visurin mielestä suomalaista ruokakulttuuria voisi markkinoida turisteille entistä monipuolisemmin.

”Turistit tietävät Helsingistä korvapuustin, ruisleivän ja lohikeiton, tällaiset meille tylsältä ja ehkä kliseiseltäkin kuulostavat perinneruuat.”

”Meidän pitää olla älyttömän ylpeitä ruokakulttuuristamme. Meidän pitäisi rohkeasti antaa suosituksia kaupungissa käyville tuttaville ja matkailijoille ja viedä heitä syömään ulos, piknikille ja koteihimme.”

Myös ruokatapahtumien tukeminen kuuluu uuteen ruokakulttuuristrategiaan. Nykyiset tapahtumakeskittymät, kuten torit, kauppahallit ja Teurastamo, ovat edelleen tärkeitä.

”Meillä on ihan mahtavia ruokatapahtumia Helsingissä kuten perinteiset Stadin Silakkamarkkinat, Taste of Helsinki tai Illallinen Helsingin taivaan alla. Myös katuruoka on löytänyt hyvin eri tapahtumiin ja esimerkiksi Hietalahden kauppahalliin.”

Visuri toivoo, että yrittäjät lähtisivät toteuttamaan erilaisia hankkeita yhdessä. Jo toteutuneita esimerkkejä ovat kuuden Kaartinkaupungin ravintolan yhdessä järjestämä Kaartin kutonen -tapahtuma ja Helsingin neljän Michelin-ravintolan yhdessä kattama Neljän tähden illallinen.

”Rohkeasti vain kilpailijoiden kanssa kimppaan. Yhdessä syntyy älyttömästi hyvää.”

Eikä ruokakuhina ole vain keskustan huippuravintoloiden asia.

”Lähiöpubit ovat hyvinkin vahvasti osa helsinkiläistä ruokakulttuuria.”

Yhteisöllisyys ja yhdessä syöminen ovat Visurille tärkeitä teemoja. Hän harmittelee sitä, että niin moni helsinkiläinen joutuu syömään yksin.

Kaupunki ideoikin nyt myös niin sanottua ruokakaveripalvelua yhdessä Nappi-naapuri-palvelun kanssa.

”Ajatuksena on, että helsinkiläiset söisivät enemmän yhdessä, niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa.”

Vuoden 2016 alussa työnsä aloittanut Visuri työskenteli aiemmin Tukkutorin tiedottajana.

Sitä ennen hän on kerännyt kokemusta markkinointiviestinnän ja matkailun puolelta. Visuri työskenteli viisi vuotta Suomen matkailuasioita edistävän Visit Finlandin Tukholman-toimistossa.

Ruokapuolen asiantuntemusta Visuri on saanut tehdessään viestintää suomalaista ruokakulttuuria edistävälle Elo-säätiölle. Lisäksi hän on tehnyt ruokatoimittajan töitä.

Visuri on tehtävänsä kolmas haltija. Aiemmin samassa roolissa ovat toimineet Ville Relander (2011–2014) ja Timo Santala (2014–2015).

Relander alkoi omalla kaudellaan kehittää Teurastamon aluetta ja uudistaa kauppahalleja. Hän edisti myös katuruokakulttuuria Streat Helsinki -tapahtuman avulla.

Santala puolestaan aloitti ruokaohjelman Radio Helsingissä ja perusti Lisää ruokakulttuuria Helsinkiin -Facebook-ryhmän, jossa on yli 3 000 jäsentä. Visuri kehuu Santalaa myös uudenlaisten ruokatapahtumien järjestämisestä.

Suurin haaste strategian toteuttamisessa on hitaus.

”Päätöksenteko etenee hitaasti, ja yrittäjän maailmassa kaksikin viikkoa on pitkä aika. Yrittäjien mielestä kaupungilla voi kulua päätöksentekoon pitkältä tuntuva aika. Reagointinopeus on iso haaste.”

Helsinkiä tosin vaivaa myös tietynlainen runsaudenpula.

”Ravintoloita aukeaa niin hirveään tahtiin, ettei joka paikkaan vain kerkeä syömään. Harmillisesti myös moni paikka sulkee nopeasti. Uutta tulee kovalla tahdilla, ja jos aina ryntää vain uusien asioiden perässä, voi priorisointi unohtua, ja käynnissä olevat asiat jäävät hoitamatta loppuun.”

Milla Visurin suositukset herkulliseen Helsinkiin

 Ruokapiirin lähituotteet

”Rekon kautta voi ostaa lähi- ja luomuruokaa suoraan tuottajilta, ilman välikäsiä. Tilaukset hoidetaan Facebookin kautta, ja sieltä selviävät myös jakeluajat. Ostin viimeksi itse onnellisten kanojen munia ja riistaa.”

Reko-Helsingin Facebook-sivu.

 Illallinen kylpytakissa

”Uinti, sauna ja sima ovat mahtava yhdistelmä! Yrjönkadun blinit ovat todella herkulliset. Ja mikä parasta, ruuan voi syödä kylpytakissa.”

Yrjönkadun uimahalli, Yrjönkatu 21 B

 Ravintola Hoku

”Punavuoren havaijilainen ravintola tekee superhyvää teriyaki-lohta. Ravintola on tällä hetkellä remontissa, mutta avaa uudestaan lokakuun lopussa. Lisäksi vuoden lopussa aukeaa toinen Hoku Helsingin keskustaan.”

Ravintola Hoku, Merimiehenkatu 18

 Koirakaverin varakonttori

”Täällä syön usein aamupalaa, sillä valoisa ja viihtyisä kahvila sopii myös työntekoon. Etenkin raakapuurot ovat hyviä. Lisäksi kahvilaan ovat tervetulleita myös koirat.”

Kahvila kuuma, Albertinkatu 6

 Perhepuodin kalaherkut

”Pieni kalakauppa on 80-vuotias perheyritys. Kalojen lisäksi puodista voi ostaa mukaan lämmintä kalaruokaa. Saaristolaisleipäkin on hyvää!”

Kaivopuiston kala, Tehtaankatu 13

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruoka
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Seinäjoen ”ihme” kiinnostaa maailmalla – ylipainoisten lasten määrä puolittui muutamassa vuodessa

    2. 2

      Lääkekorvauksen muutos vie minulta aktiivisen elämäni – tiedättekö, miltä tuntuu hyvästellä elämä hitaasti?

    3. 3

      Vakavat betoniongelmat löivät rakennusalan ällikällä – ”En muista, milloin Suomessa olisi purettu noin merkittäviä kohteita”

    4. 4

      Enää yksi kilpailija voi estää Saara Aallon X Factor -voiton

    5. 5

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    6. 6

      ”Autan isää, mutta en rakkaudesta” – HS:n lukijat kertovat kokemuksistaan alkoholistin lapsena

    7. 7

      Tikkurilan kokoomus erotti MV-lehden tiedottajan hallituksestaan – pois potkittu aikoo tutkittaa asian laillisuuden poliisilla

    8. 8

      Näin myyt kotisi itse ja säästät jopa tuhansia euroja – Mitä kaikkea asunnon myynnissä kannattaa huomioida?

    9. 9

      Kaksi ihmistä löytyi surmattuna autosta Paraisilla – Rajavartiolaitos vei poliiseja saareen helikopterilla

    10. 10

      Näin saat kodin järjestykseen – yli 50 täsmävinkkiä kaaoksen taltuttamiseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    2. 2

      Leena Saarinen sai kahdet näyttävät potkut, kunnes osui yrityksellään kultasuoneen – nyt Härkis on miljoonabisnes

    3. 3

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    4. 4

      Pääministeri Sipilä kertoi Ylelle saaneensa tappouhkauksia ja miettineensä jopa pääministerin tehtävästä luopumista

    5. 5

      Konduktööriä uhattiin veitsellä junassa Pasilassa

    6. 6

      Saara Aalto selviytyi X Factorin finaaliin

    7. 7

      Eutanasia-aloite kerännyt hurjalla vauhdilla lähes 42 000 kannattajaa – Lääkäriliiton mukaan laki on turha

    8. 8

      Onko 5 000 euroa vuodessa liikaa pikkulapsen harrastuksesta?

    9. 9

      Kaksi ihmistä löytyi surmattuna autosta Paraisilla – Rajavartiolaitos vei poliiseja saareen helikopterilla

    10. 10

      Nettisivu paljastaa, onko tuttusi Tinderissä – käyttäjät järkyttyivät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    2. 2

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    3. 3

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    8. 8

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    9. 9

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    10. 10

      Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

    11. Näytä lisää