Valikko
Ruoka

”Isoja medioita kiinnostaa Helsinki juuri nyt juoman ja ruuan kautta”, sanoo ruokakulttuuristrategi, joka suunnittelee kaupungin tulevaisuutta

Helsingin ruokakulttuuristrategi Milla Visuri vaatii konkreettisia tekoja ympäristöasioiden puolesta ja lupaa helpottaa yrittäjien byrokratiapulmia.

Jokapaikanhöylä, verkostoija, ideaattori, koordinaattori, ihmisten yhdistäjä ja asiantuntija.

Näin kertoo itsestään Milla Visuri, järjestyksessään kolmas Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian projektipäällikkö. Hän aloitti tehtävässä vuoden alussa.

Mutta miten hän aikoo toimia Helsingin ruokakulttuurin hyväksi?

Pestinsä ensimmäiset kuukaudet Visuri on käyttänyt Helsingin uuden ruokastrategian laatimiseen. Suunnitelma ulottuu vuoteen 2020, ja se tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella.

”Se ei saisi olla vain paperi, jossa asetetaan tavoitteita ja linjataan, vaan sen pitäisi olla konkreettista, näkyvää tekemistä, joka tuo myös tulosta. Tuli se sitten ravintolan perustajalle, katuruokarekan ajajalle tai kouluruokahävikkiasioita miettivälle ihmiselle. Tekojen pitää tuntua myös kaupunkilaisten arjessa.”

Ruokakulttuuristrategian on tarkoitus olla yhtenäinen koko kaupungin strategian kanssa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi ympäristöasioita. Helsingin kaupunki miettiikin aktiivisesti uusia keinoja ruokahävikin vähentämiseen.

”Ympäristöasiat korostuvat tärkeämpinä kuin ennen. Helsinki on yli 600 000 asukkaan kaupunki, jossa on paljon työpaikkaruokaloita ja julkista ruokahuoltoa. Siellä pienilläkin teoilla saadaan iso vaikutus aikaan.”

Julkisen ruokahuollon mittakaavasta kertoo jo se, että muun muassa päiväkoti- ja kouluruokaa valmistavan palvelukeskuksen keskuskeittiössä tehdään 100 000 ruoka-annosta päivässä.

Strategia pyrkii helpottamaan myös yrittäjien toimintaa. Byrokratiaviidakossa pitäisi auttaa niin sanottu ”yhden luukun taktiikka”, siis Visuri itse.

”Asiointi helpottuu, eikä yrittäjiä enää pompotella virastosta toiseen”, Visuri lupaa.

Näin yrittäjät tietävät ainakin yhden henkilön, jolta saa tarvittaessa apua kaikissa ruokakulttuuriin liittyvissä asioissa. Oli kyse sitten terassin avaamisesta tai tuotteen viemisestä kansainvälisille markkinoille.

”Meidän pitäisi tehdä tiiviimmin yhteistyötä myös kansallisten toimijoiden, kuten maa- ja metsätalousministeriön, Visit Finlandin ja Food from Finland -ruokavientiohjelman kanssa. Meillä on pientuottajia, joilla on tosi hyviä tuotteita.”

Hyvistä tuotteista kannattaisikin Visurin mielestä kertoa heti kansainvälisesti.

”Tehdään pressitiedotteet englanniksi ja pannaan ne menemään New York Timesin toimittajille, jotka täällä käyvät. Isoja medioita kiinnostaa Helsinki juuri nyt myös juoman ja ruuan kautta.”

Ruokamatkailu onkin Visurin mukaan tärkeä osa strategiaa. Millaisena ruokakaupunkina Helsinki näyttäytyy?

”Matkailijalle Helsinki aukeaa usein ruokakaupunkina kauppahallien, torien ja tuliaisten kautta. Pienet, paikalliset tuotteet kuten Eromangan lihapiirakat, Goodion suklaa tai paikallisten kahvipaahtimoiden kahvit kelpaavat hyvin.”

Visurin mielestä suomalaista ruokakulttuuria voisi markkinoida turisteille entistä monipuolisemmin.

”Turistit tietävät Helsingistä korvapuustin, ruisleivän ja lohikeiton, tällaiset meille tylsältä ja ehkä kliseiseltäkin kuulostavat perinneruuat.”

”Meidän pitää olla älyttömän ylpeitä ruokakulttuuristamme. Meidän pitäisi rohkeasti antaa suosituksia kaupungissa käyville tuttaville ja matkailijoille ja viedä heitä syömään ulos, piknikille ja koteihimme.”

Myös ruokatapahtumien tukeminen kuuluu uuteen ruokakulttuuristrategiaan. Nykyiset tapahtumakeskittymät, kuten torit, kauppahallit ja Teurastamo, ovat edelleen tärkeitä.

”Meillä on ihan mahtavia ruokatapahtumia Helsingissä kuten perinteiset Stadin Silakkamarkkinat, Taste of Helsinki tai Illallinen Helsingin taivaan alla. Myös katuruoka on löytänyt hyvin eri tapahtumiin ja esimerkiksi Hietalahden kauppahalliin.”

Visuri toivoo, että yrittäjät lähtisivät toteuttamaan erilaisia hankkeita yhdessä. Jo toteutuneita esimerkkejä ovat kuuden Kaartinkaupungin ravintolan yhdessä järjestämä Kaartin kutonen -tapahtuma ja Helsingin neljän Michelin-ravintolan yhdessä kattama Neljän tähden illallinen.

”Rohkeasti vain kilpailijoiden kanssa kimppaan. Yhdessä syntyy älyttömästi hyvää.”

Eikä ruokakuhina ole vain keskustan huippuravintoloiden asia.

”Lähiöpubit ovat hyvinkin vahvasti osa helsinkiläistä ruokakulttuuria.”

Yhteisöllisyys ja yhdessä syöminen ovat Visurille tärkeitä teemoja. Hän harmittelee sitä, että niin moni helsinkiläinen joutuu syömään yksin.

Kaupunki ideoikin nyt myös niin sanottua ruokakaveripalvelua yhdessä Nappi-naapuri-palvelun kanssa.

”Ajatuksena on, että helsinkiläiset söisivät enemmän yhdessä, niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa.”

Vuoden 2016 alussa työnsä aloittanut Visuri työskenteli aiemmin Tukkutorin tiedottajana.

Sitä ennen hän on kerännyt kokemusta markkinointiviestinnän ja matkailun puolelta. Visuri työskenteli viisi vuotta Suomen matkailuasioita edistävän Visit Finlandin Tukholman-toimistossa.

Ruokapuolen asiantuntemusta Visuri on saanut tehdessään viestintää suomalaista ruokakulttuuria edistävälle Elo-säätiölle. Lisäksi hän on tehnyt ruokatoimittajan töitä.

Visuri on tehtävänsä kolmas haltija. Aiemmin samassa roolissa ovat toimineet Ville Relander (2011–2014) ja Timo Santala (2014–2015).

Relander alkoi omalla kaudellaan kehittää Teurastamon aluetta ja uudistaa kauppahalleja. Hän edisti myös katuruokakulttuuria Streat Helsinki -tapahtuman avulla.

Santala puolestaan aloitti ruokaohjelman Radio Helsingissä ja perusti Lisää ruokakulttuuria Helsinkiin -Facebook-ryhmän, jossa on yli 3 000 jäsentä. Visuri kehuu Santalaa myös uudenlaisten ruokatapahtumien järjestämisestä.

Suurin haaste strategian toteuttamisessa on hitaus.

”Päätöksenteko etenee hitaasti, ja yrittäjän maailmassa kaksikin viikkoa on pitkä aika. Yrittäjien mielestä kaupungilla voi kulua päätöksentekoon pitkältä tuntuva aika. Reagointinopeus on iso haaste.”

Helsinkiä tosin vaivaa myös tietynlainen runsaudenpula.

”Ravintoloita aukeaa niin hirveään tahtiin, ettei joka paikkaan vain kerkeä syömään. Harmillisesti myös moni paikka sulkee nopeasti. Uutta tulee kovalla tahdilla, ja jos aina ryntää vain uusien asioiden perässä, voi priorisointi unohtua, ja käynnissä olevat asiat jäävät hoitamatta loppuun.”

Milla Visurin suositukset herkulliseen Helsinkiin

 Ruokapiirin lähituotteet

”Rekon kautta voi ostaa lähi- ja luomuruokaa suoraan tuottajilta, ilman välikäsiä. Tilaukset hoidetaan Facebookin kautta, ja sieltä selviävät myös jakeluajat. Ostin viimeksi itse onnellisten kanojen munia ja riistaa.”

Reko-Helsingin Facebook-sivu.

 Illallinen kylpytakissa

”Uinti, sauna ja sima ovat mahtava yhdistelmä! Yrjönkadun blinit ovat todella herkulliset. Ja mikä parasta, ruuan voi syödä kylpytakissa.”

Yrjönkadun uimahalli, Yrjönkatu 21 B

 Ravintola Hoku

”Punavuoren havaijilainen ravintola tekee superhyvää teriyaki-lohta. Ravintola on tällä hetkellä remontissa, mutta avaa uudestaan lokakuun lopussa. Lisäksi vuoden lopussa aukeaa toinen Hoku Helsingin keskustaan.”

Ravintola Hoku, Merimiehenkatu 18

 Koirakaverin varakonttori

”Täällä syön usein aamupalaa, sillä valoisa ja viihtyisä kahvila sopii myös työntekoon. Etenkin raakapuurot ovat hyviä. Lisäksi kahvilaan ovat tervetulleita myös koirat.”

Kahvila kuuma, Albertinkatu 6

 Perhepuodin kalaherkut

”Pieni kalakauppa on 80-vuotias perheyritys. Kalojen lisäksi puodista voi ostaa mukaan lämmintä kalaruokaa. Saaristolaisleipäkin on hyvää!”

Kaivopuiston kala, Tehtaankatu 13

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruoka
  • Helsinki

Tilaa Ruokatorstain uutiskirje

Ruokatorstain uutiskirje tarjoaa viikonvaihdetta varten parhaat reseptit sekä ruokamaailman puheenaiheet ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    2. 2

      Asuntotukileikkuri rankaisee pääkaupunkiseudun köyhiä, Helsinki pelkää – ”Kuvitteleeko joku, että asuminen tämän seurauksena halpenee?”

    3. 3

      Jenkkitavaratalo myy nettisivuillaan valemudattuja ”työmiesfarkkuja” reilulla 400 dollarilla, internet tietysti riemastui

    4. 4

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    5. 5

      Helsingin rikkaimmilla alueilla on usein surkeat palvelut – HS:n laskuri näyttää: idän lähiöt lyövät monet eliitti­kaupunginosat mennen tullen

    6. 6

      Asuntojen myynti katkesi kuin seinään, syynä kirkon toimet – Helsingin Lehtisaaren asukkaat yrittävät vielä estää tontinvuokran korotukset

    7. 7

      Johtaja otti lastenkodin rahoja omiin taskuihinsa: teetti itselleen huonekaluja, osti elektroniikkaa ja hankki lohkolämmittimen

    8. 8

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    9. 9

      Diabeteksen esiaste yleistyy hälyttävästi suomalais­lapsilla, ja syynä on lihavuus – moni vanhempi ei tiedä lapsensa olevan ylipainoinen

    10. 10

      Asiantuntijat kertovat kuusi vinkkiä, miten saat parempaa suodatinkahvia halvalla – Älä törsää kahvinkeittimeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    2. 2

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    3. 3

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    4. 4

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    5. 5

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    6. 6

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    7. 7

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    8. 8

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    9. 9

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    10. 10

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää