Valikko
Ruoka

Kokeilitko näitä 2000-luvun ruokatrendejä? Professori kertoo, miksi kasvisruoka on tullut jäädäkseen

Ruokakulttuuriprofessori uskoo, että kasvisruuan suosiossa piilee pysyvän muutoksen siemen.

Kasvisruoka on tänä vuonna noussut esille voimakkaammin kuin koskaan. Ensin kauppoihin tuli nyhtökaura, sitten härkäpapuvalmiste Härkis. Vegaanista ”lihapiirakkaa” Vihistä seurasi Saarioisten klassinen ”roiskeläppäpizza”, joka ilmestyi kauppoihin vegaanisena.

Kasvissyönti ei ole enää pienen porukan hommaa.

Ruokatrendejähän tulee ja menee. Kuka enää ostaa kaupasta vähähiilihydraattisia leipiä, joita lanseerattiin kovalla kohulla kauppoihin vuosikymmenen alussa? Ei kukaan. Karppauksen kulta-aika päättyi muutama vuosi sitten.

Käykö kasvissyönnille samoin? Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän mukaan vielä on liian aikaista sanoa varmasti. Villitysten jälkeen tapahtuu aina vastaliikettä, mutta silti jo nyt Mäkelän mielestä on havaittavissa merkkejä pysyvämmästä muutoksesta.

Muutos voi nyt olla mahdollinen, koska kasvisruokaan tiivistyy monta ajankohtaista teemaa.

Esimerkiksi karppauksessa perustelut keskittyivät yksilön itsensä hyvinvointiin. Kasvisruokaa perustellaan terveellisyyden lisäksi myös kahdella muulla asialla: ekologisella kestävyydellä ja tuotantoeläimiin liittyvillä eettisillä kysymyksillä.

Kaikki liittyy kaikkeen.

”Pariisin ilmastosopimus solmittiin viime vuonna. Ehkä sekin on jollain tavalla herättänyt miettimään, että sillä mitä syömme on väliä myös kestävyyden kannalta. Terveys, kestävyys ja eettisyys ovat teemoja, joista muutenkin keskustellaan. Kasvissyönti on asia, jossa nämä teemat risteävät.”

Kasvisten ja vegaanituotteiden myynti on kasvanut tänä vuonna räjähdysmäisesti. Syksyllä markkinoille tullut härkis on ohittanut S-ryhmän myynnissä jo esimerkiksi broilerin paistisuikaleet. Kasvisten myynti on SOK:lla lisääntynyt kahdeksalla miljoonalla kilolla viime vuodesta. Tofun ja quornin myynti on kasvanut K-ruokakaupoissa lähes kolmanneksella.

Kasvisbuumi ei yllätä Mäkelää.

”Euroopassa ja Yhdysvaltojen isoissa kaupungeissa kasvissyönti ja sen alatyypit kuten vegaanius ovat olleet esillä jo jonkin aikaa. Olinkin jo odottanut milloin ilmiö saapuu Suomeen.”

Mäkelän mukaan suomalaisesta kasvisruokakeskustelusta tekee erityisen nyhtökaura.

”Nyhtökaura on suomalainen innovaatio, joka iskee trendiin. Ihailen sitä, kuinka nyhtökauran kehittäjät ovat olleet täsmälleen ajan hermoilla. He ovat osanneet lukea merkkejä jopa pikkuisen etuajassa.”

Vegebuumin voi jakaa kahteen päälinjaan. Toisaalta täydelliseen vegaaniuteen, toisaalta sekasyöjiin, jotka haluavat silloin tällöin syödä kasvisruokaa. Esimerkiksi vegaanit nähdään nyt ensi kertaa kiinnostavana kuluttajaryhmänä myös einesvalmistajien keskuudessa.

”Nähdäkseni nyt ollaan tunnistettu, että vegaanit ovat ryhmä, joka kaipaa samaa kuin kuluttajat muutenkin: erilaisia helppoja ja vaivattomia vaihtoehtoja. Se, että noudattaa jotain tiettyä ruokavaliota, ei automaattisesti tarkoita, että haluaa käyttää puolta elämää ruuanlaittoon.”

Toisaalta vegaanit eivät pelkästään riitä ilmiön muodostumiseen. Kasvissyönti on valtavirtaistunut.

”Tuntuu, että jokainen itseään kunnioittava vähittäiskauppa tarjoaa nyt erilaisia kasvisvaihtoehtoja. Perusvalikoimaan kuuluu ainakin jokin kasvimaito ja joitakin vegaaneille sopivia tuotteita. Kun vegetuotteita löytyy kahden isoimman kauppaketjun hyllyiltä, ei tämä enää ole tulkittavissa pienen piirin kiinnostukseksi”, Mäkelä sanoo.

Vegeilmiöstä kohistessa on silti syytä muistaa, että itse asiassa lihankulutus oli Suomessa ainakin viime vuonna nousussa. Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan vuonna 2015 lihaa syötiin kolme prosenttia enemmän kuin 2014.

”Kiinnostavaa on, tapahtuuko nyt ruokavalioiden polarisoitumista. Onko osalle liha erityisen tärkeää?” Mäkelä pohtii.

Mäkelän mukaan kiinnostavinta on seurata, mitä tapahtuu sekaruokavaliota noudattavien joukossa. Moni heistä ei ajattele lopettavansa lihansyöntiä kokonaan, mutta hekään eivät koe tarvitsevansa lihaa joka päivä.

Joukkoruokailu työpaikka- tai opiskelijaravintoloissa on merkittävä ruokatottumusten muokkaaja. Esimerkiksi lisäkesalaatin yleistymisen Mäkelä laskee joukkoruokailun ansioksi.

”Ruokapalvelut ovat selkeästi se reitti, jota pitkin meille suomalaisille on tullut ymmärrys, että terveellisessä ateriassa on tuoreita kasviksia. Emme me ole ammoisista ajoista syöneet porkkanaraastetta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten ruokatottumuksiin on onnistuttu vaikuttamaan. Voisiko tämä toistua myös lämpimän ruuan puolella?”

Keinoja on monia. Joissakin lounasruokaloissa on siirretty kasvisruoka buffetin alkupäähän. Näin kasviksia saattaa päätyä kuin huomaamatta sekasyojänkin lautaselle.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Muistatko vielä nämä 2000-luvun ruokavillitykset?

Kaikki 2000-luvun muotiruokavaliot ovat rantautuneet tänne ulkomailta, lähinnä Yhdysvalloista. Yleensä trendit saapuvat Suomeen pari vuotta jälkijunassa. Ilmiöiden ajoittamisessa on tässä jutussa käytetty apuna professori Johanna Mäkelän haastattelua sekä Google Trends -työkalua.

Rasvattomuuden ylistys

Suomalaiset ovat vähentäneet eläinrasvojen käyttöä 1970-luvulta lähtien Pohjois-Karjala-projektin jälkimainingeissa. Vielä 2000-luvun alussa rasvattomat tuotteet miellettiin yksinomaan terveelliseksi, mutta sitten tapahtui jotain: Rasvattomien tuotteiden sokerimäärä ja lisäaineet joutuivat syyniin. Samalla karppaajat nousivat puolustamaan eläinrasvoja. 2010-luvun vaihteessa rasvattoman maidon myynti kääntyi laskuun ja täysmaidon nousuun ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella. Myös voin myynti liki tuplaantui kuudessa vuodessa.

Karppaus

Karppaus nousi koko kansan tietoisuuteen viimeistään syksyllä 2010, kun Ylen MOT-ohjelmassa esitettiin jakso ”Rasvainen kupla”. Sitä seuranneissa television rasva- ja karppauskeskusteluissa asiantuntijat kirjaimellisesti huusivat toistensa päälle. Karppaajat puolustivat kovia rasvoja ja vähähiilihydraattisten ruokien terveellisyyttä, ja kansa hullaantui. Vihdoinkin sai syödä hyvällä omallatunnolla voita ja pekonia. Karppaajia on yhä, mutta suurin aalto laantui jo muutama vuosi sitten. Markkinoille ilmestyneet karppileivät katoavat hiljalleen kauppojen hyllyiltä.

Proteiinihuuma

Karppaushuumaan laannuttua tilalle astui protaus, eli proteiinin suosiminen. Villitys on yhä voimissaan, ja kauppoihin ilmestyy jatkuvasti uusia rahkoja ja vaikkapa maustettuja raejuustoja. Protaus liittyy fitness-kulttuurin nousuun ja lihaksikkaan vartalon ihannointiin, sillä proteiinia tarvitaan lihasten kasvattamiseen. Keskimäärin suomalaisella ei kuitenkaan ole pulaa proteiinista.

Superfoodit

Superfoodit nousivat suomalaisten tietoisuuteen vimmalla syksyllä 2009. Ensimmäiseksi kohistiin goji-marjoista, sitten seurasivat erilaiset levät, kookostuotteet, macajauhe, chia-siemenet ja kotimainen pakurikääpä. Myös suomalaisista metsämarjoista on puhuttu superfoodeina. Usein superfoodeja lisätään smoothieihin tuomaan toivottua lisätehoa. Superfoodeja markkinoidaankin erilaisin terveysvaikutuksin, mutta tieteellistä näyttöä ei useinkaan ole. Uusia superfood-tuotteita puskee markkinoille yhä. Nyt suosittuja ovat erilaiset valmiit seokset, kuten viherjauheet.

Raakaruoka

Raakaruokainnostus lähti käyntiin superfoodien vanavedessä. Raakaruoka on kasvisruokaa, jota ei kuumenneta missään ruuanlaiton vaiheessa. Siemenillä ja pähkinöillä on ruuissa suuri rooli. Vaikka raakaruokana saa tehtyä koko aterian, suurimman suosion ovat saaneet raakaleivonnaiset ja -naposteltavat. Suklaakakkukin tuntuu terveellisemmältä, kun se on tehty raakakaakaosta sekä pähkinöistä ja makeutettu sokerin sijaan agavenektarilla.

Gluteenittomuus

Ennen gluteenittomuus kiinnosti vain keliaakikkoja. Nyt on toisin. Moni kokee, että elimistö voi paremmin ilman viljojen gluteenia. Gluteenittomien leipien ja leivonnaisten rinnalle on tullut laaja valikoima esimerkiksi gluteenittomia, pavuista ja linsseistä tehtyjä pastoja. Kiinnostus gluteenitonta ruokavaliota kohtaan on noussut tasaisesti koko 2010-luvun ajan.

Paleo

Paleovillitys oli kiivaimmillaan pari vuotta sitten. Paleoruokavalio perustuu ajatukseen siitä, että ihmisen elimistö ei ole vielä tottunut maatalouden aiheuttamiin ravintomuutoksiin. Paleoruokavalion esikuvana toimii metsästäjä-keräilijöiden ruokavalio, eli siinä suositaan esimerkiksi lihaa ja kasviksia, mutta vältetään viljoja ja prosessoituja tuotteita, kuten valkoista sokeria tai valmisruokia. Paleossa yhdistyy moni viime vuosien ruokatrendi: paleoruoka on usein sekä karppaajalle, proteiinin lisääjälle että gluteenittomien ruokien suosijalle sopivaa sapuskaa.

5:2

5:2 -dieetti iski suomalaisten tajuntaan syksyllä 2013, samaan aikaan kuin Yhdysvalloissa. Siinä syötiin viitenä päivänä viikossa mitä halusi, kunhan loppuna kahtena päivänä söi vain 500 kilokalorin edestä. Kirjakauppoihin ilmestyi pikavauhtia kirjoja, joissa päivän ateriat mahdutettiin 500 kilokalorin raameihin. Laihdutuskuurin lisäksi 5:2:sta puhuttiin myös elämäntapana, jolla mässäys pysyi kurissa ja olo kevyempänä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruokatrendit
  • Kasvissyönti
  • vegaanius

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    2. 2

      Räjähtäviä kaasuputkia ja rapistuvia moottoriteitä – edes Trumpin lupailemat tuhat miljardia eivät riitä korjaamaan USA:n rapakuntoon päässyttä infrastruktuuria

    3. 3

      Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi

    4. 4

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    5. 5

      Jalankulkijat kävelevät päin punaisia ja pyöräilijät ajelevat jalkakäytävillä – miksei liikenne­sääntöjen rikkomisesta sakoteta?

    6. 6

      Slush-vaikuttajien mielestä Suomi on tärvännyt liikaa aikaa soteen, kikyyn ja keskioluisiin – ”Meidän pitää rakentaa maailman parhaita yrityksiä”

    7. 7

      Kun Sakari Paakkisen leski-isä kuoli kesken työpäivän, poika meni heti iltalypsylle ja otti sukutilan hoitaakseen – näin poikamiehen elämä mullistui 30 vuodessa

    8. 8

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    9. 9

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    10. 10

      Viileä kesä on oikeasti luksusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    2. 2

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    5. 5

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    6. 6

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    7. 7

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    8. 8

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    9. 9

      Trump: Minulla on tarvittaessa ”täydelliset armahdusvaltuudet” – tutkijat kyseenalaistavat

    10. 10

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    3. 3

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää