Valikko
Ruoka

Kokeilitko näitä 2000-luvun ruokatrendejä? Professori kertoo, miksi kasvisruoka on tullut jäädäkseen

Ruokakulttuuriprofessori uskoo, että kasvisruuan suosiossa piilee pysyvän muutoksen siemen.

Kasvisruoka on tänä vuonna noussut esille voimakkaammin kuin koskaan. Ensin kauppoihin tuli nyhtökaura, sitten härkäpapuvalmiste Härkis. Vegaanista ”lihapiirakkaa” Vihistä seurasi Saarioisten klassinen ”roiskeläppäpizza”, joka ilmestyi kauppoihin vegaanisena.

Kasvissyönti ei ole enää pienen porukan hommaa.

Ruokatrendejähän tulee ja menee. Kuka enää ostaa kaupasta vähähiilihydraattisia leipiä, joita lanseerattiin kovalla kohulla kauppoihin vuosikymmenen alussa? Ei kukaan. Karppauksen kulta-aika päättyi muutama vuosi sitten.

Käykö kasvissyönnille samoin? Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän mukaan vielä on liian aikaista sanoa varmasti. Villitysten jälkeen tapahtuu aina vastaliikettä, mutta silti jo nyt Mäkelän mielestä on havaittavissa merkkejä pysyvämmästä muutoksesta.

Muutos voi nyt olla mahdollinen, koska kasvisruokaan tiivistyy monta ajankohtaista teemaa.

Esimerkiksi karppauksessa perustelut keskittyivät yksilön itsensä hyvinvointiin. Kasvisruokaa perustellaan terveellisyyden lisäksi myös kahdella muulla asialla: ekologisella kestävyydellä ja tuotantoeläimiin liittyvillä eettisillä kysymyksillä.

Kaikki liittyy kaikkeen.

”Pariisin ilmastosopimus solmittiin viime vuonna. Ehkä sekin on jollain tavalla herättänyt miettimään, että sillä mitä syömme on väliä myös kestävyyden kannalta. Terveys, kestävyys ja eettisyys ovat teemoja, joista muutenkin keskustellaan. Kasvissyönti on asia, jossa nämä teemat risteävät.”

Kasvisten ja vegaanituotteiden myynti on kasvanut tänä vuonna räjähdysmäisesti. Syksyllä markkinoille tullut härkis on ohittanut S-ryhmän myynnissä jo esimerkiksi broilerin paistisuikaleet. Kasvisten myynti on SOK:lla lisääntynyt kahdeksalla miljoonalla kilolla viime vuodesta. Tofun ja quornin myynti on kasvanut K-ruokakaupoissa lähes kolmanneksella.

Kasvisbuumi ei yllätä Mäkelää.

”Euroopassa ja Yhdysvaltojen isoissa kaupungeissa kasvissyönti ja sen alatyypit kuten vegaanius ovat olleet esillä jo jonkin aikaa. Olinkin jo odottanut milloin ilmiö saapuu Suomeen.”

Mäkelän mukaan suomalaisesta kasvisruokakeskustelusta tekee erityisen nyhtökaura.

”Nyhtökaura on suomalainen innovaatio, joka iskee trendiin. Ihailen sitä, kuinka nyhtökauran kehittäjät ovat olleet täsmälleen ajan hermoilla. He ovat osanneet lukea merkkejä jopa pikkuisen etuajassa.”

Vegebuumin voi jakaa kahteen päälinjaan. Toisaalta täydelliseen vegaaniuteen, toisaalta sekasyöjiin, jotka haluavat silloin tällöin syödä kasvisruokaa. Esimerkiksi vegaanit nähdään nyt ensi kertaa kiinnostavana kuluttajaryhmänä myös einesvalmistajien keskuudessa.

”Nähdäkseni nyt ollaan tunnistettu, että vegaanit ovat ryhmä, joka kaipaa samaa kuin kuluttajat muutenkin: erilaisia helppoja ja vaivattomia vaihtoehtoja. Se, että noudattaa jotain tiettyä ruokavaliota, ei automaattisesti tarkoita, että haluaa käyttää puolta elämää ruuanlaittoon.”

Toisaalta vegaanit eivät pelkästään riitä ilmiön muodostumiseen. Kasvissyönti on valtavirtaistunut.

”Tuntuu, että jokainen itseään kunnioittava vähittäiskauppa tarjoaa nyt erilaisia kasvisvaihtoehtoja. Perusvalikoimaan kuuluu ainakin jokin kasvimaito ja joitakin vegaaneille sopivia tuotteita. Kun vegetuotteita löytyy kahden isoimman kauppaketjun hyllyiltä, ei tämä enää ole tulkittavissa pienen piirin kiinnostukseksi”, Mäkelä sanoo.

Vegeilmiöstä kohistessa on silti syytä muistaa, että itse asiassa lihankulutus oli Suomessa ainakin viime vuonna nousussa. Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan vuonna 2015 lihaa syötiin kolme prosenttia enemmän kuin 2014.

”Kiinnostavaa on, tapahtuuko nyt ruokavalioiden polarisoitumista. Onko osalle liha erityisen tärkeää?” Mäkelä pohtii.

Mäkelän mukaan kiinnostavinta on seurata, mitä tapahtuu sekaruokavaliota noudattavien joukossa. Moni heistä ei ajattele lopettavansa lihansyöntiä kokonaan, mutta hekään eivät koe tarvitsevansa lihaa joka päivä.

Joukkoruokailu työpaikka- tai opiskelijaravintoloissa on merkittävä ruokatottumusten muokkaaja. Esimerkiksi lisäkesalaatin yleistymisen Mäkelä laskee joukkoruokailun ansioksi.

”Ruokapalvelut ovat selkeästi se reitti, jota pitkin meille suomalaisille on tullut ymmärrys, että terveellisessä ateriassa on tuoreita kasviksia. Emme me ole ammoisista ajoista syöneet porkkanaraastetta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten ruokatottumuksiin on onnistuttu vaikuttamaan. Voisiko tämä toistua myös lämpimän ruuan puolella?”

Keinoja on monia. Joissakin lounasruokaloissa on siirretty kasvisruoka buffetin alkupäähän. Näin kasviksia saattaa päätyä kuin huomaamatta sekasyojänkin lautaselle.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Muistatko vielä nämä 2000-luvun ruokavillitykset?

Kaikki 2000-luvun muotiruokavaliot ovat rantautuneet tänne ulkomailta, lähinnä Yhdysvalloista. Yleensä trendit saapuvat Suomeen pari vuotta jälkijunassa. Ilmiöiden ajoittamisessa on tässä jutussa käytetty apuna professori Johanna Mäkelän haastattelua sekä Google Trends -työkalua.

Rasvattomuuden ylistys

Suomalaiset ovat vähentäneet eläinrasvojen käyttöä 1970-luvulta lähtien Pohjois-Karjala-projektin jälkimainingeissa. Vielä 2000-luvun alussa rasvattomat tuotteet miellettiin yksinomaan terveelliseksi, mutta sitten tapahtui jotain: Rasvattomien tuotteiden sokerimäärä ja lisäaineet joutuivat syyniin. Samalla karppaajat nousivat puolustamaan eläinrasvoja. 2010-luvun vaihteessa rasvattoman maidon myynti kääntyi laskuun ja täysmaidon nousuun ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella. Myös voin myynti liki tuplaantui kuudessa vuodessa.

Karppaus

Karppaus nousi koko kansan tietoisuuteen viimeistään syksyllä 2010, kun Ylen MOT-ohjelmassa esitettiin jakso ”Rasvainen kupla”. Sitä seuranneissa television rasva- ja karppauskeskusteluissa asiantuntijat kirjaimellisesti huusivat toistensa päälle. Karppaajat puolustivat kovia rasvoja ja vähähiilihydraattisten ruokien terveellisyyttä, ja kansa hullaantui. Vihdoinkin sai syödä hyvällä omallatunnolla voita ja pekonia. Karppaajia on yhä, mutta suurin aalto laantui jo muutama vuosi sitten. Markkinoille ilmestyneet karppileivät katoavat hiljalleen kauppojen hyllyiltä.

Proteiinihuuma

Karppaushuumaan laannuttua tilalle astui protaus, eli proteiinin suosiminen. Villitys on yhä voimissaan, ja kauppoihin ilmestyy jatkuvasti uusia rahkoja ja vaikkapa maustettuja raejuustoja. Protaus liittyy fitness-kulttuurin nousuun ja lihaksikkaan vartalon ihannointiin, sillä proteiinia tarvitaan lihasten kasvattamiseen. Keskimäärin suomalaisella ei kuitenkaan ole pulaa proteiinista.

Superfoodit

Superfoodit nousivat suomalaisten tietoisuuteen vimmalla syksyllä 2009. Ensimmäiseksi kohistiin goji-marjoista, sitten seurasivat erilaiset levät, kookostuotteet, macajauhe, chia-siemenet ja kotimainen pakurikääpä. Myös suomalaisista metsämarjoista on puhuttu superfoodeina. Usein superfoodeja lisätään smoothieihin tuomaan toivottua lisätehoa. Superfoodeja markkinoidaankin erilaisin terveysvaikutuksin, mutta tieteellistä näyttöä ei useinkaan ole. Uusia superfood-tuotteita puskee markkinoille yhä. Nyt suosittuja ovat erilaiset valmiit seokset, kuten viherjauheet.

Raakaruoka

Raakaruokainnostus lähti käyntiin superfoodien vanavedessä. Raakaruoka on kasvisruokaa, jota ei kuumenneta missään ruuanlaiton vaiheessa. Siemenillä ja pähkinöillä on ruuissa suuri rooli. Vaikka raakaruokana saa tehtyä koko aterian, suurimman suosion ovat saaneet raakaleivonnaiset ja -naposteltavat. Suklaakakkukin tuntuu terveellisemmältä, kun se on tehty raakakaakaosta sekä pähkinöistä ja makeutettu sokerin sijaan agavenektarilla.

Gluteenittomuus

Ennen gluteenittomuus kiinnosti vain keliaakikkoja. Nyt on toisin. Moni kokee, että elimistö voi paremmin ilman viljojen gluteenia. Gluteenittomien leipien ja leivonnaisten rinnalle on tullut laaja valikoima esimerkiksi gluteenittomia, pavuista ja linsseistä tehtyjä pastoja. Kiinnostus gluteenitonta ruokavaliota kohtaan on noussut tasaisesti koko 2010-luvun ajan.

Paleo

Paleovillitys oli kiivaimmillaan pari vuotta sitten. Paleoruokavalio perustuu ajatukseen siitä, että ihmisen elimistö ei ole vielä tottunut maatalouden aiheuttamiin ravintomuutoksiin. Paleoruokavalion esikuvana toimii metsästäjä-keräilijöiden ruokavalio, eli siinä suositaan esimerkiksi lihaa ja kasviksia, mutta vältetään viljoja ja prosessoituja tuotteita, kuten valkoista sokeria tai valmisruokia. Paleossa yhdistyy moni viime vuosien ruokatrendi: paleoruoka on usein sekä karppaajalle, proteiinin lisääjälle että gluteenittomien ruokien suosijalle sopivaa sapuskaa.

5:2

5:2 -dieetti iski suomalaisten tajuntaan syksyllä 2013, samaan aikaan kuin Yhdysvalloissa. Siinä syötiin viitenä päivänä viikossa mitä halusi, kunhan loppuna kahtena päivänä söi vain 500 kilokalorin edestä. Kirjakauppoihin ilmestyi pikavauhtia kirjoja, joissa päivän ateriat mahdutettiin 500 kilokalorin raameihin. Laihdutuskuurin lisäksi 5:2:sta puhuttiin myös elämäntapana, jolla mässäys pysyi kurissa ja olo kevyempänä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruokatrendit
  • Kasvissyönti
  • vegaanius

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Rautatientorin telttaleirin liepeillä pyörii kolme maahanmuuttoa vastustavaa ryhmää, jotka eivät voi sietää toisiaan – Poliisi: ”Vaikea tietää, kuka edustaa ketäkin”

    2. 2

      Mitä asunnonvälittäjät ajattelevat oikeasti asiakkaistaan? Järjettömiä hintapyyntöjä, harhaisia omakotiunelmia ja olemattomia miljoonaperintöjä

    3. 3

      Ei vanhoja kuvia, ei paidattomia saliselfieitä: Tämä nainen korjaa työkseen miesten kehnoja Tinder-profiileja ja jakaa nyt vinkkinsä

    4. 4

      Jon Hellevig sai syytteen Karita Mattilan uhkailusta ja loukkaamisesta, sanoi tarkoittaneensa kirjoittaa ”satiiria” – Mattila: ”Otin sen erittäin todesta”

    5. 5

      Mensan jäsenten tapaaminen lähti lapasesta Ruotsissa, hotellissa örvellettiin kuin viimeistä päivää ja vasta poliisi sai tilanteen rauhoitettua

    6. 6

      Jussi Halla-aho HS:n mielipidekirjoituksessa: Suomen valtio ei voi olla globaali sosiaalitoimisto

    7. 7

      Roaming-maksut ulkomailla eivät ehkä poistukaan: Suomen suuret teleoperaattorit ovatkin hakeneet poikkeuslupaa periä maksuja

    8. 8

      Pimeneekö valtion salainen valokuituverkko? Turvallisuuden kannalta kriittisessä tietoverkossa muhii työriita

    9. 9

      Unohda eksoottiset superruuat, muista ruisleipä – Nämä kuusi kotimaista ruokaa ovat terveysvaikutuksiltaan ylitse muiden

    10. 10

      Niinistö on tehnyt spagaatin Venäjän ja Naton välille – kansainväliset paineet koettelevat valittua turvallisuuspoliittista linjaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    2. 2

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    3. 3

      Littoistenjärven ”välimerellinen” aika päättyi ja vesi muuttui taas sameaksi – ”Kirkkaudessa radikaali ero”

    4. 4

      Päätoimittaja Atte Jääskeläinen lähtee Ylestä – ”Edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ei enää ollut”

    5. 5

      Menestyksen salaisuus on taidossa rentoutua – Professori listasi olennaisimmat mielen taidot, joilla voi lisätä psyykkistä vahvuuttaan

    6. 6

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    7. 7

      ”Jääskeläinen meni jonkin rajan ylitse”, ”Raskasta aikaa”, ”Menetimme hyvän pomon” – Näin yleläiset kommentoivat Atte Jääskeläisen lähtöä

    8. 8

      S-kauppoihin tulee brittiläisen Tescon tuotteita – erityisesti gluteenittomien elintarvikkeiden määrä kasvaa

    9. 9

      Rautatientorin telttaleirin liepeillä pyörii kolme maahanmuuttoa vastustavaa ryhmää, jotka eivät voi sietää toisiaan – Poliisi: ”Vaikea tietää, kuka edustaa ketäkin”

    10. 10

      Unohda eksoottiset superruuat, muista ruisleipä – Nämä kuusi kotimaista ruokaa ovat terveysvaikutuksiltaan ylitse muiden

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    4. 4

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    5. 5

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    6. 6

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    7. 7

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    8. 8

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    9. 9

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    10. 10

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    11. Näytä lisää