"Kutsun ruokavaliotani uuskivikautiseksi"

"Lapsuudessani maanviljelijäperheessä syötiin senaikaista lähiruokaa: kasviksia, juureksia ja kalaa. Maitotuotteet ja liha tuotettiin itse. Olen niin tottunut luonnollisiin makuihin, että lisäaineilla terästetyt, teolliset ruoka-aineet eivät maistu. Kutsun ruokavaliotani uuskivikautiseksi. Olen noudattanut sitä kymmenen vuotta ja jättänyt sinä aikana kaikki viljatuotteet ja perunan pois. Koska paluuta aivan identtiseen, kivikautiseen malliin ei ole, ruokamalliani on kutsuttu myös citypaleoksi.

Suosin luonnonmukaista lähiruokaa, johon ei ole lisätty mitään ja josta ei ole otettu mitään pois. Siihen kuuluvat kala, kokoliha, munat ja kovat juustot, kasvikset ja marjat sekä luonnonmukaiset rasvat kuten voi, kylmäpuristettu oliivi- ja kookosöljy.

En leivo itse, mutta jos joskus harvoin on tarjolla mehevä, marjoilla täytetty kermakakku, lipsun mielelläni.

En ole koskaan, lapsenakaan, juonut maitoa, mutta joskus piimää. Kermaviiliä ja turkkilaista jogurttia käytän ruuanvalmistuksessa, viljatuotteita harvoin, levitteitä en koskaan.

Kivikautinen ruokailumalli on ihmiskunnan ruokakulttuurin perusmalli, johon ihminen on sopeutunut satojen, tuhansien sukupolvien ajan. Siihen verrattuna kaikki muut ruokavaliot ovat "anarkistisia". Ihmisen elimistö on hyvin vanhakantainen, ja sillä on vain yksi ideologia: saada sellaista ravintoa, jonka se tunnistaa ja jota se voi hyödyntää ongelmitta.

Muodikkaat soijatuotteet ja tofu eivät ole suomalaista lähiruokaa, eikä niiden makukaan ole nautittava.

Mielestäni kansalle ei voi antaa yksiä ravitsemussuosituksia. Lautasmalli on sinänsä hyvä ja havainnollinen idea, mutta siinä olevista ruuista ja niiden määristä voidaan perustellusti olla eri mieltä. Uuskivikautisessa lautasmallissa ei olisi viljatuotteita, ja rasvat olisivat luonnonrasvoja. Kaikki lautasella olisi kotimaista eli juuri meidän maantieteellisen ympäristömme ja ilmastomme tuottamaa."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi