Ranska–Chile 2–6

Ranskan viinintuotantoa on matkittu kaikkialla maailmassa, muun muassa Chilessä. Mutta nyt se on itse vaikeuksissa. Hyvä ja halpa viini onnistuu Chileltä Ranskaa paremmin.

Ranska on viinimaailman äiti, ja Chile matkii sen viinintuotantoa monella tapaa. Siinä siis hyvä vertailupari viinitestiin.

On toinenkin syy. Oppipojan ja mestarin suhde on Suomessa kääntynyt päälaelleen.

Kun kymmenen vuotta sitten harva oli edes kuullut chileläisistä viineistä, nyt niitä ostetaan Alkosta eniten. Ranska taas oli viime vuonna viinitilaston suurin putoaja.

Mutta ennen testin alkua yksi visailukysymys: minkä maan punaviinivalikoima on Alkossa runsain?

Vastaus ei ole Chile. Chileläisiä punaviinejä myytiin viime vuonna 8,1 miljoonaa litraa, mutta monopolin hyllyillä oli "vain" 146 chileläistä punaviiniä.

Ranskan 266 punaviiniä riitti kakkossijaan. Oikea vastaus on Italia, josta tuli 279 punaviiniä.

Myyntiin verrattuna luvut kuulostavat nurinkurisilta. Italialaisia punaviinejä myytiin viime vuonna paljon vähemmän kuin chileläisiä, vain 2,4 miljoonaa litraa, saman verran kuin ranskalaisia.

"146 punaviiniä Chilestä on itse asiassa hämmentävän paljon", Haaga-Helian ammattikorkeakoulun lehtori Jouko Mykkänen arvioi.

Mykkäsen perustelu on se, että monet chileläiset viinit ovat toistensa kopioita. Ranskalaiset ovat keskenään erilaisempia.

"On ihan sama, tuleeko maito Mouhijärveltä vai Ilmajoelta. Samalla tavalla on ihan sama tuleeko massaviini Chilestä vai Argentiinasta. Alkuperä on siitä jotakuinkin häivytetty."

Ranskan merkitys tulee historiasta. Sen tyylejä on matkittu paljon muualla viinimaailmassa. Kaikki kansainväliset rypälelajikkeet kuten Cabernet Sauvignon, Merlot, Syrah, Chardonnay tai Sauvignon Blanc ovat kotoisin Ranskasta.

Hyvinä vuosina Ranskassa osataan myös tehdä maailman parhaita viinejä – ja kalleimpia.

Mutta sitten testiin. Siihen valittiin Ranskan tärkeimmiltä viinialueilta Bordeaux'sta, Burgundista ja Rhônesta tyypillisimmät viinityylit ja niitä matkivat chileläiset. Viinit maistettiin sokkona niin kuin aina.

Ranskan kannalta lopputulos on masentava. Chilessä tuotetaan ehkä persoonattomia viinejä, mutta useimmissa ei ole teknisesti valittamista. Halpa ja hyvä on Ranskalle paljon vaikeampi yhtälö.

Testissä ei ollut viinejä Champagnen tai Alsacen alueilta. Ranskalaisista ne sinnittelevät parhaiten uuden maailman viinejä vastaan.

Kehnommin menee Burgundin, Bordeaux'n ja Etelä-Ranskan viineillä – juuri niillä viinimaailman äidin ydinalueilla.

Viinejä arvioivat Haaga-Helian ammattikorkeakoulun lehtori Jouko Mykkänen, yrittäjä ja viinikouluttaja Mika Vanne ja toimittaja Sami Simola.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi