Ruoka raakana, kiitos!

Raw food -ruokailija ei kypsennä mitään yli 40 asteen, jotta ravinto olisi mahdollisimman terveellistä.

Outi Rinne pöyhii pastaa, jotta juustokastike sekoittuisi. Tämä pasta ei kuitenkaan höyryä: se on tehty pelkästään raaoista aineksista.

"Pastakaan" ei ole pastaa vaan porkkanaa ja kesäkurpitsaa. Ja "juustokastikkeen" pohjana ovat macadamia-pähkinät.

Rinne on innostunut raakaruuasta eli raw foodista. Hän oli jo aiemmin vegaani, mutta noin vuosi sitten alkoivat raakakokeilut.

"Huomasin, että oloni muuttui energisemmäksi. Siirryin hiljalleen yhä enemmän raakaruokavaliolle."

Rinteen, 41, perheeseen kuuluu mies ja kaksi kouluikäistä lasta. Kotona on tarjolla välillä yhtä aikaa raakaa ja kypsennettyä ruokaa.

Reilu vuosi sitten Suomessa alkoi varsinainen raakaruuan buumi. Verkkoon ilmestyi blogeja, joissa raakaruokailijat kertoivat kokeiluistaan. Raw foodista julkaistiin kirjoja ja liuta lehtijuttuja.

Raakaruokavalion kulmakiviä ovat kasvikset, hedelmät, siemenet ja pähkinät. Mitään ei kuumenneta yli 40 asteen. Näin ravinnon uskotaan olevan terveellisimmillään. Keittämisen ja paistamisen sijasta raakaruokailijat kuivaavat, sekoittavat, liottavat ja idättävät.

Toiset etsivät raakaruoasta maksimaalista terveyttä täydentäen ruokavaliotaan superfoodeilla ja parantavilla yrteillä. Kehoa puhdistetaan myös detox-menetelmillä, muun muassa paastoten.

Outi Rinne ei edusta tätä koulukuntaa.

"Suosin raakaa kasvisruokaa, koska haluan syödä mahdollisimman luonnollisessa muodossa olevaa ravintoa. Siksi haluan esimerkiksi välttää teollisesti prosessoituja elintarvikkeita. Ekologisetkin syyt painavat", Rinne sanoo.

"Raakaruoka myös on hyvää, ja sen valmistaminen on hauskaa ja mielenkiintoista."

Raw food -ilmiön liepeille on liimautunut paljon kaupallisuutta.

"Markkinoijina ovat usein karismaattiset gurut, jotka perustelevat väitteitään melko pseudotieteellisesti tai jopa pelkillä omilla kokemuksillaan."

Rinteen päivä alkaa yleensä vihersmoothiella tai raakapuurolla. Puurossa voi olla mantelimaitoa, idätettyä tattaria, liotettua hirssiä ja marjoja. Makeutta tuovat kuivatut hedelmät.

Töihin Rinne ottaa eväät, salaattia, raakapuuroa tai edellisillan päivällisen tähteet.

"Jos en ole ehtinyt tehdä eväitä, haen kaupasta vaikka hapankaalia, avokadon, tomaatteja, ituja ja pähkinöitä."

Välipaloja hän syö paljon, esimerkiksi hedelmiä. Rinne myös tekee leipää muistuttavia kräkkereitä kuivurissa.

Päivälliseksi voi olla pähkinäpyöryköitä tai täytettyjä tomaatteja. Aterioilla on aina jotain vihreää, usein salaatti.

Rinne hakee ideoita ruokaohjeisiin blogeista tai kehittelee ne itse. Kiireisenä päivänä hän saattaa tehdä monitoimikoneessa "riisiä" kukkakaalista tai palsternakasta. Mausteeksi käy vaikkapa sitruunanmehu, oliiviöljy, suola, mustapippuri ja hunaja. Lisukkeeksi käyvät pilkotut kasvikset, oliivit ja tahinikastike. Ateria on valmis noin vartissa.

Lähes kaiken ruuan joutuu laittamaan itse. Rinne ei silti pidä ruokavaliotaan liian vaivalloisena.

"Ruuanlaitto on yksi tapa käyttää luovuutta. Suunnittelua tämä kyllä vaatii: ei voi vain hakea nakkipakettia lähikaupasta."

Omaa raakaruokaeläämäänsä Rinne avaa Keittiökameleontti-blogissaan. Sitä selatessa huomaa, että hän pitää makeista herkuista. Raakana onnistuvat niin suklaakaramellileivokset kuin banaanimuffinitkin.

"Jotkut luulevat, että olen terveysintoilija ja syön askeettista ruokaa. Se tuntuu hassulta, koska meillä syödään usein iltapalanakin jotakin makeaa piirakkaa."

Rinne kertoo blogissa syntymäpäivästään. Kakku – raaka lime-avokadopiiras – piti tietenkin tehdä itse.

"Mukavaa olisi, jos vielä joskus synttärikakkua voisi ostaa jostain. Ja olisipa ravintoloita, joihin voisi illalla mennä ihan normaalisti syömään myös raakaruokaa."

Lisää aiheesta:

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi