Samae Koskinen kokkaa ilokseen

17-vuotiaana kasvissyöjäksi ryhtynyt muusikko pitää juureksista ja kasvismakkarasta.

"Hyvästä ruuasta tulee iloinen mieli ja onnellinen olo", sanoo helsinkiläinen muusikko, tarinankertoja ja lauluntekijä Samae Koskinen.

Ruoka on Koskiselle tärkeä juttu, vaikka isoisän mielestä hän on ruuan vihaaja. Isoisä on lihamestari ja tyttärenpoika Koskinen kasvissyöjä.

"Se, että on kasvissyöjä, ei tarkoita sitä, ettei nauti ja arvosta ruokaa. Päinvastoin, jokaisesta ateriasta voi tehdä seikkailun. Ruokaa pitää syödä joka päivä. Miksei siitä tekisi nautinnollista."

Keikkakiireitä ja ravintolalounaita on tiedossa, sillä Koskisen kolmas levy Kuuluuko, kuuntelen tuli juuri ulos. Toisaalta Koskinen on perheessä se, jolla on aikaa tehdä ruokaa, sillä puoliso käy päivätöissä.

"Hyvän ruuan laittaminen on itsensä ja toisten arvostamista. Tulee fiilis, että se, joka tarjoaa tämän ruuan, arvostaa minua ja haluaa antaa hyvää mieltä."

Koskinen on ollut kasvissyöjä puolet elämästään. Hän aloitti ruokavalion 17-vuotiaana eettisistä syistä.

"Aluksi söin karua hippi-punkki-vegaaniruokaa, esimerkiksi kasvisliemikuutiossa keitettyä makaronia."

Nyt hänestä on kehkeytynyt innokas kokki, joka on päätynyt monien mutkien kautta kausiajatteluun.

"Yritän miettiä, mikä raaka-aine on parasta juuri nyt. Loppukesällä kukkakaali on hyvää. Talvella ei kannata ostaa tomaatteja. Nyt arvostan perusruokaa, jota teen esimerkiksi punajuurista, lantuista ja palsternakasta."

Koskinen antaa vinkin ajankohtaisesta parsasta.

"Parsaa kannattaa paistaa ensin öljyssä pannulla. Kun parsaan on saanut hyvän, ruskean pinnan, pannulle kaadetaan puoli desiä vettä. Kun vesi on haihtunut, parsat ovat valmiit. Suolaa ja pippuria vain niskaan."

Uusia ideoita löytyy isosta pinosta keittokirjoja.

"Sankarini on Tuija Ruuska. Kasviskeittiö-kirja kertoo kaiken olennaisen kasvisruuasta. Siinä on tosi hyvää ruokaa."

Nuoruusvuosien sankari oli tv:n brittikokki Keith Floyd, joka kallisti ahkerasti kuppia maailman ruokakulttuureja kolutessaan.

Kasvissyöjän elämä on helpottunut viime vuosina, kun tavallisetkin ruokakaupat myyvät tofua, kasvispihveja, falafeleja ja soijarouheita.

"Joskus kun en jaksa kokata, haen kaupan altaasta soijapullia", Koskinen tunnustaa.

Kesällä hän käy vaimon kanssa kalliolla grillaamassa pallogrillillä. Siinä kypsyy halloumi-juustoa ja maissintähkiä, joiden päälle lisätään yrteillä maustettua voita.

"Ja chorizo-kasvismakkaroita. Niistä eivät huijausmakkarat parane."

Kasvisruoka mielletään usein anorektisten terveysintoilijoiden villitykseksi, Koskinen sanoo. Hän tuntee monia isoja, karvaisia miehiä, jotka eivät ole syöneet lihaa kahteenkymmeneen vuoteen.

"On haihattelua, ettei kasvisruoalla muka pärjää. Paskan marjat."

Hän yllättyi kuultuaan, että joka neljäs nuori on nykyään kasvissyöjä.

"Olin ihan fiiliksessä, että sellaista jengiä löytyy."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi