Superkevyen ruuan suosio hiipuu

Superkevyt ruoka ei enää maistu suomalaisille. Viisiprosenttisten juustojen myynti on laskenut viime vuosina, ja samaan aikaan voin myynti on selvästi kasvanut.

"Viisprosenttinen Polar tuli myyntiin vuonna 2000, ja silloin se oli valtava menestys. Nyt uutuusjuustot ovat normaalirasvaisia", kertoo viestintäpäällikkö Taina Lampela-Helin Valiolta.

Myös Arla Ingmanilla juustoista juuri viisiprosenttisten myynti on laskenut eniten.

Ruuan pitää nyt maistua aidolta.

Uutuudet ovat melkein poikkeuksetta normaalirasvaisia ja sokerilla makeutettuja. Sellaisia ovat esimerkiksi Valion tämän vuoden uutuusjogurtit ja -rahkat. Mehukeittojen kausimakuja ei enää makeuteta keinotekoisesti vaan sokerilla.

Näkyvin ilmiö on voin suosion kasvu. Sen kulutus on kasvanut viime vuodet. Tämän vuoden alusta syyskuuhun voin kulutus kasvoi peräti yhdeksän prosenttia.

Sen sijaan 30 ja 40 prosenttia rasvaa sisältävien kevytlevitteiden kysyntä on hiipunut 2000-luvulla.

Kevyttrendin huippu oli vuosina 2005–2006, kertoo viestintäpäällikkö Outi Fagerlund Arla Ingmanilta.

Samaan viittaavat Valion myyntiluvut: niiden mukaan kevyttrendin päättyminen näkyi luvuissa vuonna 2007. Sitä ennen Suomi oli kevytvillityksen mallimaa.

"Kevyt tuli vyöryn lailla, sitä piti olla kaikissa tuoteryhmissä", kertoo Lampela-Helin.

Etelä- ja keskieurooppalaiset sen sijaan eivät lämmenneet ajatukselle. Heille kevytjuustot eivät ole koskaan maistuneet. Taustalla lienevät kulttuurierot: etelässä juustoa ei höylätä leivän päälle niin kuin meillä, vaan se on lähinnä jälkiruoka ja herkku, jonka mausta ei tingitä, Lampela-Helin pohtii.

Huippuvuosina kevytjuustojen myynti oli Valiolla lähes puolet koko juustomyynnistä. Jogurteista enimmillään 40 prosenttia oli vähärasvaisia.

Vaikka kaikkein vähärasvaisimmat juustot eivät enää maistukaan, vähän normaalia keveämpien 15–17-prosenttisten juustojen kysyntä näyttää vakiintuneen.

Rasvatonta maitoa suomalaiset juovat yhä, mutta sen osuus ei enää kasva. Nyt se on noin 40 prosenttia, Valiolta kerrotaan.

Kiinnostus kevyttuotteisiin on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Trendi käy ilmi joka toinen vuosi tehtävästä Suomi syö -tutkimuksesta. Se näkyy monella tavalla mitattuna, sekä asenteissa että kevyttuotteiden kulutuksessa, kertoo tutkimuspäällikkö Katariina Roininen Taloustutkimuksesta.

Herkutteluakaan ei enää pidetä yhtä suurena syntinä kuin vuonna 2000.

"Pyrin aina valitsemaan niin sanottuja kevyttuotteita" -kysymykseen myöntäviä vastauksia oli vuonna 2000 peräti 49 prosenttia, tänä vuonna enää 38 prosenttia.

"En syö lainkaan makeita herkkuja" -kysymykseen vastasi myöntävästi vuonna 2000 joka viides ja vuonna 2010 enää joka seitsemäs.

Keveyden sijaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota luonnollisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen.

"Halutaan ostaa mieluummin aitoa kuin keinotekoista ja pitkälle jalostettua. Palataan ikään kuin juurille", Roininen luonnehtii.

Valioltakin on tänä vuonna tullut runsaasti luomu-uutuuksia.

Luonnollisuustrendin lisäksi halutaan kotimaista. Se on suomalaisille entistä tärkeämpää.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi