Mihin autonrenkaiden kumi kulkeutuu?

Sunnuntai
 
Helsingin Sanomat
Kysy mitä vain – Torsti ja hänen tikkaremminsä tarjoavat vastauksen. Jos vastaus ei tyydytä, lähetä oma ehdotuksesi. Osoite on: Usko Siskoa / Torsti tietää, HS Sunnuntai, PL 85, 00089 Sanoma. Sähköpostiosoite hs.torsti@hs.fi tai hs.sisko@hs.fi.

Terve taas, lukijat, tässä Torsti.

Viime palstalla pohdittu kylpypaljun sijoittaminen parvekkeelle innosti Pekka Huppusen kertomaan omasta ratkaisustaan. Hän on virittänyt parvekkeelleen ilmalla täytettäviä pienempiä altaita – muun muassa synnytysaltaan – ja kylpenyt vaimonsa kanssa ulkosalla ilman ongelmia.

Eppu K taas ehdotti parvekepaljun vaihtoehdoksi infrapunasaunaa.

Torsti muistuttaa silti edelleen, että parvekkeen kantokyky täytyy aina varmistaa ennen kuin sinne alkaa suunnitella mitään painavaa.

Simo Salo ja Ville Jokinen puolestaan tarkensivat, että hään myrkyllisyyden sijasta oikeampaa olisi puhua sen vahvasta taipumuksesta sitoutua hemoglobiiniin ja täten syrjäyttää happi hengityksessä.

Sitten uusiin kysymyksiin, joista ensimmäinen on Torstin Facebook-sivulta.

 

Jemenissä kidnapatut suomalaiset on onneksi saatu vapauteen, mutta mieleeni tuli toimeentulo kidnappauksen ajalta. Jos on työtön, saako tältä odottamattomalta ajalta työttömyyskorvausta? Tahi palkkaa työnantajalta? Tai jos tuleekin kidnapatuksi sairauslomalla, saako sairauspäivärahaa?
– Pörrö-Annikki Laukka
 

Tikkaremmin työoikeusjuristin mukaan kidnappauksiin soveltuvaa sääntelyä ei juuri ole. Koska palkanmaksu pääsääntöisesti edellyttää työn tekemistä, ei vapaa-ajalla kidnapatulle tarvitsisi maksaa palkkaa. Jopa koko työsuhde voidaan purkaa, jos sieppaus pitkittyy eikä poissaolon syytä saa selvitetyksi työnantajalle. Ymmärtäväisen työnantajan kanssa asioista voi toki neuvotella.

Työttömyysetuuden maksu todennäköisesti katkeaisi sieppaukseen, sillä vanki olisi estynyt olemaan työmarkkinoilla. Sairauspäivärahan maksuun kidnappaus ei vaikuta, vaan sitä maksetaan ennalta määrätyn sairausloman loppuun. Myös eläke juoksee.

Tavalliset matkavakuutukset eivät korvaa sieppausajan tulonmenetyksiä. Työkomennuksella siepatulla palkka luultavasti juoksisi ainakin alkuun. Isommille työnantajille myydään sieppaustilanteiden varalle vakuutuksiin lisäturvaa, josta siepatuille maksetaan päivärahaa. Markkinoilla on myös erityisiä kidnappausvakuutuksia vaarallisissa paikoissa työskenteleville.

 

Maailmassa kuluu vuodessa valtavat määrät autonrenkaita. Niistä irtoaa pieniä kuminpalasia. Mihin tämä kumi kulkeutuu? Voiko se kerääntyä kumiesiintymiin, joita tulevat sukupolvet voisivat käyttää energiana?
– Kumistako energiaa?
 

Esitit todella hyvän kysymyksen, sillä vastausta eivät tiedä asiantuntijatkaan.

Suomessa myydään vuosittain noin 3,3 miljoonaa tavallista rengasta ja 100 000 rekan tai bussin rengasta. Keskimääräisen elinkaarensa aikana tavallisesta renkaasta kuluu kumia 1,25 kiloa ja rekan renkaasta 15 kiloa. Tästä voimme laskea, että liikenne tuottaa Suomessa ympäristöön vuodessa noin 5 500 tonnia kumia.

Maailmanlaajuisesti renkaita kuluu arviolta noin 500-kertaisesti, eli kumia päätyy luontoon 2,75 miljoonaa tonnia. Sitä, minne kaikki kumi kulkeutuu, ei tiedetä. Tutkittaessa liikenteen pienhiukkaspäästöjä kumin osuus on noin kahdeskymmenesosa kivipölyn määrästä. Pientareiden nurmikoilta ja teiden valumavesistäkään ei löydy kumia.

Yleisin oletus onkin, että kumi hajoaa erittäin pieniksi hiukkasiksi ja leviää niin laajalle, ettei sitä havaita. Energiakäyttöön soveltuvia kumiesiintymiä ei siis ainakaan vielä ole löydetty.

 

Taas on perinteinen suomalainen tikkataulu rantasaunan seinällä. Kuljettuani 40 vuotta maailmalla en kuitenkaan ole tavannut kuin englantilaisia tikkapelejä sektoreineen ja häränsilmineen. Onko tämä meidän tikkataulumme siis pesäpalloon verrattava maailmanluokan keksintö?
– Tunari
 

Tikkaremmin tietojen mukaan suomalaisen tikkataulun kehitti 1932 opettaja ja lelutehtailija Juho Jussila. Fortuna-pelillä vaurastunut Jussila etsi 1930-luvun alussa uutta hittituotetta ja toi englantilaisen ystävänsä kehotuksesta darts-pelin Suomeen.

Brittityylisten taulujen valmistaminen osoittautui liian kalliiksi köyhän Suomen markkinoille, ja pistelaskuakin pidettiin vaikeana. Niinpä ampumaurheilua harrastanut Jussila kehitti meille tutun tikkataulun kivääriammunnassa käytetyn harjoitustaulun pohjalta.

Halpa taulu oli Suomessa menestys, mutta ulkomailla se on jäänyt pääosin tuntemattomaksi. Suomessa valmistettavia tikkatauluja viedään pieniä määriä Yhdysvaltoihin, mutta sielläkin ostajina on lähinnä suomalaistaustaista väkeä.

 

Torstin remmi heittää tikkaa myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/torstintikkaremmi.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi