Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Pojat jäävät tytöistä jälkeen nyt kaikessa

 |   | 
 
Suutarilan yläasteen koulun 9B-luokan Veikka Mulon (vas.) ja Stefan Valkeapään mielestä matematiikka on vaikeaa. Santtu Juntusen (edessä) matematiikan numero on kahdeksan.
Suutarilan yläasteen koulun 9B-luokan Veikka Mulon (vas.) ja Stefan Valkeapään mielestä matematiikka on vaikeaa. Santtu Juntusen (edessä) matematiikan numero on kahdeksan.

Ensimmäistä kertaa Pisa-tutkimuksen historiassa Suomen tytöt olivat kaikissa testeissä parempia kuin pojat.

Edes matematiikka ei ole enää poikien linnake: tyttöjen tulokset laskutaidossa olivat niukasti paremmat kuin poikien. Lukutaidossa ero on revähtänyt entistä suuremmaksi.

Suutarilan yläasteen koulu Pohjois-Helsingissä oli yksi Pisa-testiin osallistuneista kouluista. Siellä tuloksesta ei olla yllättyneitä.

"Ei oo ihme!" Pavel Lubkin, 15, sanoo koulun käytävällä.

Ai miksi ei?

"Nykypojat on niin retardeja."

"Liikaa nuuskaa", Joel Kapp, 15, kommentoi vierestä.

Liiallinen nuuskankäyttö olisi ihana selitys, jos se olisi totta. Siihen olisi helppo puuttua.

Kerrataan vähän. Suomen koululaiset ovat yhä maailman huippua, mutta he sijoittuvat tiistaina julkaistussa Pisa-tutkimuksessa paljon aiempaa kehnommille sijoille. Erityisen suuren kohahduksen aiheutti matematiikka, jossa suomalaisnuoret ovat "vasta" 12. parhaita maailmassa.

Matematiikan Pisa-kokeen tulokset romahtivat 25 pisteellä verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tulokseen, mikä vastaa runsaan puolen kouluvuoden edistystä opinnoissa.

Opetusministeri Krista Kiuru (sd) totesi heti, että nyt suomalainen perusopetus vaatii voimakasta kehittämistä. Jotta tulevaisuus olisi turvattu.

Tulokset aiheuttavat päänsärkyä sekä koulutusviranomaisille että diplomaateille. Jälkimmäiset ovat saaneet vuosia esitellä Suomen koulumenestystä rinta rottingilla: mitäs nyt kaupitellaan Lähi-idän šeikeille, maailman kahdenneksitoista parasta matikanopetustako?

Asiantuntijat olivat osanneet varautua Pisa-tuloksiin. Kansalliset testit ovat kertoneet taitojen heikkenemisestä jo aiemmin. Se on huomattu myös koulujen arjessa.

"Keskitasolta on pudottu. Osa niistä, jotka ennen saivat seiskoja tai kaseja, osaa nyt numeron verran vähemmän", sanoo Suutarilan matematiikanopettaja Toni Sjöroos.

Selityksiä pitänee etsiä siitä, mikä on kymmenessä vuodessa muuttunut. Ilmeisin muutos on teknologiassa. Netti on entistä suurempi osa nuorten arkea. Vuosikymmen sitten tietokonetta piti käyttää vielä kotona. Nyt internet on jokaisen taskussa.

Toni Sjöroos arvioi, että sillä on oikeasti merkitystä.

"Matematiikkaa pitäisi opiskella niin, että istut hetken hiljaa ja keskityt."

Pisa-tutkimuksen matematiikan tulosten arvioinnista vastaa Jyväskylän yliopiston professori Pekka Kupari. Hän sanoo, että koulu kilpailee nykyään etenkin poikien ajasta ja huomiosta digimaailman houkutusten kanssa. Kuparin mielestä koulujen olisi pystyttävä sovittamaan padit ja pelit osaksi opetusta, koska ne ovat keskeinen osa nuorten elämää.

Mutta sekä tytöillä että pojilla on älypuhelimet. Miksi ne haittaisivat poikien oppimista enemmän kuin tyttöjen?

9B-luokan matematiikan tunnilla opettaja Mirtta Kurki patistaa Sami Korhosta (oik.), Veikka Muloa ja Stefan Valkeapäätä laskemaan. Nur Mesry ja tytöt Aino Toivonen (edessä), Emilia Hongisto (tumma) ja Senni Heinonen (vaalea) laskevat oma-aloitteisesti.
9B-luokan matematiikan tunnilla opettaja Mirtta Kurki patistaa Sami Korhosta (oik.), Veikka Muloa ja Stefan Valkeapäätä laskemaan. Nur Mesry ja tytöt Aino Toivonen (edessä), Emilia Hongisto (tumma) ja Senni Heinonen (vaalea) laskevat oma-aloitteisesti.

Viime vuonna julkaistun Lasten mediabarometrin mukaan pojat pelaavat selvästi useammin ja enemmän digitaalisia pelejä kuin tytöt. Toisaalta samanlaisia tutkimustuloksia on saatu kaikkialla maailmassa: milläs siellä selitetään menestystä tai alhoa?

Poikien ja koulunkäynnin suhteesta väitöskirjan tehnyt tutkija Harry Lunabba pitää tietokonepelien syyttämistä "absurdina yksinkertaistuksena", jolla ei pitkälle päästä. Hänestä on esimerkiksi mainio tieto, että tietokonepelit ovat parantaneet poikien englanninkielen taitoa.

"Minusta ei kannata yhtä vihollista hakea. Aina on ollut jotakin, joka on vienyt poikien huomion. Aiemmin se oli skeittilauta. Tämä digiaikakausihan on opettanut nuoret kirjoittamaankin", hän sanoo.

Toinen muutos on kasvava eriarvoisuus. Tutkimustulosten mukaan sosiaalisen taustan vaikutus nuorten oppimiseen on vahvistunut viime vuosina.

Asuinpaikalla näyttää olevan merkitystä. Kaikkien suomalaisnuorten matematiikan pistemäärä tutkimuksessa putosi 25 pisteellä. Itä-Suomessa asuvien poikien pisteet romahtivat 50:llä.

  • Sivu:
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi


Suosituimmat uutiset – Sunnuntai

Uutiset

HS in English