Suomi ei enää kelpaa unkarilaisille sukulaiskieleksi

Monet unkarilaiset eivät enää halua uskoa siihen, että suomi ja unkari olisivat sukulaiskieliä. Oikeistopuolueet kirjoittavat Unkarille uutta, loistokkaampaa historiaa, johon takapajuinen sukulaiskansa ei sovi.

Sunnuntai
 
mirka kolehmainen hs
Kuva: mirka kolehmainen hs

Väitteet suomen ja unkarin kielisukulaisuudesta ovat puppua. Kielisukulaisuushan oli vain kommunistipropagandaa! Suomessakin koulukirjat on uusittu.

Näihin väitteisiin törmää nykyisin Unkarissa. Verkon keskustelupalstat ja Unkarin kirjakaupat tarjoavat paljon tietoa siitä, että unkari ei olisikaan suomalais-ugrilainen kieli.

Suomalainen, joka on tottunut pitämään suomen ja unkarin kielisukulaisuutta itsestäänselvyytenä, saattaa hämmentyä. Mitä kieliserkulle on tapahtunut?

Kommunismin romahtamisen jälkeen unkarilaisten vaihtoehtoinen historia on lyönyt Unkarissa vahvasti läpi, kertoo fennougristiikan professori Johanna Laakso Wienin yliopistosta.

"Suomalais-ugrilaisuus nähdään ensin Wienin ja sitten Moskovan imperialistien juonena, jonka tarkoitus on unkarilaisten nöyryyttäminen", Laakso sanoo.

Nykyisin suositun tulkinnan mukaan unkarilaiset periytyvät idän ylväistä soturikansoista, skyyteistä tai hunneista, sekä varhaisista korkeakulttuureista, kuten vaikkapa sumerilaisista. Tähän tulkintaan saattavat uskoa jopa unkarilaisopiskelijat, jotka tulevat yliopistoon lukemaan fennougristiikkaa.

"Jopa yliopistossa täytyy nähdä paljon vaivaa harhaluulojen kitkemiseksi. Unkarilaisten kollegoideni vaikutelma on, että vaihtoehtoisiin ajatuksiin uskotaan hyvin yleisesti", Laakso sanoo.

Suomen ja unkarin kielisukulaisuus löydettiin 1600-luvun jälkipuolella. Tuolloin saksalainen lääkäri Martin Fogel löysi yhteneväisyyksiä kielten sanastosta ja rakenteesta. Varsinaiselle suomalais-ugrilaiselle kielitieteelle loi perustan unkarilainen János Sajnovics sata vuotta myöhemmin.

Nykytieteen valossa suomalais-ugrilaiset kielet polveutuvat samasta uralilaisesta kantakielestä, jota puhuttiin 4 000–6 000 vuotta sitten. Sittemmin kielet ovat kehittyneet niin erilaisiksi, etteivät maallikot välttämättä havaitse yhdistäviä piirteitä.

Alun perin unkarilaiset suhtautuivat pohjoisiin sukulaisiinsa nihkeästi. He olivat tottuneet keskiajalta lähtien pitämään itseään hunnien jälkeläisinä. Pohjoisen kansat taas nähtiin "kalanrasvanhajuisina villeinä", joilta puuttui ylväs ja sotaisa historia, Laakso sanoo. Suomalaiset olivat siis unkarilaisille liian takapajuisia.

Sosialismin aikana tiede ei kyseenalaistanut suomalais-ugrilaisuutta, ja vaihtoehtoiset selitykset elivät lähinnä emigranttiunkarilaisten parissa.

Kun kommunismi romahti ja sen totuudet kaatuivat, myös kielisukulaisuus alkoi näyttää kommunismipropagandalta.

Ei vaihtoehtotiede muuallakaan ole vierasta. Suomessa Kalevi Wiik on kehitellyt teoriaa, jonka mukaan suomalaisten esi-isät olisivat olleet pohjoisen Euroopan alkuperäisväestö ja heidän kielensä kansojen varhainen välittäjäkieli, lingua franca. Laakson mukaan pseudotieteiden asema on Unkarissa kuitenkin erityisen vahva.

Historiaa kirjoitetaan nyt Unkarissa muutenkin uusiksi, ei tieteen vaan tunteisiin vetoavan kansallismielisyyden ehdoilla.

Äärioikeistolainen Jobbik-puolue on vaatinut, että unkarin kielijuuret täytyy arvioida uudelleen. Oikeistolais-nationalistinen valtapuolue Fidesz istuu kahdella pallilla: osa puolueväestä flirttailee vaihtoehtoista historiaa haikailevien kanssa. Viimeksi toissa viikolla Fideszin edustaja sanoi parlamentissa, ettei suomen ja unkarin sukulaisuudesta ole yhtä yleisesti hyväksyttyä näkemystä.

"Vakavasti otettavat unkarilaiset kielentutkijat eivät kiistä suomalais-ugrilaisuutta. Mutta poliitikot, taiteilijat ja monet muut eivät tahdo uskoa siihen, vaan romanttisempaan versioon Unkarin historiasta", sanoo professori Marianne Bakró-Nagy unkarilaisesta Szegedin yliopistosta.

Ylvästä historiaa kaipaavat hakevat väitteilleen tukea genetiikasta.

Suomalaisten perimän on esimerkiksi todettu muistuttavan enemmän hollantilaisten kuin unkarilaisten perimää.

Kielet ja geenit eivät kuitenkaan välity samoja reittejä.

"Näitä ihmisiä ei kiinnosta, että geneettisillä juurilla ja kielisukulaisuudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa", Bakró-Nagy sanoo.

Unkarilla ei ole läheisiä sukulaiskieliä. Senkin takia tavallisten unkarilaisten on usein vaikea hahmottaa, mitä kielisukulaisuus tarkoittaa.

Suomalainen taas pystyy vertaamaan suomea esimerkiksi viroon, meänkieleen tai karjalan kieleen, jolloin sukulaisuuden aste-erot on helpompi ymmärtää.

Kiivaimmat suomalais-ugrilaisuuden vastustajat lähettävät tutkijoille vihapostia. Laakson mukaan osa unkarilaisista fennougristeista jättää uusia ihmisiä tavatessaan häirinnän takia tutkimusalansa kertomatta.

Laaksoa itseään on syytetty rasismista ja kateudesta.

"Monista saamistani viesteistä paistaa loukkaantuneisuus. Samoin kuin kreationisteilla: jos tieteen tutkimustulokset eivät sovi yhteen omien pyhien arvojen kanssa, niiden on pakko olla ilkeä salaliitto", hän sanoo.

Kielitieteilijä László Fejes kertoo saavansa palautetta suomalais-ugrilaisuuden vastustajilta "koko ajan". Hän ylläpitää kieltä ja tiedettä käsittelevää Nyelv és Tudomány -portaalia ja on yrittänyt kitkeä harhaluuloja. Taannoin Fejes pyysi kollegaltaan Laaksolta pinon suomalaisia oppikirjoja osoittaakseen, ettei suomalais-ugrilaisuutta ole hylätty Suomessa.

"Se on vanha ja laajalle levinnyt legenda, mutta ennen meitä kukaan ei ollut näyttänyt oppikirjoja yleisölle", Fejes kertoo sähköpostitse.

Siihen, mistä unkarin kieli sitten nykyisen tulkinnan mukaan tulee, ei ole selvää suosikkia.

"Erilaiset antifennougristit eivät koskaan näytä olevan toistensa tukassa siitä, ollaanko Egyptistä, Mesopotamiasta vai Filippiineiltä – kaikki sopii, kunhan ei ole suomalais-ugrilaista", Laakso sanoo.

Unkarissa pari vuotta työskennellyt merivoimien tiedotuspäällikkö Annele Apajakari törmäsi sukulaisuusasiaan usein. Hänen mielestään kyse on paljolti sukupolvierosta.

"Noin 35-vuotiaat ja sitä vanhemmat unkarilaiset, jotka olivat käyneet koulun vanhan järjestelmän aikaan, tunsivat hyvin Kalevalan ja Väinämöisen", hän sanoo.

Nuorempien käsitys on toisenlainen.

"Joskus saatoin sanoa, että meidän kielemmehän ovat sukua, ja minut tyrmättiin täysin. Kuulin hyvältä ystävältäni, joka on korkeasti koulutettu 26-vuotias, että ei, mehän periydymme skyyteistä, jostain aasialaisesta soturiheimosta."

Ei unkarilaisilla sinänsä mitään suomalaisia vastaan ole, päinvastoin. Suomalaisuuteen suhtaudutaan Apajakarin mukaan Unkarissa yhä hyvin myönteisesti.

Yhteiset juuret nyt vain eivät satu sopimaan isänmaalliseen historiankuvaan, kun tarjolla on loistokkaampiakin vaihtoehtoja.