Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Vajaa puolet suomalaisista pitää sekasaunomista luonnollisena

Sunnuntai
 

Helsingin Sanomien tekemän kyselyn mukaan sekasauna ei olekaan selvä osa suomalaista kulttuuria. Kyselyn mukaan lähes 40 prosenttia vastaajista ei ole koskaan edes käynyt sekasaunassa. Toimittaja: Laura Saarikoski. Kuvaus: Terhi Liimu. Editointi: Esa Syväkuru.

Risto oli ostanut Helsingin Itäkeskuksen Tarjoustalosta pyyhkeen. Keväällä 1999 hän käveli jännityksestä vapisten kohti uimahallia, paikkaa, jollaisessa hän ei ollut ennen käynyt.

"Jännitti aivan kuin olisin ollut menossa johonkin syntiseen pornopesään. Uiminen ei minua kiinnostanut, vaan alastomuus pukuhuoneissa, saunoissa ja pesuhuoneissa", hän kertoo haluamatta oikeaa nimeään julkisuuteen.

Miehet eivät Ristoa kiinnostaneet. Sen sijaan hän toivoi, että suihkuhuoneisiin olisi tullut "sopivaan aikaan" naissiivooja. Tai naispuolinen uimakoulun opettaja.
Risto uskoo, että hänen uteliaisuutensa alastomuutta kohtaan syntyi hänen "tiukan häveliäässä" lapsuudenkodissaan.

"Kun lähestyin murrosikää, isäni määräsi, että en enää saa käydä saunassa äitini kanssa. Loukkaannuin tietysti tällaisesta määräyksestä ja koin, että murrosikä tekee minusta jotenkin pahan ja saastaisen."


Monet ulkomaalaiset ovat tietävinään, että meille suomalaisille alastomuus on luonnollinen ja rento juttu ja siksipä me viihdymme sikin sokin sekasaunoissa, olipa lauteilla eno, isomummi, naapurin Erkki tai toimiston Anni.

Me suomalaiset tunnemme toki tämän asian paremmin, koska se on osa kulttuuriamme. Vai tunnemmeko? Onko se edes osa kulttuuriamme?

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan suomalaisilla on vahvasti poikkeavia näkemyksiä siitä, missä muodostelmissa saunomme ja missä määrin sekasaunomisen perinnettä on ikinä ollutkaan.

Näin kommentoi Pekka Pohjolaksi esittäytyvä mies HS:n sekasaunomisesta järjestämää nettikyselyä, johon osallistui yli 15 000 lukijaa: "Sekasaunominen ystävien ja tuttujen kanssa on minulle täysin tuntematon kansanperinne. Väitän, että perinne on keksitty toimituksessa."

Ja näin ojentaa herra Pohjolaa nimimerkki Metsäotso: "Sekasauna on tuttu juttu lapsuudenkodista, työporukoista, retkiporukoista. Se on osa suomalaista kansanperinnettä, eikä takuulla toimituksessa keksittyä."

Vähemmästäkin menee pää pyörälle, joten kutsutaan paikalle asiantuntija, Suomen Saunaseuran puheenjohtaja Ben Grass.

"Kun tutkii vanhoja suomalaisia yleisten saunojen saunatapoja, löytää niistä kumma kyllä sen periaatteen, että sekasauna ei koskaan oikein yleistynyt edes maaseudulla. Siis puritaaninen Suomi ei mennyt vanhalla ajallakaan yhteissaunaan, vaan naiset ja miehet saunoivat erikseen. Mietittyäni asiaa sekasauna ei ole suomalaisille sopiva saunomismuoto muuta kuin yksityistilaisuuksissa tai tietenkin perhepiirissä. Tässä kannanottoni", Grass sanoo.

Valitettavasti Ben Grassinkin käsitykset vaativat täsmentämistä. Eikä se ole yllätys: sekasaunomisen historiaa on tutkittu vain vähän, ja nykytilaa taas ei tunne kattavasti kukaan. Paitsi nyt.


Heitetään napullinen löylyä kiukaalle, otetaan pieni etukumara, ähkäistään vaimeasti ja päästetään kansa ääneen.

TNS Gallupin tekemän HS-kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista – 60 prosenttia – on ollut sekasaunassa ainakin kerran elämässään. Kysymyksessä tähdennettiin, että sekasaunalla tarkoitetaan saunomista sellaisten vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvien ihmisten kanssa, jotka eivät ole ydinperheen jäseniä tai elämänkumppaneita.

Viidennes suomalaisista kertoo, että heillä on useita kokemuksia sekasaunomisesta aikuisiällä. Kolme prosenttia kertoo käyvänsä jatkuvasti sekasaunassa. Jopa 38 prosenttia kuitenkin sanoo, etteivät he ole koskaan olleet sekasaunassa.

Kolmannes kansasta ajattelee, että sekasaunassa kylpeminen on "kiusallista", mutta vain kolmen prosentin mielestä se on "moraalitonta".

"En menisi sekasaunaan kenenkään kanssa, paitsi oman mieheni. Hyi olkoon, ei kuulu mielestäni nykyaikaan tämänkaltainen metsäläisyys", toteaa 30-vuotias nainen.


Kun HS.fi pyysi lukijoilta kokemuksia ja ajatuksia sekasaunomisesta, luonnehdintoja tulvi nopeasti yli 3 700. Vastaajia pyydettiin pohtimaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: Onko sekasaunominen luonnollinen osa suomalaisuutta vai kenties menneen maailman puuhaa? Tuleeko sekasaunassa mieleen seksi, vai onko kyse vain kylpemisestä?

Vastaajista moni haluaa korostaa, että "alastomuus on aivan eri asia kuin seksi". Joidenkin mielestä vastaukseksi riittää huudahtaa: "sehän on sauna" tai "sauna on sauna".

"Sekasauna on minulle niin normaali asia, että koko kysymys tuntuu ihan absurdilta. Sukupuolen mukaan eroteltua saunomista lienee Suomessa vain uimahalleissa ja muissa yleisissä paikoissa. Saunomisen yhdistäminen seksiin tuntuu aika älyttömältä", pohtii 22-vuotias nainen.

Mutta monelle vankalle näkemykselle löytyy yhtä vankka vastakkainen näkemys.
"Yhdistän alastomuuden vahvasti seksuaalisuuteen. Minusta olisi tylsää, jos alastomuus olisi normaalia. Mistä sitten kiihotuttaisiin?" ihmettelee toinen 22-vuotias nainen.

Ja näin ajattelee 54-vuotias mies: "Aina siinä on seksi mukana ja mielessä. Jos joku muuta väittää, niin valehtelee. Hauskaa hommaa se on ja valitettavan harvinaista."

HS.fi:ssä julkaistussa kyselyssä lukijoita pyydettiin valitsemaan, keiden vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvien – kuten vanhemman, työkaverin tai tuntemattoman – kanssa he olisivat valmiita menemään saunaan.

Kyselyyn vastanneista naisista hieman yli kolmannes olisi valmis saunomaan tuntemattoman miehen tai työkaverin kanssa, kun taas miespuolisen ystävän ottaisi lauteille kolme naista neljästä. Isänsä kanssa saunoisi noin joka kolmas nainen.

Miesvastaajat pitivät tuntematonta naisseuraa huomattavasti houkuttelevampana: lähes 80 prosenttia olisi valmis saunomaan vieraan naisen kanssa. Noin puolet saunoisi sukulaisnaisen tai naapurin naisen kanssa. Äitinsä saunaseuraksi ottaisi miehistä 42 prosenttia.

Naisista 15 prosenttia ja miehistä 5 prosenttia ei kelpuuttanut saunaseurakseen yhtäkään tarjotuista vaihtoehdoista.

Nettikysely ei ole HS-Gallupin tavoin tieteellinen, mutta tuloksia voi pitää suuntaa antavina. Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa oli miehiä.

Myös sanallisissa vastauksissa käy aukottomasti ilmi, että suomalaisten suhtautumisessa sekasaunomiseen on hyvin suuria eroja. Jotkut ilmaisevat suorastaan hätkähdyttävää rentoutta asian suhteen.

"Olenpa minä esimerkiksi appiukkonikin tavannut ensimmäisen kerran saunassa. Lauteilla sanottiin käsipäivää", kertoo 35-vuotias nainen.

Useampi vastaaja – kuten eräs 50-vuotias nainen – muistuttaa vanhasta letkautuksesta: "Sammaa nahkaa se o ku nenässäki!"

HS-Gallupin mukaan 47 prosenttia suomalaisista ajattelee, että sekasaunominen on "luonnollista". Tästä voi kuitenkin päätellä, että aika monen mielestä näin ei ole.

pertti jarla

Saunominen on niin keskeinen osa suomalaista kulttuuria, että on pieni ihme, ettei sekasaunomista ole juurikaan tutkittu. Onneksi aiheesta on sentään tehty yksi huolellinen pro gradu -tutkielma Turun yliopistossa 1994.

Yhteissaunominen Suomessa -gradun tekijä Tapio Laaksonen toimii nykyään Kuopion kulttuurihistoriallisen museon yli-intendenttinä. Hän kävi läpi laajan saunomiseen liittyvän kyselyaineiston ja selvitti, että sekasaunominen on ollut varsin yleistä eri puolilla Suomea.

Näin meneteltiin esimerkiksi eteläpohjalaisella Lappajärvellä 1900-luvun alussa:
"Saunaan menossa ei yleensä kovin tarkkaa järjestystä noudatettu, mutta yleiseksi säännöksi pätee, että kahden kolmen talon yhteisesti ja vuorotellen lämmittämään saunaan sen talon haltijaväki, jonka lämmitysvuoro oli, meni ensin. Sitten sinne tuli muutkin, miehet, naiset ja lapsetkin."

Laaksosen mukaan alueelliset erot saattoivat kuitenkin olla jyrkkiä.

Keski-Suomen Konginkankaalta on Konnevedelle vain 40 kilometriä, mutta 1920-luvulla paikkakuntien välillä muuttanut havaitsi kulttuurisen kuilun.

"Vieläki ihmettelen sitä, että joissaki talossa, hyvi harvossa, menivät miehet ja naiset yhtä aikaa saunaan, vaikka muuten piti olla vaatetuksessaan nuuka. Kun olin nuorena lauteilla, tietysti alastomana, erään talon saunassa toisten naisten kans, niin sinne tul muina miehinä kylpömään talon vanhin poika, jonka kans vähä riijailin. Olin ihan pyörtyä säikäyksestä", totesi Konnevedelle muuttanut nainen.

Tunnetuin ulkomaalaisen kuvaus suomalaisten saunomisesta lienee vuodelta 1799, jolloin italialainen matkakirjailija Giuseppe Acerbi keräsi tietoja teokseensa Matka Ruotsin, Suomen ja Lapin halki Nordkapille.

Acerbi oli Suomessa törmännyt omalaatuisiin pikkutaloihin, joissa oli vain yksi pieni huone ja sen perällä kasa kiviä. Kivet kuumennettiin tulella punaisiksi, minkä jälkeen niiden päälle heiteltiin vettä.

"Miehet ja naiset kylpevät yhdessä täysin verhotta tuntematta vähäisintäkään mielenkiintoa toisiaan kohtaan. Mutta jos vieras avaa oven ja yllättää kylpijät, hämmentyvät naiset hänen tulostaan melkoisesti. Sillä kun muukalainen avaa oven, hän päästää itsensä lisäksi sisään paljon valoa, joka heti paljastaa sekä tilanteen että naisten muodotkin", Acerbi kirjoitti.

Sekasaunominen alkoi maaseudulla ja levisi sieltä muuttoliikkeen myötä kaupunkeihin ja teollisuusyhdyskuntiin.

Vaan kaikkea aikansa. 1800-luvun jälkipuoliskolla sivistyneistö alkoi opettaa sivistystä kansalle.

"Yleinen tapa, että miehet ja naiset yhtä aikaa kylpevät saunassa, on siveyden kannalta lakkautettava", vaati Lääkintöhallitus lehtisessään Martti Vuorenjuuren Sauna kautta aikojen -kirjan mukaan.

Tapio Laaksosen mukaan suomalainen kulttuuri alkoikin muuttua. Tulivat häveliäisyys, arastelu, yksilöllisyyden korostuminen ja perhekeskeisyys.
Tulivat pienemmät perheet, vauraus ja ikiomat saunat.

Sekasaunominen perinteisessä muodossaan loppui kuitenkin eritahtisesti: jakolinjoina olivat maantiede sekä yhteiskunnallinen asema. Viimeisenä sekasaunominen loppui Länsi-Suomen kylä- ja työväenyhteisöissä.
Osaltaan perinteen katoamiseen Länsi-Suomessa vaikuttivat Karjalasta 1940-luvulla tulleet evakot, joille sekasaunominen oli kauhistuksen aihe.
"1950-luvulla perinteinen yhteissaunomistapa lopullisesti kuoli", Laaksonen summaa.

Kuoli, muttei kukistunut. Tulivat vapaamielisyys ja lisääntynyt sukupuolten tasa-arvo.

Tulivat riehakkaat opiskelijabileet, työyhteisöjen seminaariretket ja mökkiviikonloput.

Moni suomalainen kertoo alkoholin olevan sekasaunomisen kynnystä madaltava tekijä.

"Raja menee siinä promillen paikkeilla", määrittelee yksi nuorimies.

Rippikouluikäisille suunnatut uskonnollisesti sitoutumattomat Prometheus-leirit ovat olleet monelle lukijalle ensi kosketus sekasaunomiseen. Prometheus-leirin tuki ry:stä eli Protusta kerrotaan, että sekasaunominen on leireillä yleistä, mutta ei pakollista.

Protun hallituksen linjauksen mukaan "saunominen yhdessä eri sukupuolta olevien kesken kuuluu suomalaiseen tapakulttuuriin". Sekasaunominen "voi tukea oman kehon hyväksymistä ja luonnollista suhtautumista alastomuuteen".
Vanhemmilta tulee toisinaan kriittisiä ja oudoksuvia kysymyksiä leirien sekasaunoista. Protun työvaliokunnan puheenjohtaja Jaakko Tiinanen painottaa, että leireillä järjestetään aina saunavuoroja myös sukupuolittain: sekasaunomisesta sovitaan kunkin leiriporukan kesken erikseen. Yksinkin saa saunoa.

"Alastomuus on nuorille herkkä asia, ja kaikille pitää leirillä turvata mahdollisuus saunomiseen ja peseytymiseen siten, ettei koe tilannetta ahdistavaksi --. Jos tällainen vuoro [sekasaunomiselle] tarjotaan, tulee varmistua siitä, ettei synny sellaista ryhmäpainetta, että kukaan nuori osallistuisi yhteissaunaan, vaikka ei sitä luontevaksi kokisikaan", Tiinanen sanoo.

Tapio Laaksosen mukaan nykyinen sekasaunominen ei ole kytköksissä aiempaan yhteissaunomisen perinteeseen. Nyt on vallalla "hajanainen ja moninainen ilmiö", jossa ei ole nähtävissä maantieteellisiä jakoja tai selkeitä luokkaeroja.

HS-Gallupin tuloksissa näkyy kuitenkin joitakin ryhmien välisiä eroja.
Esimerkiksi sellainen, että eniten kokemuksia sekasaunomisesta on 31–39-vuotiailla. Aiemmin sekasaunomista suosineista länsisuomalaisista tasan puolet ei ole koskaan ollut sekasaunassa. Itäsuomalaisista näin kertoo vain runsas neljännes.

Vasemmistoliittoa ja vihreitä tukevista suomalaisista kolmanneksella on paljon kokemuksia sekasaunomisesta, keskustaa äänestävistä joka kuudennella.

Kaikkein selkein jakolinja suhtautumisessa kulkee kuitenkin sukupuolten välillä. Miehistä 17 prosenttia eli joka kuudes pitää sekasaunomista "houkuttelevana", kun naisista näin ajattelee vain yksi sadasta. Naisista jopa 44 prosenttia pitää sekasaunaa kiusallisena, miehistä vain joka viides.

"Eräässä juhlapaikassa Käpylässä noin 30 vuotta sitten illan isäntä piti itsestään selvänä, että kaikki menivät yhdessä saunaan. En mennyt. Jouduin jäämään sinne yöksi, ja niinpä vain minut pakotettiin vielä saunomaan isännän ja emännän kanssa. Se oli isännälle varmaan kolmas kerta sinä iltana. Kaikki naiset oli ilmeisesti nähtävä nakuna. Jäi trauma", kertoo 58-vuotias nainen.

Vastauksista ilmenee, että monelle suomalaiselle murrosikä on pannut pisteen oman perheen sekasaunomiselle. Jotkut painottavat, että alastomuus myös oman sukupuolen edustajien keskuudessa voi olla vaikeaa.

"En ymmärrä, miksi kysytään automaattisesti vain vastakkaiseen sukupuoleen suhtautumista saunaseurana. Enemmän voi häiritä miestä toinen mies, koska miettii, onko itsellä tarpeeksi lihaksia tai riittävän suuri se. Tai naisia naisten seurassa jenkkakahvat tai liian pienet tai suuret tissit", pohtii 20-vuotias mies.
Yksi lukija ihmettelee, miksi HS.fi:n kyselyn sukupuoliksi tarjotaan vain naista ja miestä. Toinen arvostelee kysymyksenasettelua "heteronormatiiviseksi, typeräksi ja ahtaaksi".

"Millaista on elää elämää, jossa pitää joko toivoa, että saunaseuralaiset suhtautuvat saunaan saunana, kuten itsekin, teeskennellä heteroa, ettei saa turpiinsa, tai lopettaa yhteissaunojen käyttö kokonaan? Pelkään, että tällaisilla kyselyillä luodaan mielikuvaa, että sauna ja alastomuus ovat heti lähtökohtaisesti seksuaalisia asioita. Erityisesti seksuaalivähemmistöjen kannalta tilanne on tarpeeksi hankala muutenkin", 48-vuotias mies toteaa.

Lukuisissa vastauksissa käy ilmi, että sauna on suomalaisille "pyhä paikka".
Näin sanovat nuoremmat ja vanhemmat. "Kuten kaverini on ulkomaalaisille asian esitellyt: ’Sauna on se kaikkein vähiten eroottinen paikka mitä voi olla.’ Sauna on pyhitetty kylpemiselle. Se on rauhoittumisen, rentoutumisen ja puhdistautumisen ’pyhä’ paikka", kertoo 18-vuotias nainen.

Saunan aatehistoriaa tutkineen Pekka Laaksosen mukaan on monia syitä, miksi suomalaiset pitävät saunaa muunakin kuin kuumana huoneena. Siellä on moni lapsi syntynyt, vaivainen on parannettu ja vainaja pesty.

Asiallinen ja hienovarainen käyttäytyminen ovat aina kuuluneet suomalaiseen saunomiseen, ja kuuluvat vieläkin.

"Kylpy ei ole ainoastaan kehon puhdistautumista, vaan höyryn ja löylyn puhdistava vaikutus koskettaa koko sielua ja henkistä olemusta -- Saunaan mennessä on tervehditty, ja jossakin saunassa yhä tervehditään löylyn henkeä, pyhän saunatilan suojelijaa", kuvailee Marketta Forsell kirjassaan Saunan taikaa.

Saunomiseen on liittynyt myös siirtymäriitin kaltaisia ulottuvuuksia. Pojille on ollut tärkeä hetki, kun he ovat murrosiässä päässeet naisten puolelta isiensä ja muiden miesten kanssa lauteille. "Miesten saunassa on miesten juttuja. Sinne kun pääsi, sitten oltiin miehiä. Se oli pyhä paikka, jossa voidaan puhua avoimesti", kertoo Pekka Laaksonen. Hän ei ole sukua sekasaunomista tutkineelle Tapio Laaksoselle.

Tässähän alkaa tehdä mieli sekasaunaan. Missähän sitä kävisi löylyttelemässä?
Saunatutkija Pekka Laaksonen ei yllättäen osaakaan neuvoa. "Enpä tiedä, minne pitäisi lähteä."

Täh? Suomessa täytyy olla sen tuhat yleistä saunaa, joissa pääsee tervehtimään lauteilla vastakkaista sukupuolta.

Näin saattaa ainakin ulkomaalainen arvella.

Ei ole, sanoo Kansainvälisen Saunaliiton puheenjohtaja Risto Elomaa.

Hän ei osaa nimetä ensimmäistäkään yleistä saunaa, jossa miehet ja naiset saunoisivat alastomina yhdessä.

Tämä viimeistään vahvistaa sen, minkä galluptuloksetkin kertovat: sekasauna ei ole itsestään selvä osa suomalaista kulttuuria.

"Joissain uimahallisaunoissa on asiaa kokeiltu ja jossain kait kokeilu jatkuukin, mutta silloin kyseessä on höyrysauna, missä näkyvyys on melkein nolla", Elomaa sanoo.

Elomaan ja muiden sauna-aktivistien huolenaihe on se, ettei meillä ole häävisti muitakaan yleisiä saunoja, siis niitä sukupuolikarsinoitujakaan.

"Yleiset saunat ovat hävinneet käytännössä kokonaan. 1950-luvun alussa Helsingissä oli noin 150 yleistä saunaa, tänään neljä."

Saunaseuran Ben Grass neuvoo ottamaan yhteyttä Vuokattiin, jossa toimii Katinkullan Saunamaailma. Siellä on naisille ja miehille yhteiset pukuhuoneetkin.

Onko Vuokatissa?

Katinkullan toimitusjohtaja Ilpo Antikainen vastaa puhelimessa hieman kierrellen kysymykseen, miten sekasaunominen heillä sujuu.

Pian ilmenee, ettei se suju enää ollenkaan.

Vuonna 1992 alkanut käytäntö päädyttiin lopettamaan muutama viikko sitten. Nyt on naisten puoli ja miesten puoli.

Kävi niin, että moni jätti tulematta. Etenkin naiset valittivat, että homma ei toimi.

Lapsiakaan ei voinut saunaan viedä, kun ikäraja oli 18 vuotta.

Antikainen sanoo, että sekasaunominen jakaa ihmiset jyrkkiin leireihin 50–50-suhteessa. "Osa on täysin sitä vastaan, ja osa on, että miksi sinne ei voi mennä."
Antikainen itse pitää sekasaunomista täysin luonnollisena asiana, harrastavathan saksalaisetkin sitä laajamittaisesti.

Myös monista lukijoiden vastauksista käy ilmi, että sekasaunomisen tyyssija ei yleisten saunojen suhteen ole "saunamaa" Suomi, vaan Keski-Eurooppa. Erityisenä sekasaunomisen mekkana mainitaan Saksa.

"Mielestäni väite, että sekasaunominen on osa suomalaisuutta, on täysin väärä itsessään. Itse olen Suomessa sekasaunonut ehkä viisi kertaa koko elämäni aikana. Ulkomailla Keski-Euroopassa olen saunonut ehkä viisi kertaa elämäni aikana, ja näistä kerroista kaikki ovat olleet sekasaunomista", sanoo 30-vuotias mies.

Joillakin on valmis vastaus siihenkin, miksi meillä ei ole julkisia sekasaunoja, vaikka itse sekasaunomista yhä harrastetaankin.

"Vakioasiakkaat eli peräkammarin pojat siellä käyvät tiiraamassa itseään esitteleviä naisia", kertoo 40-vuotias mies, yksi maamme 5,4 miljoonasta sauna-asiantuntijasta.

Haluaa sekasaunaan!

Katinkullan Antikainen kannustaa ottamaan yhteyttä Vantaalla sijaitsevaan Flamingoon, jossa on miehille ja naisille yhteinen spa-alue. Auton nokka kohti Vantaan Tasetietä, ja kaasu pohjaan.

Flamingon "mystiselle ja ylelliselle" Spa & Wellness -alueelle on 20 vuoden ikäraja.

Hiki nousee otsalle, ohimoissa tykyttää. Nyt täytyy natsata!

Spa-alueelta löytyy kourallinen saunoja, höyryhuoneita, lillumisaltaita, drinkkibaari, itämaista kitsiä ja allaskaiuttimista tulvivaa hissimusiikkia ... sekä miehiä että naisia ... sikin sokin lauteilla ...

Kiukaiden naksahduksia, höyryn sihahduksia, rauhallista oleilua ja suomeen sekoittuvia eksoottisia vieraita kieliä ... joita puhutaan uimapukusillaan.