Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Talvivaaran kaivoksen ympärillä velloo omituinen mediasota

Kaivoksen ympärillä käydään mediasotaa, jossa toimittajat nokittelevat toisiaan.

Sunnuntai
 
Sampsa Oinaala
matti pikkujämsä
Kuva: matti pikkujämsä

Viime huhtikuussa seikkailin valokuvaaja Tommi Taipaleen ja aktivisti-dokumentaristi Hannu Hyvösen kanssa Talvivaaran kaivosalueella. Löysimme prosessivesien keräilyaltaasta kymmeniä kuolleita lintuja. Löydöstämme nousi suuri kohu.

Kauan emme ehtineet lintuja kuvata, kun vartija saapui paikalle ja ilmoitti meidän olevan kielletyllä alueella. Syyttäjä totesi myöhemmin, ettemme syyllistyneet julkisrauhan rikkomiseen, koska kaivosalueen rajaa ei ollut selvästi merkitty.

Hyvönen kuitenkin palasi seuraavalla viikolla paikalle kuvaamaan altaan suoja-aitaa, joka oli kaatunut maahan. Tammikuussa hän joutui käräjille julkisrauhan rikkomisesta.

Kun Ilta-Sanomat uutisoi Hyvöstä vastaan nostetusta syytteestä, uutisessa väitettiin Hyvösen löytäneen kuolleet linnut yhdessä muiden "Talvivaara-aktivistien" kanssa. Luulin tätä huolimattomuusvirheeksi. Jutun kirjoittaja kertoi kuitenkin määritelleensä minut aktivistiksi tahallaan – ilmeisesti parin kaivoksesta kirjoittamani kriittisen jutun takia.

Talvivaaran kaivoksen ympärille on muotoutunut omituinen mediasota, jossa toimittajat valitsevat puolensa ja nokittelevat toisiaan. Syrjäseudulla toimittajia on vähän ja uutisointi keskittyy muutamien ammattilaisten käsiin. Tällöin yksittäiset toimittajat voivat vaikuttaa paljon jopa kokonaisen välineen uutisointiin.

Jotkut toimittajat ajattelevat menestystarinan muuttuneen sarjaksi surkuhupaisia katastrofeja, toiset haluavat edelleen korostaa kaivoksen taloudellista merkitystä. Kaivosmyönteisten toimittajien on ollut myös vaikea suhtautua tyhjästä nousseeseen Stop Talvivaara -kansalaisliikkeeseen, joka koostuu pääosin yläsavolaisista mökkiläisistä, maanviljelijöistä ja eläkeläisistä. Heitä on vaikeampi panna muottiin kuin etelän Greenpeace-aktivisteja.

Talvivaara on todellinen kansanosake, jota lienee myös useiden toimittajien taskussa. Avoimesti omistuksestaan on tietääkseni kertonut ainoastaan Sotkamo-lehden toimittaja Pertti Granqvist, joka on käsitellyt kaivosta monipuolisesti.

Selkeän kriittisesti Talvivaaran kaivokseen on suhtautunut Suomen Luonto -lehti, jonka Talvivaara-bloggari Juha Kauppinen on ehdolla Vuoden journalistinen teko -palkinnon saajaksi. Freelancereista kriittinen on esimerkiksi Elina Grundström.

Talvivaaran puolelle ovat asettuneet esimerkiksi Ilta-Sanomat ja MTV3, jotka ovat suomineet muuta mediaa aktivistien hännystelystä.

"Talvivaaraa koskevissa uutisissa käytettiin huomattavan useasti painostusjärjestöjen tuottamaa aineistoa. Median kynä liikkui hetkittäin kuin nuken käsi narussa", kirjoitti Ilta-Sanomien Pasi Jaakkonen viime syksyn jätevesivuodon jälkimainingeissa (Media narussa, IS, 2.12.2012).

Kirjoitus vihjaili "erään hyvin suuren lehden" tekevän Talvivaara-uutisensa yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Helsingin Sanomien Talvivaara-uutisilla on kuitenkin ollut lukuisia eri kirjoittajia.

Yleisradiossa toimittajan ennakkoasenne on saattanut vaihdella välineen mukaan. Kun Talvivaaran vastustajat marraskuussa osoittivat mieltään Kainuun ely-keskuksella, A-studio herkutteli tilanteella, jossa mielenosoittajat hiillostivat kaivoksen luvista päättäviä virkamiehiä. Kainuun radion toimittaja sen sijaan keskittyi tenttaamaan, mistä etelän kaupungista aktivistit olivat paikalle tulleet.

Omintakeisimman ratkaisun Talvivaaran suhteen on tehnyt Nurmeksen seudun paikallislehti Ylä-Karjala, joka lähes lopetti uutisoinnin, kun myönteiset uutiset vaihtuivat kielteisiksi.

Eniten mediaa taitaa kuitenkin jakaa ja hämmentää yksi ainoa henkilö, aktivisti-dokumentaristi Hannu Hyvönen, joka viime keväänä ilmestyi Stop Talvivaara -liikkeen keulaan. Olen tuntenut Hyvösen vuosien ajan, ja olemme osallistuneet Talvivaaraa käsittelevään dokumenttielokuvahankkeeseen.

Hyvönen on valtamedioihin maanisen vainoharhaisesti suhtautuva kansalaisaktivisti, joka vastustaa Talvivaaraa kiihkeästi. Hän on myös dokumentaristi, jonka avoimen kantaaottava omakustanne-elokuva Viimeinen joiku saamelaismetsissä on kiertänyt elokuvafestivaaleja ympäri maailmaa.

Suomessa tällaiseen roolien sekoittumiseen ei ole totuttu, vaikka maailmalla provokatiivinen dokumentarismi kukoistaa. Lajityypin tunnetuin edustaja lienee yhdysvaltalainen medianarsisti Michael Moore.

Hyvönen tekee kansalaisjournalismia julkaisemalla videoitaan Talvivaarasta Youtube-palvelussa. Myös valtamediat ovat turvautuneet häneen. Esimerkiksi Yleisradio esitti marraskuisen jätevesivuodon alussa Hyvösen kuvaamaa videota paikalta, koska muuta materiaalia ei ollut saatavissa.

"Talvivaaran ympärillä touhuaa jos jonkin sortin dokumentin tekijää, jotka esiintyvät median edustajina, mutta ilman journalistista vastuuta ja toimeksiantajaa. He vaativat pääsyä paikkoihin ja tilaisuuksiin, jotka kansainvälisten media-akkreditointikäytäntöjen mukaan ovat selkeästi 'mediatilaisuuksia', eivät 'kansalaistapaamisia'", kirjoitti toimittaja Keimo Lehtiniemi kolumnissaan Sensuuria ja sympatiaa (mtv3.fi, 9.11.2012).

Tällainen rajankäynti lisääntynee tulevaisuudessa. Internet tarjoaa mahdollisuuden luoda ja levittää omaa mediasisältöä. Kansalaisjournalistit eivät välttämättä noudata ammattitoimittajien sääntöjä tasapuolisuudesta ja vastapuolen kuulemisesta. Toisaalta myös monet suomalaiset dokumenttielokuvat on kuvattu ilman journalistin statusta.

Tammikuisessa oikeudenkäynnissä Hyvönen vapautettiin julkisrauhan rikkomista koskevista syytteistä.

Ai niin! Mihin leiriin minä kuulun?

Olen seurannut Talvivaaran kaivoshanketta vuodesta 2006. Viime aikoina jutuissani ovat painottuneet kriittiset näkökulmat, mikä lienee leimannut minua kaivosta puolustavien kollegoideni silmissä.

Keskusteltuani kaivosalan toimijoiden kanssa alan uskoa, että kaivosta ei saada toimimaan ilman mittavia ympäristövahinkoja. Mikäli näin todella on, kaivos tulisi ajaa hallitusti alas ennen kuin se aiheuttaa lisää tuhoa.

Talvivaara on pörssiyhtiö, jolle on elintärkeää vakuuttaa sijoittajat siitä, että sen nikotteleva tuotantoprosessi saadaan vielä toimimaan. Siksi mediasota kaivoksen ympärillä tuskin laantuu.