Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Kotikoulu on suojelunhaluisten vanhempien valinta

Kotiopetusta ovat Suomessa suosineet uskonnolliset perheet. Nyt siitä ovat alkaneet kiinnostua myös vanhemmat, jotka haluavat suojella lapsiaan liian lyhyeksi jäävältä lapsuudelta.

Sunnuntai
 
Tatu Hiltunen
Kuva: Tatu Hiltunen

Mönkkösten koti Kouvolassa ei juuri erotu sen naapurustosta: se on samanlainen puinen, pastellinvärinen ja yksikerroksinen valmistalo kuin muutkin. Sisällä Jasmin Mönkkönen, 14, pistää olohuoneen cd-soittimeen levyn. Huoneessa alkaa soida Henryk Wieniawskin viulukonsertto, viulistina Jasmin.

Pikkusisko Emma, 10, pyörittää käsissään kuutionmuotoista kelloa, johon hänen äitinsä ajastaa itseopiskeluhetkiä. "Tällä voi vähän huijata", Emma opastaa.

Krogiusten tilavaan rivitaloasuntoon Espooseen vie maalaismainen hiekkatie. Joku lähitaloista on Sauli Niinistön arkikoti, mutta sen erottaa vain ajoittain eteen pysäköidyistä mustista autoista.

Krogiuksilla vallitsee viisilapsiselle musiikkiperheelle tyypillinen luova kaaos: pyykit ovat unohtuneet koriin terassille, ulkoseinän maalaaminen on jäänyt vähän kesken, olohuoneen ikkunaan on lentänyt vahingossa valkoisia maalipisaroita. Julia, 10, esittelee vieraille Emilia-nimistä gerbiiliä. Sitten hän istahtaa pianon ääreen ja soittaa muutaman minuutin. Pian hän hyppii jo takapihan trampoliinilla sisarustensa kanssa.

Tänään ei tarvitse olla erityisen ahkera, ulkonahan on vielä kesä.

Furujen moderni espoolaiskoti seinän kokoisine ikkunoineen tuo mieleen asuntomessujen toivetalon. Pitkät vaaleat hiukset viistävät maata, kun Rebekka, 10, hyppää seisomaan käsilleen pihakalliolla. Hän on cheerleader, kuten kaksi muuta hänen kolmesta siskostaan.

Jasmin, Emma, Julia ja Rebekka elävät erilaisissa kodeissa ja perheissä, mutta heitä yhdistää yksi asia: kukaan heistä ei ole koskaan käynyt koulua.

Mönkköset, Krogiukset ja Furut vaikuttavat tavallisilta suomalaisilta perheiltä.

Kuitenkin he edustavat Suomessa marginaalista ilmiötä. Lapsen opettamisen kotona valitsee vain muutama sata perhettä vuosittain, eikä määrä ole viime vuosina merkittävästi muuttunut.

Mitä suomalaisista kotikouluperheistä tiedetään?

Lukujen lisäksi ei virallisesti juuri mitään. Jos tahtoo opettaa lapsiaan kotona, ilmoitus kotikunnalle riittää. Ja koska kotikoulusta ei ole koitunut erityisiä ongelmia, valtio ei ole kokenut tarvetta tutkia kotiopetuksen valinneita perheitä.

Jos haluaa tutkittua tietoa kotikouluista, on soitettava Norjaan. Siellä Oslon yliopiston kasvatustieteen professori Christian W. Beck on vertaillut amerikkalaista, norjalaista ja suomalaista kotikouluilmiötä.

Beckin mukaan syyt lasten kotiopetukseen eri maissa ovat aika samanlaiset: kriittisyys koulutusjärjestelmää kohtaan, huoli perhearvojen katoamisesta, kulttuurin yksilöllistyminen, vapaudenhalu. . .

Suomessa kotikoulu on ollut perinteisesti uskonnollisten perheiden suosiossa, Beck sanoo. Mutta kotiopetuksesta kiinnostuneiden perheiden profiili on selvästi muuttunut ja muuttuu.

"Uskon, että kotikoulu tulee Suomessakin kasvattamaan suosiotaan keskiluokkaisten kaupunkilaisperheiden keskuudessa. Näin on tapahtunut muuallakin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa kyse on uskonnon sijaan amerikkalaisesta unschooling-ajattelusta", Beck kuvailee.

"Tulossa on uusi sukupolvi ja ihan erilaiset kuviot", vahvistaa Kotiopettajien järjestön puheenjohtaja Juhani Paavolainen. Hänen omalle perheelleen kristilliset arvot ovat olleet tärkeitä. Mutta yhdistystä lähestyvät nyt uudenlaiset perheet. Heille tärkeää on ennen kaikkea viettää aikaa perheen kanssa ja suojella jälkikasvua liian lyhyeksi jäävältä lapsuudelta.

Ehkä taustalla on lapsikeskeisen kasvatuksen yleistyminen. Perhepedistä ja kantoliinasta siirrytäänkin seuraavaksi kotiopetukseen.

Jasmin ei sitten mene kouluun.

Sen Heidi ja Pete Mönkkönen sanoivat kaikille jo silloin, kun Jasmin syntyi. Sukulaiset olivat kauhuissaan.

Molemmat vanhemmat olivat opettajia ja kiinnostuneita kokeilevista opetusmetodeista. Niitä Pete jatkaa yhä päivätyössään fysiikan, kemian ja matematiikan opettajana. Hänen vetämästään Tykkimäkifysiikasta oli tv-uutisissakin.

Kotona Jasmin ja Emma ovat saaneet oppia asioita melko vapaasti. Varsinaiseen koulunkäyntiin menee aikaa muutama tunti päivässä, viulunsoittoon ja harrastuksiin vähintään saman verran.

Oppimiseen hyödynnetään lisäksi ne tilanteet, joita tulee vastaan: matkalla viulutunnille saatetaan kuunnella Yle Puhetta, ja ylimääräisen jäätelöannoksen ehtona voi olla matematiikan laskun ratkaisu. Yhdestä viulukilpailusta Jasmin editoi itse videon, ja koko seitsemännen luokan kemian laboratoriotyöt hän teki kolmessa neljässä tunnissa isänsä koulussa vieraillessaan.

  • Sivu:
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi


Suosituimmat uutiset – Sunnuntai

Uutiset

HS in English