Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jussi Halla-ahon hetki on juuri nyt – miten hän käyttää tilaisuutensa?

Jo vuosikymmenen ajan Halla-aho on varoittanut meitä maahanmuutosta. Nyt pakolaiskriisi jakaa suomalaisia leireihin, ja europarlamentaarikko Halla-ahoa kuuntelee yhä useampi.

Sunnuntai
 
halla.jpg
Jussi Halla-aho keittää aamukahvit ja kertoo, miksi Suomen on suljettava länsirajansa
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps) seuraa Suomen ja Euroopan pakolaiskriisiä äärimmäisen huolestuneena. Jos hän saisi päättää, Suomi sulkisi välittömästi länsirajansa, ja Eurooppa käännyttäisi turvapaikanhakijoiden jokaisen laivan Välimerellä. Halla-ahon arki Brysselissä on askeettista ja työkeskeistä. Aamulla ensimmäiseksi hän keittää kuitenkin pannullisen Juhla Mokkaa. Toimittaja: Tommi Nieminen. Kuvaus ja editointi: Juhani Niiranen.

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho saapuu portille 29, kun "Brysselin aamubussin" täyttö on jo alkanut.

Muut Helsinki–Bryssel-lennolle nousevat poliitikot ja virkamiehet ovat puvussa tai jakkupuvussa, vain Halla-aholla on jalassaan shortsit ja Conversen tennarit. Paavo Väyrynen pyyhkäisee ohi kantaen taulutelevision kokoista olkalaukkua.

"Aika lailla sama porukka kulkee tällä lennolla viikosta toiseen", Halla-aho sanoo.

Halla-aho on hallituspuolue perussuomalaisten toiseksi suosituin poliitikko ja äärikansallisen Suomen Sisu -järjestön tunnetuin kasvatti. Juuri nyt on hyviä syitä kuunnella, mitä Halla-aho miettii. Halla-aholla on niin paljon kannattajia, että kevään 2014 europarlamenttivaaleissa hän sai yli 80 000 ääntä. Hän on myös Suomen maahanmuuttovastaisen liikkeen kummisetä, sillä hänen bloginsa ympärille syntyi verkon keskusteluryhmä Hommaforum vuonna 2008. Siellä häntä kutsutaan Mestariksi.

On kolme pääkysymystä:

1. Mitä Halla-aho nyt haluaa, kun Suomeen saapuu eniten pakolaisia sitten toisen maailmansodan?

2. Miten hän aikoo käyttää tilanteen poliittisesti hyväkseen?

3. Voisiko Halla-aho halutessaan hillitä sitä osaa kansasta, joka nyt kiehuu?

Brysselin lentoasemalla Halla-aho hyppää junaan, jolla hän pääsee yhdellä vaihdolla EU-parlamentille. Työnantajaansa EU:ta hän on haukkunut läpi poliittisen uransa, vaikka "on tässä työssä etunsa".

"Kun välissä on kaksituhatta kilometriä, niin huuto kuuluu vaimeampana", Halla-aho sanoo ja viittaa niihin, jotka inhoavat häntä Suomessa.

Mutta puhutaan tästä hetkestä, jota Halla-aho kutsuu "katastrofiksi".

Tästä hän on varoittanut seuraajiaan tasan vuosikymmenen ajan: lähes hallitsemattomasta tilanteesta, jossa Suomeen saattaa saapua vuoden aikana kymmeniätuhansia muslimimaiden pakolaisia.

Halla-ahon näkemys Euroopan pakolaistilanteesta menee pähkinänkuoressa näin: Syyrian sota on vain yksi syy suuriin turvapaikanhakijamääriin. Merkittävämpi tekijä on väestönkasvun ja köyhyyden synnyttämä patoutunut muuttopaine, "elintasopakolaisuus" Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan. Halla-ahon mukaan vain pieni osa nyt Suomeen saapuvista on todellista vainoa paossa.

"Media on systemaattisesti luonut mielikuvaa, että ihmiset pakenevat henkensä hädässä Syyrian sisällissotaa, ja siksi on väärin tai moraalitonta kyseenalaistaa tulijoiden motiivia tai yrittää millään lailla rajoittaa humanitaarista tai humanitaariseksi tekeytyvää maahanmuuttoa. Siinä on huutava ristiriita mielikuvien ja todellisuuden välillä: Suomeen on tullut yli kymmenentuhatta ihmistä tänä vuonna, ja vain parisataa heistä on Syyriasta", Halla-aho sanoo.

Retorisesti Halla-aho on taitava. Myös silmänkääntötempuissa.

Hän on oikeassa siinä, että Suomeen tänä vuonna saapuneista turvapaikanhakijoista ylivoimainen enemmistö on Irakista. Mutta Halla-aholle myös irakilaiset ovat pääosin "elintasopakolaisia". Sen hän jättää tietoisesti mainitsematta, että osassa Irakia on sota ja Isis hallitsee merkittäviä kaupunkeja, kuten Mosulia, Fallujaa ja Ramadia.

Sen sijaan Halla-aho sanoo, että Suomessa on "joukkopsykoosi", jota me toimittajat lietsomme. Turvapaikanhakijoille levitetään punaista mattoa. "Katastrofin" edessä ei tunnusteta edes matemaattisia tosiasioita.

"Kaikki myöntävät, että vuorokaudessa tulee tietty määrä ihmisiä, viisisataa tai tuhat. Sitten kun heille sanoo, että jos me menemme tuhannen tahdilla koko vuosi, se on 365 000 ihmistä. Siinä vaiheessa sanotaan, että tuo on vain pelottelua ja propagandaa. Matematiikan lait eivät tunnu enää pätevän", Halla-aho sanoo.

Mitä Halla-aho nyt tekisi, jos hän saisi päättää?

Hän sulkisi heti Suomen länsirajan.

Maahan jo päässeet turvapaikanhakijat hän sijoittaisi "valtavaan parakkikylään", jonka majoitustilat olisivat "minimistandardilla". Asukkailta hän ottaisi pois valtion rahallisen avun.

Hän uskoo, että se ajaisi takaisin Ruotsiin kaikki ne, joilla ei ole todellista hengenhätää.

Halla-ahon mielestä Suomen pitäisi olla samassa rintamassa kuin Unkari, joka on kohdellut turvapaikanhakijoita kylmäkiskoisesti ja rakentanut Serbian vastaiselle rajalle 175 kilometriä pitkän aidan. Halla-aho vaatii, että Dublinin sopimusta noudatetaan ja turvapaikanhakijan asia käsitellään siinä maassa, johon tämä ensimmäiseksi saapuu.

Se ei ole tosin niin yksinkertaista.

Vuonna 2013 voimaan tullut Dublin III määrää, että turvapaikka-anomus käsitellään ensimmäisessä jäsenvaltiossa, jossa "turvapaikanhakijan sormenjäljet on tallennettu tai jossa hän on jättänyt turvapaikka-anomuksen".

Turvapaikanhakijalla on oikeus pyrkiä siihen maahan, mihin hän haluaa anomuksen jättää. Moni syyrialainen pyrkii Ruotsiin, koska siellä on ennestään maanmiehiä. Samasta syystä moni irakilainen tulee Suomeen.

Juhani Niiranen HS
Aamulla, juuri ennen valiokunnan kokousta, Halla-aho keitti kahvit työhuoneessaan.
Aamulla, juuri ennen valiokunnan kokousta, Halla-aho keitti kahvit työhuoneessaan.

Välimerellä Halla-aho käännyttäisi joka ikisen turvapaikanhakijoiden "purkin" lähtösatamaan. Tilanne riistäytyi hänen mukaansa lokakuussa 2013, kun Italia ryhtyi pelastamaan Välimerestä veden varaan joutuneita pakolaisia. Merireitti Eurooppaan muuttui turvallisemmaksi ja houkuttelevammaksi.

Kasvanut kysyntä toi Välimerelle lisää salakuljettajia. Kasvanut tarjonta laski hintoja, ja nyt yhä useammalla on varaa lähteä. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tilastojen mukaan alle prosentti Välimeren ylittäjistä hukkuu.

Siksi reitti Eurooppaan on riskeineenkin houkutteleva.

Halla-ahon analyysi Välimeren pakolaisbisneksestä on ilmeisen oikea. Se, millaisin keinoin asiaan pitäisi vastata, on toinen asia. Turvapaikanhakijoihin voi suhtautua myös inhimillisesti, mutta Halla-aho vaatii kovia tekoja.

Hän sanoo, että kyse on kansakunnan kohtalonhetkistä: "Suomalaisten uhrivalmius ja veronmaksumoraali rappeutuvat, jos ihmiset eivät voi hyväksyä sitä, mitä heidän rahoillaan tehdään."

Halla-aho puhuu ronskisti suomalaisten suulla, vaikka kansa on asiassa jakautuneempi kuin koskaan.

"Ihmiset kokevat epäoikeudenmukaiseksi sen täysin realistisen näkymän, että tehdään valtavia saneerauksia, leikataan palveluita, kiristetään verotusta ja ihmisillä jää entistä vähemmän käteen tekemästään työstä – ja kaikki tämä raha uppoaa maahanmuuton kustannuksiin."

Halla-aho saa asiat kuulostamaan yksiselitteisiltä, mutta tosiasiassa arviot maahanmuuton kustannuksista riippuvat niiden tekijästä.

Perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan tutkimus antoi huhtikuussa maahanmuuton vaikutuksista negatiivisempia tuloksia kuin teollisuusmaiden järjestö OECD, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Elinkeinoelämän valtuuskunta hieman aiemmin.

Raportteja ei voi verrata suoraan toisiinsa. Jälkimmäiset joka tapauksessa arvioivat maahanmuuton vaikutukset Suomen Perustaa myönteisemmin.

Halla-aho sanoo saavansa vastustajiltaan nyt tavallistakin enemmän ilkkuvaa postia. Moni härnää: Ottaako nyt päähän, kun Suomeen tulee pakolaisia?

"Ei se henkilökohtaisesti harmita. En minä ole tämän tilanteen häviäjä, kuulun varmasti parhaimmin ansaitsevaan kahteen prosenttiin. Häviäjät ovat pienet ihmiset, jotka tappelevat halvoista vuokra-asunnoista pääkaupunkiseudulla ja tarvitsevat verorahoilla tuotettuja palveluita."

Juuri tässä Halla-aho on taitava.

Hän käyttää retorista nokkeluuttaan ja asettaa vähävaraiset törmäyskurssille pakolaisten kanssa.

Vaikka turvapaikanhakijoiden suuren määrän odotetaan pahentavan Helsingin asuntotilannetta, se ei ole ongelmien syy. Halla-aho tietää Helsingin kaupunginvaltuutettuna, että pääkaupunkiseudun asuntotilanteen ongelmat johtuvat pääosin asuntopolitiikasta, metropolipolitiikasta, finanssikriisistä ja kuntauudistuksen epäonnistumisesta.

Kävelemme EU-parlamentin tupakkatilan ohi. Halla-aho työntää nikotiinipurkan suuhun. Tupakoinnin hän lopetti viime talvena.

"Viimeinenkin sosiaalinen elämä loppui siihen", hän sanoo.

Istuntosalin ovelta Halla-aho näyttää, missä hänen paikkansa on. Tuolla noin, salin oikealla laidalla, mutta ei kaikkein laitimmaisena. Siellä istuvat äärioikeistolaiset, kuten ranskalainen Marine Le Pen ja italialainen Matteo Salvini.

Halla-aho haluaa tehdä selväksi, että hän on eri porukkaa.

Jyrkkä hän on silti ollut jo vuosia. Bloginsa Scriptan debyyttitekstin Halla-aho julkaisi huhtikuussa 2005. Otsikko teki täysin selväksi, mitä on tulossa: Mustien ja valkoisten tuloeroista.

Siitä lähtien Halla-aho on julistanut näkemyksiään maahanmuutosta, islamista, Euroopasta ja Suomesta ja maustanut ne sarkastisilla tölväisyillä. Häntä on opittu inhoamaan, pelkäämään ja omien piireissä ihailemaan. Silti hän sanoo joka päivä miettivänsä, mitä hän, entinen tutkija ja muinaiskirkkoslaavin tuntiopettaja, oikeastaan tekee politiikassa.

"Rupesimme kaverin kanssa ihmettelemään, mitä minä tässä oikein teen puku päällä ja joku A-studio haluaa minut ohjelmaan kertomaan mielipiteitäni. Miten tähän on oikein tultu? On tämä minullekin ollut aika ihmeellistä."

Ihmeellistä tämä on monelle Halla-ahon vastustajallekin.

Moni haluaisi, että Halla-aho vaiettaisiin valtamediassa kuoliaaksi.

Sekin on ymmärrettävä toive hetkellä, jolloin moni suomalainen on ylittänyt tolkullisuuden rajan. Leijonariipusmiehet, jotka aiemmin möykkäsivät kaljabaareissa, ovat kivittämässä pakolaisbusseja.

Mutta Halla-ahoa ei pidä sivuuttaa julkisesta keskustelusta, koska hän edustaa suurta joukkoa suomalaisia ja tekee sen kansanvaltaisesti. Jos demokratiamme ei kestäisi yhtä Halla-ahoa, se olisi rakennettu surkealle sokkelille.

Kestihän se 1930-luvulla paljon radikaalimpien nationalistien ryhmän, Lapuan liikkeen.

Kun Jussi Halla-aho ärsyyntyy, hän päästää tuhahduksen. Se kuulostaa siltä kuin ammuttaisiin tennispallotykillä: Fffffy!

Ja nyt hän istuu työhuoneessaan parlamentin neljännessä kerroksessa ja tuhahtaa kysymykselle, joka koskee perussuomalaisten kahtiajakoa: Soinin siipeä ja Halla-ahon siipeä.

Ei sellaisia ole, Halla-aho sanoo. On vain toimittajien märkä päiväuni, että perussuomalaiset hajoavat, hän väittää.

Silti perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on paljon edustajia, jotka haluavat kovempaa maahanmuutto- ja EU-politiikkaa. Perussuomalaiset on joutunut antamaan periksi jo kolmessa isossa asiassa: Kreikan tukipaketissa, valtiontalouden leikkauksissa ja maahanmuuttolinjassa.

"Ne ovat olleet kolme tärkeintä asiaa, miksi meitä on äänestetty. En voi kiistää sitä, ettei tilanne olisi aika vaikea."

Halla-ahoa harmittaa, ettei perussuomalaisilla ole hallituksessa "niitä ministerinsalkkuja, jotka ovat äänestäjiemme kannalta kaikkein painavimpia".

Hän tarkoittaa valtiovarainministeriötä, joka johtaa budjettipolitiikkaa, ja sisäministeriötä, joka vastaa maahanmuuttopolitiikasta. Tämä on piikki ulkoministeri Soinille, jolle tyrkytettiin valtiovarainministerin salkkua.

"Johtajakeskeisyys on ongelma perussuomalaisissa", Halla-aho sanoo.

Hän uskoo, että puolueessa edelleen kummittelevat sen edeltäjän eli Smp:n hajoamisen haamut.

"On aika tavallista kaikille populistipuolueille, että asiat kiertyvät keskushahmon ympärille. Se ei ole puolueen kehityksen kannalta hyvä asia, koska se tappaa oma-aloitteisuutta. Muillakin kuin puoluejohtajalla pitää olla uskallusta tuoda esiin näkemyksiään ja haastaa."

Halla-aho myös ymmärtää Soinia. Puoluejohtaja on lähes sumpussa. Jos Soini määrää marssitahdin, syytetään diktaattoriksi. Jos hän sallii soraääniä, pelätään, että puolue hajaantuu.

Soini on johtanut perussuomalaisia jo kahdeksantoista vuotta. Hän on muuttumassa puolueensa Kekkoseksi.

Eikö johtajien vaihtuminen ole demokratiassa itseisarvo?

"Totta kyllä", Halla-aho sanoo. "Jos kenttä pitää tiettyä henkilöä korvaamattomana, henkilö saattaa alkaa itsekin pitää itseään korvaamattomana."

Silti Halla-aho vannoo, ettei hän itse tavoittele perussuomalaisten puheenjohtajuutta.

"En tiedä miten saisin sen sanotuksi niin, että minua uskottaisiin, mutta minulla ei ole minkäänlaista aikomusta tavoitella ikinä tämän puolueen puheenjohtajuutta."

Miksi näin?

"En pidä itseäni sopivana ihmisenä siihen tehtävään. Luonteenlaatuni ei tule kysymykseen, sillä ihmisten johtaminen on oma taiteenlajinsa."

Moni pitää Halla-ahoa tunteettomana.

Eikä se ole ihme. Hän sanoo esimerkiksi, että meripelastus Välimerellä on ensisijaisesti ongelma, syy pakolaiskriisiin.

Mitä hän ajatteli nähdessään uutiskuvat hiekkarannalle ajautuneesta hukkuneesta syyrialaispojasta?

"Ei kukaan ihminen voi kuivin silmin katsoa meressä kelluvia lasten ruumiita", Halla-aho sanoo.

"Kyse ei ole siitä, että minä olisin kovasydäminen ihminen. Tunnen ihan samoja asioita kuin muutkin. Kyse on siitä, että jos edustan täällä ihmisiä ja teen heitä koskevia päätöksiä, niin onko minulla oikeutta tehdä päätöksiä omien tunnekuohujeni perusteella. Nyt emme voi valita hyvän ja huonon välillä. Me voimme valita huonojen ja vielä huonompien ratkaisujen välillä."

Halla-aho sanoo hämmästelevänsä suomalaisten "sinisilmäisyyttä". Se kiteytyi siihen, kun pääministeri Juha Sipilä syyskuun alussa ilmoitti luovuttavansa Kempeleen-talonsa parinkymmenen turvapaikanhakijan majapaikaksi.

"Jos mielikuva on se, että taistelukentiltä lapsiperheet viimeisillä voimillaan raahautuvat Suomeen, niin tällainen reaktio voi olla ihan ymmärrettävä."

Halla-ahon mielestä pääministeri toimi naiivisti.

"Kun tämä uutinen välittömästi levisi arabimaailman merkittäviin tiedotusvälineisiin, Suomea mainostettiin maana, jossa on kauniita nuoria naisia ja pääministeri antaa asunnon turvapaikanhakijoille."

Hän ampuu taas tennispallon sieraimistaan – fffffy! – ja toteaa: "Tällä on tuhoisat seuraukset. Se oli aika vastuuton teko ihan riippumatta Sipilän motiiveista."

Kun myöhemmin jätämme Halla-ahon työhuoneeseensa valmistautumaan seuraavan aamun valiokuntaan, hän ottaa käyttöönsä vielä provosoivamman roolinsa eli sosiaalisen median Jussi Halla-ahon.

Hän päivittää Facebook-seinälleen: "Ullatus!"

Se on sarkasmia. Halla-aho on muka yllättynyt. Linkki alla johtaa HS:n uutiseen, jonka mukaan Joensuussa kahta tummaihoista miestä epäillään nuoren naisen raiskaamisesta.

Heti perään hän tekee uuden päivityksen: "Toinen ullatus!"

Linkki johtaa toiseen HS:n uutiseen. Se kertoo Turussa tapahtuneesta epäillystä seksuaalirikoksen yrityksestä, ensitiedoista, joiden mukaan tekijä oli "mahdollisesti arabiaa puhunut mies".

Brysselin ilta pimenee. Ripsii.

Halla-aho kaartaa parlamentin aukiolle Brompton-taittopyörällä. Kypärä päässä ja tennareissa 44-vuotias Halla-aho vaikuttaa ikäänsä nuoremmalta. Hän on lähdössä kaupan kautta kämpille.

"Eihän minulla ole täällä kuin työpaikka ja yöpaikka", hän sanoo.

Halla-aho kertoi viime vuonna Kuukausiliitteessä, että hänen kolme kotikaupunkiaan ovat Tampere, jossa hän eli lapsuuden, Helsinki, jossa hän on elänyt aikuisuutensa, ja Kiova, jossa hän opiskeli 1990-luvun lopulla.

Brysseliä hänen täytyy sietää vielä kolme ja puoli vuotta.

"Kyllä se pitkältä tuntuu", Halla-aho sanoo. "Menee se elämä näinkin."

Brysselissä hän seuraa kotimaataan hajuraon päästä. Suomi on ehkä jakautuneempi kuin vuosikymmeniin. Yhdellä puolen marssitaan mustissa paidoissa, vaikka enemmistö suomalaisista on yhtä maltillista kuin ennenkin.

Myös vastapuoli alkaa oireilla. Kirjailija Jari Tervo sortui vihaa tihkuvaan tekstiin. Hän kirjoitti huonosti koulutetusta "valkoisesta roskaväestä", lihavista ja humalaisista "leijonapaitaisista lerpoista", jotka jäävät jatkossakin yhteiskuntahierarkian alimmaisiksi. Tervo teki pakolaisvihasta vain luokkakysymyksen, mitä se ei yksinomaan ole.

Eikö Halla-aho huomaa, että hänellä olisi nyt elämänsä momentum, ratkaiseva hetki, tilaisuus tehdä valtiomiestason tekoja?

Hänen ei tarvitsisi edes muuttaa linjaansa maahanmuuttoon. Riittäisi, että hän käyttäisi mielipidevaltaansa niihin, jotka nyt riehuvat pakolaisia vastaan. Hillitsisi vihaa.

Kuinka Halla-aho hetkensä käyttää?

"Ylilyöntejä on tapahtunut aika vähän, Hennalassa oli yksi", hän kuittaa.

Halla-ahon mielestä suurin osa maahanmuuton vastustajien teoista menee kansalaisvapauksien piiriin.

Missä menee Halla-ahon raja?

"Raja menee laillisten ja laittomien tekojen välissä. Ihmisten ampuminen ilotulitteilla on yksiselitteisesti väärin."

Tuo ei ole poliitikolta rohkea kannanotto, vaan itsestäänselvyys. Jokainen ymmärtää, että elämän täytyy olla sekaisin, jos ihminen ampuu ilotulitteilla turvapaikanhakijoiden bussia.

Eikö Halla-ahon olisi aika tuomita rasistinen riehunta?

"Tuo kysymys sisältää virheellisen oletuksen", Halla-aho sanoo.

Virheellisen oletuksen mistä?

"Siitä, että minulla olisi kontrolli yksittäisiin ihmisiin, jotka heittävät kiviä tai ampuvat ilotulitteita."

Halla-aho siis katsoo, ettei tämä ole hänen tonttinsa. Ettei se muuta itse asiaa, "kestämätöntä maahanmuuttotilannetta", että joku riehuu. Että käynnissä on joka tapauksessa "katastrofi".

Halla-aho on ehdottanut, että mahdollisimman moni turvapaikanhakija palautettaisiin pakolaisleireihin lähelle kotimaataan. Toisaalta hän kannattaa kehitysapuun leikkauksia.

Ihmisiä ei saisi auttaa täällä. Heitä ei saisi auttaa siellä.

Mitä tuohon nyt sanoisi?

Ullatus.

Juhani Niiranen HS
Jussi Halla-aho seuraa Suomea Brysselistä käsin ja näkee maan, jossa on median johdolla ajauduttu "joukkopsykoosiin".
Jussi Halla-aho seuraa Suomea Brysselistä käsin ja näkee maan, jossa on median johdolla ajauduttu "joukkopsykoosiin".
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat