Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ex-kansliapäällikkö Arto Räty: Suomi ei voi huolehtia vain omista asioistaan

Sunnuntai
 
Miikka Pirinen
Arto Räty tyhjensi joulukuun lopussa kaappinsa ja pöytänsä puolustusministeriössä.
Arto Räty tyhjensi joulukuun lopussa kaappinsa ja pöytänsä puolustusministeriössä. Kuva: Miikka Pirinen

Kun vuosi vaihtui, kansliapäällikkö ja kenraaliluutnantti Arto Räty siirtyi 40 vuoden jälkeen reserviin, eläkkeelle. Nyt hän etsii töitä tai ”uusia haasteita”, kuten hän itse sanoo.

”Haluan tehdä töitä ja hyödyntää sitä osaamiskapasiteettia, mikä tässä on matkan aikana kertynyt.”

Sana osaamiskapasiteetti on 60-vuotiaalle Rädylle tyypillistä jargonia, mutta pyynnöstä hän avaa mielellään, mitä sillä tarkoittaa: omia vahvuuksiaan. ”Ensinnäkin vahvuuteni on strateginen ajattelu ja asioiden saaminen sellaiseen muotoon, että ne saadaan myös toteutettua.”

Ei ihan mitättömiä taitoja. Miten ihmeessä tällainen osaava mies onkin päätynyt työnhakuun? Siksi, ettei Rädyn pomo halunnut jatkaa alaisensa määräaikaista virkasuhdetta. Niinhän joskus käy.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) nimitti alkusyksystä uudeksi kansliapäällikökseen ylijohtaja Jukka Juustin. Kansliapäällikkönä viisi vuotta ollut Räty oli hakenut jatkokautta, ja moni oli pitänyt häntä ennakkosuosikkina. Siksi nimitystä reposteltiin julkisuudessa. Kiistan dramaattisin hetki oli, kun puolustusministeri uhkasi kävellä ulos suorasta tv-lähetyksestä, jos asiasta kysytään lisää.

Myös Räty toivoo, ettei asiasta enää puhuttaisi, mutta pysyy silti huoneessa. Hän toteaa, että Niinistön päätös oli poliittinen ja virkamiehet noudattavat niitä.

”Inhimillinen elämä on sellaista, että jos asiat eivät mene niin kuin itse tahtoisit, niin ainahan se vähän harmittaa. Mutta en nyt lähde rypemään siinä millään tavalla.”

Räty on kenraali, josta povattiin puolustusvoimain komentajaa. Niin ei tapahtunut. Nyt hänen sotilasuransa päättyi julkiseen sotkuun. Mutta hän ei ole siipi maassa. Katse on kohti tulevaa, ja itseluottamusta huokuva työnhakijan kieli on hallussa.

”Minulla on erityisosaamista tietenkin koko puolustushallinnon sektorilta, mutta myös kokonaisturvallisuudesta. Olenhan myös turvallisuuskomitean puheenjohtaja. Kokonaisturvallisuuden asiat ovat nyt agendalla useissa eri valtioissa, EU:ssa ja Natossa.”

Löytyisikö tästä joukosta tuleva työnantaja? ”Minulla on erittäin laaja kansallinen ja kansainvälinen verkosto, joka perustuu tietysti puolustuspolitiikkaan mutta myös yritysten vienninedistämismatkoihin, joita on tehty yli kymmeneen maahan ja aika onnistuneestikin.”

Liike-elämä, ollaanpas hereillä siellä!

”Sitten on henkilöjohtaminen yleisesti ottaen. Siitähän minulla on hyvät palautteet eri tehtävistä.”

Huom! Alaisetkin tykkäävät.

”Kaikkia tämän tyyppisiä asioita. Niitä on aika iso liuta.”

Pitkän osaamislistan lopuksi Räty korostaa vielä uudestaan hyviä verkostojaan.

”Kaikki maailmassa perustuu lopulta siihen, miten kaksi ihmistä pystyy kommunikoimaan keskenään.”

Oliko tästä kyse myös siinä, ettei ministeri halunnut kansliapäällikkönsä jatkavan tehtävässä? Kommunikaatio-ongelmista.

”Joskus saattaa olla vaikeuksia tulla ymmärretyksi. Asiaa lienee parempi kysyä ministeriltä. En ota kantaa siihen. Julkisuudessa on spekuloitu meidän erimielisyyksistämme, mutta emme me täällä ministeriössä ehtineet riidellä mistään asioista.”

Eri mieltä asioista on silti oltu. Kenraaliluutnantti (nyt evp) ei ole puheissaan erityisen perussuomalainen. Hän korostaa haastattelun aikana jatkuvasti kansainvälisyyttä ja sitä, ettei Suomi voi huolehtia vain omista asioistaan.

”Eurooppalaisten nationalististen puolueiden agenda on yleensä ollut hyvin sisäänpäin katsovaa. Se on poliittista retoriikkaa ja tukee joidenkin kansalaisten ajatusta siitä, että meillä olisi hyvin, jos vaan pantaisiin laatikko kiinni.”

Rädyn mielestä maailma ei toimi näin. Suomen kuuluu huolehtia kansainvälisistä velvoitteistaan ja pitää kiinni sopimuksista. Oli kyse sitten jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta tai turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Omistaan täytyy pitää huolta, mutta se ei tarkoita ovien sulkemista.

Räty kertoo olevansa huolissaan turvapaikanhakijoihin kohdistuneesta väkivallasta ja tuhopolttoyrityksistä.

”Minusta se on merkki sairaudesta yhteiskunnassa. Tuomitsen väkivallanteot omassa ajattelussani erittäin jyrkästi.”

Rädyn mielestä on hyvä, että Ruotsi muistutti suomalaisia siitä, että olemme unohtaneet oman historiamme.

”Toistasataa tuhatta suomalaista otettiin Ruotsiin evakkoina aikoinaan. Joku sanoo, että se on eri juttu. Minusta se ei ole eri juttu. Suomessa oli inhimillinen katastrofi, jossa toinen tuli apuun.”

Miksi kenraali ja puolustushallinnon virkamies muuten puhuu pakolaisista? Se johtunee siitä, miten Räty ymmärtää Suomen turvallisuuden. Se ei ole vain sotilaiden ja poliisien asia, hän sanoo.

”Ei ole enää niin, että ainoastaan puolustusministeriö ja sisäasiainministeriö ovat turvallisuusministeriöitä. Vaan kaikki ovat, joskus jopa enemmän kuin me.”

Räty nostaa esimerkiksi opetusministeriön ja tarpeen lisätä koulujen opetussuunnitelmiin medialukutaitoa niin sanotun informaatiosodan varalta.

”Puolustusvoimien rooli on edelleen sotilaallinen maanpuolustus, ja sen pitääkin olla sitä hyvin selkeästi. Sotilaita käytetään edelleen maanpuolustukseen, mutta heidän pitää olla hyvin verkottuneita muuhun yhteiskuntaan.”

Taas Rädyn lempisana: verkottuminen. Se on hänen oma vahvuutensa, suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja lisäksi maailmanpoliittinen fakta.

”Suomalaiset katsovat”, hän aloittaa kuin luennon, mutta päättääkin sitten sanoa toisin: ”Tai sanotaan, että meillä on tapana katsoa asioita Suomessa liian kotinurkkaisesti. Pitää ymmärtää, että olemme yksi verkottuneen maailman osa ja vahvasti kiinni siinä verkossa.”

Yksin emme pärjää, mutta eivät pärjää muutkaan. Rädyn kansliapäällikkökaudella Suomen turvallisuuteen ovat vaikuttaneet hänen mukaansa muun muassa: Ukrainan kriisi, Venäjän asevoimien kehitys ja harjoitustoiminta Suomen lähialueilla, Naton ja Venäjän vastakkainasettelu, Naton palaaminen viidennen artiklan alueelle eli puolustamaan omia jäsenmaitaan, taloustilanne kotimaassa ja muualla, Lähi-idän kriisi. Eikä siinä vielä kaikki.

”Kaikki, mitä tapahtuu Aasiassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti Suomen turvallisuuteen. Joskus vaikutus voi olla nopea.”

Räty ottaa esimerkin öljymarkkinoista.

”Raakaöljyn hinta vaikuttaa Venäjän talouteen, ja Venäjän talous vaikuttaa Venäjän käyttäytymiseen.”

Jos kaikki vaikuttaa turvallisuuteen, niin kaikkea voi myös perustella turvallisuudella. Räty nostaa esiin monia muutoksia, joita hänen mielestään     pitäisi tehdä lainsäädäntöön Suomen turvallisuuden parantamiseksi. Niistä julkisuudessa on näkynyt erityisesti tiedustelulainsäädäntö.

”Se puuttuu kokonaan. Suomessa ei ole lainsäädännöllä ohjattua siviili- tai sotilastiedustelua.”

Yksi osa tiedustelulainsäädäntöä on tiedustelu verkossa. Räty huomauttaa, että se täytyy valmistella huolellisesti, koska se liittyy kansalaisten yksilönvapauksiin.

”Samaan aikaan pitää muistaa, että yksi kansalaisoikeus, jota ei ole kirjattu näkyviin, on turvallisuus. Näiden asioiden pitää olla tasapainossa.”

Miten ne tasapainotetaan, on poliitikkojen päätettävä asia. Ei sotilaiden.

Räty puhuu paljon myös valmiuslaista, jossa säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana.

”Valmiuslaki edellyttää käytännössä sodan uhkaa. Meidän pitäisi katsoa normaaliajan lainsäädäntöä niin, että viranomaisilla on riittävät toimintavaltuudet harmaiden tilanteiden hoitamiseen.”

Harmailla tilanteilla Räty tarkoittaa hybridisotaa. Se on Ukrainan sodan jälkeen muotiin tullut sana, joka tarkoittaa monenlaisia uhkia. Tietoturvahyökkäyksiä, informaatiosotaa, sotaa ilman sodanjulistusta. Räty ei haluakaan määritellä termiä tarkasti.

”Parempi jättää se eläväksi. Silloin sen alla voi käsitellä erilaisia tämän päivän uhkakuvia. Liian tarkka määrittely rajaa ajattelua.”

Suomi ei ole Ukraina, Räty kuitenkin muistuttaa. Meillä on järjestäytynyt yhteiskunta. Jos tunnuksettomat vihreisiin pukeutuneet sotilaat yrittäisivät rajan yli, vastassa olisivat rajavartiolaitos, poliisi, tulli ja puolustusvoimat.

”Ei sellaista yllätystä voi Suomessa tapahtua. Jos jostain ihmeen syystä tapahtuisi, meillä on työkaluja hoitaa se. Tästä ei kannata edes keskustella.”

Kun Räty vuonna 2011 aloitti kansliapäällikön virassa, hänen tehtävänsä oli miettiä, miten Suomi on järjestänyt puolustuksensa vuonna 2016.

Nyt on vuosi 2016 ja puolustusvoimat on uudistettu. Räty on tyytyväinen omiin ja ministeriönsä aikaansaannoksiin. Kuinkas muuten.

”Kaikki, mitä silloin sovittiin tehtäväksi, on tehty. Pilkulleen. Olisi kiva nähdä joku toinen hallinnonala, jossa rakenneuudistus on tehty niin suunnitellusti ja loppuun saakka mietittynä kuin silloin tehtiin.”

Mutta uudistaminen on nykyään jatkuvaa. Suomen puolustuspolitiikassa on edessä isoja asioita. Tällä hallituskaudella tehdään ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja puolustusselonteko. Nato-jäsenyydestä tehdään arvio. Merivoimien uusista hankinnoista pitää päättää ja ilmavoimien hävittäjäostoja valmistella.

Mielellään Räty olisi ollut työssä mukana. Mutta hän sanoo olevansa varma siitä, että ne hoituvat ilman häntäkin.

”Uskon, että vanha sanonta, ettei sota yhtä miestä kaipaa, pitää paikkansa myös tässä.”

Räty ei silti malta olla lisäämättä paria asiaa, joissa hänellä olisi ollut annettavaa. Kansainväliset suhteet ja yhteiskunnallisen tuen hakeminen kun ovat tärkeitä juttuja, joita ei hänestä saa unohtaa.

Joulukuussa vietettiin Rädyn läksiäisiä valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Juhliin jonotettiin, jono ulottui toisesta kerroksesta ensimmäiseen. Paikalla kävi noin 400 ihmistä. Presidentti Martti Ahtisaarikin ehti piipahtaa, vaikka YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon oli samaan aikaan Helsingissä. Rädyn mukaan moni käytti tilaisuudessa mukavia sanoja.

Ministeri Niinistökin oli kutsuttu, mutta häntä ei juhlissa nähty.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat