Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Moskeijan mystiset miljoonat – mistä Helsingin suurmoskeijan rahat tulisivat?

Hanasaareen vireillä oleva maamerkki maksaisi yli sata miljoonaa euroa. Rahat tulisivat Persianlahden öljymaista. Seuraisiko rahan mukana myös ääri-islamia? Havainnekuvassa paikalle on sijoitettu Kazanin moskeija.

Katja Kuokkanen HS

Hylättyjä liiketiloja vanhoilla ostareilla ja sokkeloisia huoneistoja sisäpihan puolella. Kymmenettuhannet muslimit pitkin pääkaupunkiseutua kokoontuvat tällaisissa tiloissa, koska Helsingistä puuttuu oikea moskeija.

Nyt saavat riittää rukoukset kellareissa. Näin on päättänyt kolmihenkinen ydinjoukko, joka aikoo rakennuttaa Helsinkiin suurmoskeijan. Suunnitelmissa on näkyvä maamerkki ja vau-arkkitehtuuria keskeiselle paikalle Hanasaareen, 2020-luvulla lakkautettavan voimalan viereen.

Moskeijan rakennusyritykset ovat 1990-luvulta asti kaatuneet rahapulaan. Mutta nyt ydinkolmikko iloitsee: yli sata miljoonaa euroa maksavalle palvelukeskukselle ja moskeijalle on vihdoin ilmaantunut rahoittaja. Ja millainen rahoittaja! Varat tulisivat Bahrainista, tuosta piskuisesta saarivaltiosta Persianlahdella.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/00182f413dda01f73aff64b446028ef444bdf3cb-2375101-Moskeija_AJardi_0701_09.jpg
Abdessalam Jardi, miksi Helsingin moskeijaan tarvitaan rahaa ulkomailta?
Marokkolaistaustainen Abdessalam Jardi on yksi Helsingin suurmoskeijan puuhamiehistä. HS kysyy, mitä Helsingin ja Suomen pitäisi tehdä moskeijan hyväksi.

Juuri Bahrainissa piilee projektin kiperin kysymys. Bahrainilla kun ei riitä rahkeita rahoittaa tällaisia hankkeita yksin.

Bahrainilla on tiivis suhde Saudi-Arabiaan, suureen naapuriinsa ja Lähi-idän mahtimaahan.

Saudi-Arabian valtionuskonto on wahhabismi. Se on sunni-islamilaisuuden jäykin ja kirjaimellisin uskontulkinta. Siitä on syntynyt myös salafismi ja sen äärimuoto, joka yllyttää muslimeja jihadistiseen sotaan länttä ja islamin toista päähaaraa, shiioja, vastaan.

Moskeijarahojen kytkeytyminen Bahrainiin ja sen suuriin naapurimaihin on herättänyt epäluuloa Suomessa shiiavähemmistössä. Rahoituskanavat ovat samankaltaisia ja toimivat samoin kuin ne rahalähteet, joista terroristijärjestöt Isis ja al-Qaida ovat ammentaneet. Siksi kytkökset arveluttavat myös Suomen viranomaisia.

Vuonna 2011 Saudi-Arabia marssitti sotilaansa Bahrainiin ja auttoi sunnikuningashuonetta kukistamaan verisesti shiiaenemmistön kansannousun.

Nyt vuodenvaihteessa Saudi-Arabia teloitti shiialaisen uskonoppineen Nimr al-Nimrin. Se aiheutti laajoja levottomuuksia, ja Saudi-Arabian välit shiiojen mahtivaltioon Iraniin menivät poikki. Bahrainkin kiirehti katkaisemaan diplomaattisuhteensa Iraniin.

Helsingin moskeijan rahakytkös epäilyttää Suomen shiioja, koska salafistit pitävät shiioja vääräuskoisina. Jyrkimmät uskontulkitsijat ovat kehottaneet tappamaan shiioja. Suomessa on Siirtolaisuusinstituutin arvion mukaan sunneja noin 70 000 ja shiioja noin 10 000.

Bosnialainen rukoushuone Kannelmäessä. Tämä on yksi niistä muslimien huomaamattomista tiloista. Edes vieressä sijaitsevan luterilaisen kirkon työntekijät eivät osaa ohjata tulijaa perille. Kengät riisutaan muovimatolla päällystetyille portaille. Punaisilla rukousmatoilla kuljetaan sukkasillaan.

Nyt olisi luottamuksen rakentamiseksi hyvä avata suurmoskeijan rahoituslähteet. Siksi HS on pyytänyt talvisena iltapäivänä koolle suurmoskeijaa puuhaavan ydinryhmän.

Kimmo Räisänen
Rukoushuoneessa Kannelmäessä ovat koolla Pia Jardi, Abdessalam Jardi, Anas Hajjar, Mohammed Hussein Omer ja Ilari Rantakari.
Rukoushuoneessa Kannelmäessä ovat koolla Pia Jardi, Abdessalam Jardi, Anas Hajjar, Mohammed Hussein Omer ja Ilari Rantakari.

Kolmikosta paikalla ovat jo useissa pienissä muslimijärjestöissä toimiva Pia Jardi ja hänen marokkolaistaustainen miehensä Abdessalam Jardi. Vähän myöhässä saapuu eläkkeellä oleva suurlähettiläs Ilari Rantakari.

Keskelle salia asetellaan viisi tuolia puolikuun muotoon. Viisi tuolia siksi, että korostaakseen laajaa muslimiyhteistyötä kolmikko on kutsunut mukaan Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtajan Anas Hajjarin ja yhden sunnijohtajista, Mohammed Hussein Omerin. Yhtään shiiojen edustajaa ei ole paikalla.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/02bb70c82a25e203c3fc8224e95376cde00e3909-2375099-Moskeija_PiaJardi_0701_09.jpg
Pia Jardi, miksi Helsingin suurmoskeijaa on valmisteltu pienessä ryhmässä?
Kolmen ihmisen ydinjoukko haluaa Hanasaareen Helsingin ensimmäisen oikean moskeijan. HS kysyy, miten Suomessa onnistuisi suurmoskeijan teko kaikille muslimeille, kun sellainen ei onnistu muualla maailmassa.

Istutaan ja kerrataan ensin, miten suurprojekti sai alkunsa.

Helsingin Katajanokalla pidettiin marraskuussa 2013 islamilaista kulttuuria esittelevä tapahtuma. Suomalainen media ei järjestäjien pettymykseksi innostunut siitä. Paikalla oli vain Bahrainin palkkaama Associated Press -uutistoimisto. Se välitti tilaisuudesta suoraa lähetystä Bahrainiin.

Tilaisuudessa puhui silloinen pääministeri Jyrki Katainen (kok). Hän tarjosi vain lämmintä kättä moskeijasta haaveilleille muslimeille. Kävi selväksi, ettei Suomen valtio ole valmis rahoittamaan moskeijaa.

Yöllä Jardit ja Anas Hajjar selostivat bahrainilaisille, saudeille ja muille muslimivieraille tilanteen. Että Suomessa on vain yksi moskeija eli varta vasten moskeijakäyttöön rakennettu tila. Se on Järvenpäässä, eikä sinne mahdu kuin muutama kymmenen ihmistä kerrallaan.

Senkin vieraat saivat kuulla, että Suomen muslimit ovat tulleet maahan lähinnä pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Ei ole paljon yrittäjiä tai sijoittajia, joilta saisi miljoonia urakkaan.

Siinä kohdassa Bahrainin kuninkaan neuvonantaja lämpeni, Abdessalam Jardi kertoo. ”Doctor Abdullatif Al-Mahmood antoi meille tehtävän”, hän sanoo.

Kimmo Räisänen
Abdessalam Jardi
Abdessalam Jardi

Tehtävällä Adbessalam Jardi tarkoittaa Helsingin ensimmäisen moskeijan rakentamista. ”Ja haluamme aidon suomalaisen hienon rakennuksen, emme jotain copy-pastea Ranskasta”, hän jatkaa.

Entäs sitten se rahoitus?

Vetäjien mukaan Bahrain on tarkalleen ottaen luvannut aluksi noin miljoona euroa käynnistyskuluihin. Sen jälkeen Bahrain toimisi rahoituksen kokoajana.

Mistä lähteistä Bahrain kokoaa rahoja?

Kysymystä seuraa aaltoileva keskustelu asemakaavoista ja kansainvälisestä arkkitehtikilpailusta.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/5a5578b2b4d145da4e7f5120e2baecc34c417157-2375103-Moskeija_Rantakari_0701_06.jpg
Ilari Rantakari, mistä rahat Helsingin suurmoskeijaan tulevat?
Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Ilari Rantakari haluaa Helsinkiin oikean moskeijan. HS kysyy, miksi Persianlahden maat haluavat antaa sata miljoonaa euroa suomalaiseen moskeijaan.

Mutta mistä rahat tarkalleen tulevat?

Lankeaa pitkä hiljaisuus. Sitten Rantakari vastaa.

”Meillä on Bahrainin kuninkaan kirje, että hän tukee hanketta, ja Royal Court -ministeriön suullinen lupaus, että he ovat valmiita koordinoimaan ulkomaista rahoitusta.”

Jo elokuussa Rantakari on myöntänyt, että totta kai Bahrain toimii yhteistyössä naapurimaidensa kanssa. Ääneen on puhuttu Arabiemiraateista, mutta Saudi-Arabian mahdollisesta osuudesta Rantakari on ollut haluton keskustelemaan.

Alkuvaiheessa on Rantakarin ja Jardien mielestä parasta toimia kaikessa hiljaisuudessa. Vuosi sitten tammikuussa he toimittivatkin vaivihkaa tontinvaraushakemuksen Helsingin kaupungille.

Vaikka kyse on erittäin suuresta urakasta, sitä ei ole vieläkään laajasti esitelty johtaville kaupunkisuunnittelupoliitikoille tai kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle (kok). Näin matala profiili on poikkeuksellista, sillä erityisesti suurissa hankkeissa puuhamiehet lobbaavat yleensä jo varhaisessa vaiheessa kuntapoliitikkoja.

Käsityksen urakan koosta saa vertaamalla moskeijaa ja palvelukeskusta vaikka Helsingin musiikkitaloon. Tonttivaihtoehtoja on kolme (Hanasaari, Pasila, Verkkosaari), mutta ydinryhmälle mieluisin on Hanasaari. Rakennuksen koko olisi noin 20 000 kerrosneliömetriä. Se olisi yli puolet Musiikkitalon koosta.

Hinta-arvio, 110–140 miljoonaa euroa, lähentelee Musiikkitalon 165 miljoonan euron hintaa.

Syksyllä Helsingin kaupunki pyysi sisäministeriön poliisiosastoa arvioimaan moskeijahanketta erityisesti kansallisen turvallisuuden kannalta.

Helsingin johtavalla kaupunkisuunnittelupoliitikolla, kokoomuslaisella Risto Rautavalla ei ole kokemusta moskeijaurakoista. Sitäkin enemmän hänellä on näkemystä siitä, että jos kaupungin työtunteja aletaan kuluttaa tällaiseen projektiin, pitää olla uskottavat rahoituslähteet.

”Kaikilla pitää olla mahdollisuus harjoittaa uskontoaan, eikä kyse ole moskeijoiden tulon vastustamisesta. Mutta jos vieras valtio on rahoittamassa tällaista hanketta, se on ulkopoliittinen asia, jota on katsottava valtion ja turvallisuusviranomaisten kanssa”, Rautava sanoo.

Lokakuussa sisäministeriö vastasi Helsingille.

Oikein johdettuna moskeija voisi lausunnon mukaan ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista ja saada muslimit kotoutumaan hyvin.

Ministeriötä arveluttaa kuitenkin se, mitä tapahtuu, jos rahoittaja haluaa selkeästi vaikuttaa moskeijan toimintaan. Miten moskeijan johtajat voisivat sivuuttaa rahoittajien toiveet tilanteessa, jossa ainakin osa vuotuisista 6–7 miljoonan euron käyttömenoista tulisi rahoittajilta?

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoo, että kaupunki kysyy paraikaa kokemuksia rahoituksesta myös muista Euroopan kaupungeista, joihin Helsingillä on tiiviit yhteydet, esimerkiksi Wienistä ja Pohjoismaiden kaupungeista.

Miksi Persianlahden öljyvaltiot lahjoittaisivat kaukaiseen Suomeen yli sata miljoonaa euroa vastikkeetta? Eikö olisi loogista, että pyrkimys on levittää rahoittajien kannalta oikeaa uskontulkintaa – siis tehdä lähetystyötä Pohjolassa?

Kuumin kysymys on, tulisiko salafistisilta rahoittajilta suurmoskeijaan sellainen vanhoillinen islamintulkinta, joka voisi lisätä muslimien vastakkainasettelua ja ääriajattelua Suomessa.

Ei missään tapauksessa, moskeijahanketta vetävä kolmikko vakuuttaa.

Rukoushuoneessa Kannelmäessä Rantakari ja Jardit toistavat sen, minkä Helsingin kaupunki ja sisäministeriön poliisiosastokin ovat jo tontinvaraushakemuksesta lukeneet. Että palvelukeskuksella ja moskeijalla olisi täysin suomalainen hallinto.

Ulkomaiset rahoittajat pääsisivät heidän mukaansa vain kansainvälisen arkkitehtikilpailun tuomaristoon ja toiminnan neuvoa-antaviin elimiin.

”Olemme esittäneet rahoittajalle, että haluamme sen menevän näin”, Pia Jardi sanoo.

Kimmo Räisänen
Pia Jardi
Pia Jardi

Rahoittajien hyväntahtoisuuden sijaan kyse lienee kuitenkin maailman muslimien sieluista ja sydämistä.

Muualla Euroopassa tehty islamin levitystyö ja moskeijarahoitus ovat tuttuja asioita tutkija Marko Juntuselle. Hän on keskittynyt Saudi-Arabiaan, joka on 1960-luvulta lähtien kasvanut öljyvaroineen ylivoimaisesti suurimmaksi muslimien rakennusurakoiden rahoittajaksi. Erityisesti Iranin shiialaisen vallankumouksen jälkeen 1980-luvulla Euroopassa alkoi voimakas islamilainen rakennusbuumi.

Sen tuloksena on noussut tuhansia kulttuurikeskuksia, moskeijoita, orpokoteja ja kouluja. Juntunen kertoo myös pienestä muslimiyhdistyksestä Rovaniemellä. Se sai Saudi-Arabialta lahjoituksena rukousmatot, kun Eurooppaan lähetetty tunnustelija löysi taas yhden sopivan rahoituskohteen.

Moskeijarahat eivät yleensä ole peräisin suoraan valtion budjetista vaan erilaisilta säätiöiltä, rahastoista ja varakkailta muslimiliikemiehiltä.

Yksi merkittävimmistä saudirahastoista on Muslim World League. Siihen kuuluu World Assembly of Muslim Youth (Wamy), joka on tuttu Jardien pariskunnalle. Wamyn väkeä on HS:n saamien tietojen mukaan ollut vierailulla Helsingissä, ja Pia Jardi on kiertänyt heidän kanssaan muslimien rukoushuoneita.

Pia Jardi vahvistaa vierailun. Kyse ei hänen mukaansa kuitenkaan ollut millään tavalla Helsingin moskeijan rahoittamisesta. Ajatustasolla hän kertoo joskus käyneensä keskustelua Wamyn Euroopassa rahoittamista hankkeista.

”Se oli kauan ennen kuin moskeijahanke on ollut tekeillä. En välttämättä heitä mitenkään opastanut, mutta he sattuvat tuntemaan mieheni. He ovat tutustuneet häneen kauan sitten”, Pia Jardi sanoo.

Kyse on usein myös hyväntekeväisyydestä. Erityisen suosittua on antaa osa vuosituloistaan lähetystyöhön.

”Se on ehtymätön tulonlähde Persianlahden valtioille ja syy, miksi niillä on tolkuttomasti rahaa käyttää tällaiseen”, Marko Juntunen kuvaa.

Rahat tulevat islamilaiseen rahoitukseen perehtyneiden tutkijoiden mukaan usein Saudi-Arabiasta, Yhdistyneistä arabiemiraateista, Qatarista, Kuwaitista ja Bahrainista.

Suomen entinen ulkoministeri ja Sdp:n kansanedustaja Erkki Tuomioja on perillä uskonnollisista rakennusprojekteista maailmalla. Hän suhtautuu varauksellisesti tietoihin suurmoskeijan rahoituksesta.

”Rahoittajat ovat sellaisia, joilla on paljon öljyrahaa ja jotka myös käyttävät sitä vaikutusvaltansa levittämiseen”, hän sanoo.

Varovaisuus ulkomaisten rahoittajien kohdalla on Tuomiojan mielestä perusteltua ja tarpeellista. Sunnien ja shiiojen suhteisiin liittyy vahvoja jännitteitä, eikä kukaan halua niitä Suomeen, Tuomioja muistuttaa.

Olisiko Helsingin moskeija helppo radikalisoida?

Hankkeessa ei ole mukana laajoja muslimiyhteisöjä. Jardit ja Rantakari edistävät moskeijan tuloa käytännössä kolmestaan. Kannelmäkeen kutsutut Anas Hajjar ja Muhammed Hussein Omerkin edustavat vain löyhää joukkoa sunneja. Kaksikko on keskustelussa pääosin hiljaa tai toistaa vetäjäkolmikon sanomaa.

Suuri vaara piilee siinä, että pienen ydinjoukon olisi vaikea valvoa, mitä kaikkea moskeijassa tapahtuisi.

Rantakari ja Jardit ovat antaneet ristiriitaista tietoa siitä, keitä kaikkia varten suurmoskeija rakennettaisiin.

Ensin he vakuuttivat tonttihakemuksessaan, että suurmoskeija palvelisi kaikkia muslimeja.

Samalla kolmikko kuitenkin liitti hakemukseen luottamuksellinen / ei julkisuuteen -tekstillä merkityn taustaselvityksen Suomen muslimiyhteisöistä.

Siinä he kuvaavat suorasukaisesti, että muslimien eripuraisuus ja joidenkin yhteisöjen kyvyttömyys esimerkiksi maksaa vuokria ajallaan estää ottamasta projektiin laajaa muslimijoukkoa ja tärkeintä yhteistyöelintä, Suomen islamilaista neuvostoa (Sine). Hajjarin johtama Sine on hajanainen ja heikko järjestö, jota johtaa enemmistö eli sunnimuslimit. Shiiat eivät koe järjestöä omakseen.

Pia Jardi on myöntänyt, että moskeijasta tulisi sunnien paikka. Se on loogista: sunnien ja shiiojen uskonelämät eroavat toisistaan niin paljon, ettei yhteisiä moskeijoita maailmalla käytännössä ole.

Kimmo Räisänen
Ilari Rantakari
Ilari Rantakari

Eivät Rantakari ja Jarditkaan halua Suomeen ääriajattelua tai vierastaistelijoita Syyriaan. Abdessalam Jardi sanoo, että bahrainilaiset kutsuvat Suomea hyväksi ja puhtaaksi maaksi. Paratiisimaaksi. Ei sitä kukaan halua pilata.

Kauniista sanoista huolimatta pääkaupunkiseudulla on jo ollut joitakin sunnien ja shiiojen väkivaltaisia yhteenottoja, vahvisti Helsingin poliisi elokuussa. Niissä yksittäiset sunnimuslimit ovat pitäneet shiioja vääräuskoisina ja käyneet käsiksi.

Esimerkit maailmalta osoittavat, ettei ole liioiteltua olla huolissaan kytkyistä.

Yksi Persianlahden rahavirtojen tuntijoista Euroopassa on brittiläinen taloustieteen emeritusprofessori Rodney Wilson. Hän vastaa puhelimeen Pariisissa.

Wilson kehottaa Suomen ja Helsingin päättäjiä panemaan turvallisuusviranomaiset töihin.

”Helsingin hanke on käynnissä hyvin kiistanalaiseen aikaan, kun on vielä tämä Euroopan pakolaistilannekin. Siksi viranomaisten tulee olla perillä, kuka moskeijassa saarnaisi ja kuka sitä johtaisi.”

Huoli vanhakantaisen islamin leviämisestä Suomeen on aiheellinen ja Bahrainin kautta tuleva rahoitus ongelmallista. Näin arvioi myös professori Mohammad Fazlhashemi Uppsalan yliopistosta Ruotsista. Hän on islamilaisen teologian professori.

Fazlhashemi kertoo, mitä on tapahtunut Göteborgissa ja Gävlessä. Ruotsissakin muslimit ovat vähävaraisia, eivätkä kunta tai valtio rahoita moskeijaurakoita.

Göteborgin moskeija otettiin käyttöön kesällä 2011. Sen rahoitti Saudi-Arabia, ja kulut olivat Suomen hankkeeseen verrattuna mikroskooppisen pienet, seitsemän miljoonaa euroa. Kuten Helsingissäkin, hankkeen johtajat vannoivat, että raha on annettu ilman ehtoja.

BJÖRN LARSSON ROSVALL / TT
Göteborgin moskeijan toiminta on yhdistetty myös terroristiseen värväykseen. Moskeijan rahoitti Saudi-Arabia.
Göteborgin moskeijan toiminta on yhdistetty myös terroristiseen värväykseen. Moskeijan rahoitti Saudi-Arabia.

Nyt Göteborgin moskeija on vanhoillisen maineessa, ja siihen on yhdistetty myös toiminta, jossa värvääjät houkuttelevat lähiönuoria ääriliikkeisiin.

Gävlessä qatarilainen säätiö osti muslimien rukoushuoneeksi metodistikirkon runsaalla puolella miljoonalla eurolla. Korjauksiin kului noin kaksisataatuhatta euroa. Sitten erästä säätiön perustajista syytettiin al-Qaidan rahoittamisesta. Hän jätti säätiön, mutta Gävlen moskeijan yhteydet salafismiin ovat yhä olemassa.

Tällaisista moskeijoista voi Fazlhashemin sanoin tulla ”taimistoja jihadismille”. Niillä on yhteyksiä jyrkän islamintulkinnan kannattajiin, ja niistä on nähty, että raha on ohjannut sitä, millaista islamia moskeijassa saarnataan.

”Ei ole kyse islamin vastaisuudesta, enkä vastusta moskeijoiden rakentamista, mutta on pystyttävä varmistumaan, ettei rahoittaja pääse ohjaamaan toimintaa tähän suuntaan”, Fazlhashemi sanoo.

Erik Engelro
Gävlen moskeijan maksoi qatarilainen säätiö. Sittemmin säätiön perustajajäsentä syytettiin yhteyksistä terroristeihin.
Gävlen moskeijan maksoi qatarilainen säätiö. Sittemmin säätiön perustajajäsentä syytettiin yhteyksistä terroristeihin.

Ongelmallisilla moskeijoilla on samankaltainen rahoitusmalli kuin terroristi- ja kapinallisryhmien rahoituksessa. Kesäkuussa 2013 EU julkaisi raportin, jossa kuvataan terroristiryhmien rahaväyliä Afganistanista Libyaan ja Syyriasta Maliin.

Raportissa arvioidaan, että pelkästään Saudi-Arabia on käyttänyt yli kymmenen miljardia euroa edistääkseen salafismia erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen ja säätiöiden avulla.

Raportti nostaa myös esiin arviot, että Saudi-Arabian, Qatarin, Arabiemiraattien ja Kuwaitin kaltaiset maat tekevät liian vähän estääkseen lahjoituksia terroristeille. Radikaalit islamistit tosin myös hyökkäävät Saudi-Arabian maltillista valtiollista uskoneliittiä vastaan.

Tuleeko Helsingin moskeijasta totta? Ratkaisevia asioita on kaksi.

Ensiksi Rantakarin ja Jardien on osoitettava miljoonien eurojen tarkka lähde ja moskeijan riippumattomuus rahoittajan ideologiasta. Toiseksi sisäministeriö korostaa, että muslimien on oltava laajasti mukana valmistelussa.

”Moskeijahanke ei saisi jakaa muslimiyhteisöjä. Olemme tuoneet alusta asti esiin kysymyksen, miksi tämä on valmisteltu näin pienellä porukalla. Se on lisännyt epäluuloja”, sanoo sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.

Jos hanke etenee, koittaa Mankkisen mukaan sellainen vaihe, jossa pitää pyytää Suojelupoliisilta lausunto hankkeen turvallisuudesta. Mankkinen huomauttaa, että Itävallassa päädyttiin viime vuonna kieltämään moskeijoiden rahoitus ulkomailta. Kielto koskee erityisesti imaamien palkkaamista, ja lain on tarkoitus estää rahavirrat islamisteille.

Aikalisä ja muslimien välisen jännitteen purkaminen voisivat olla paikallaan. Tutkija Juntunen kehottaa muslimeja oikeisiin keskusteluihin siitä, mitä Helsinkiin todella halutaan.

Rukoushuoneessa Rantakari hymyilee vaivautuneena ja tokaisee, että hänestä shiiat ovat tervetulleita keskusmoskeijaan, kuten hän hanketta kutsuu.

Muut läsnäolijat ovat hiljaa.

Sitten Pia Jardi toteaa, että sunnit kaipaavat moskeijaa kipeämmin kuin shiiat, joilla on jo paikka Mellunkylässä.

Entä suurmoskeijan hyvät puolet? Turvallisuusviranomaisten saattaisi sisäministeriön mukaan olla yksinkertaisinta valvoa yhden moskeijan turvallisuutta pitkin pääkaupunkiseutua olevien rukoushuoneiden sijaan.

Ääriajattelua olisi vaikeampi julistaa, jos poliisi pitäisi yhteyttä moskeijaan.

Näkyvä moskeija voisi myös olla kasvavalle muslimiväestölle merkki hyväksynnästä. Helsingissä asuu tuoreimman ennusteen mukaan vuonna 2030 noin 32 000 ihmistä, jotka puhuvat äidinkielenään Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä. Suurin osa turvapaikanhakijoista kuuluu tähän ryhmään, joka kasvaa merkittävästi. Suuri osa tästä väestä on muslimeja.

Helmikuussa Helsingin poliitikot ottavat kantaa suurmoskeijaan. Kaupunginvaltuustoon tulee käsittelyyn punavihreän valtuustoryhmän aloite, jonka mukaan sitä tulisi kiirehtiä. Aloite antaa poliitikoille ensi kertaa virallisen mahdollisuuden punnita kantaansa hankkeeseen.

Kannelmäessä suureen kysymykseen ei ole tullut vielä suoraa vastausta. Vielä kerran: mistä Bahrain keräisi yli sata miljoonaa euroa Helsingin moskeijaan?

Ilari Rantakari rykäisee. ”Vastaus on, että en tiedä”, hän sanoo.

Siihen ei ole muilla lisättävää.

Jos hanke kaatuu, vaihtoehtokin olisi. Helsingissä on jo lukuisia uskontoon tarkoitettuja tiloja: seurakuntayhtymän puolityhjiä kirkkoja. Helsinkiläisistä enää kuusi kymmenestä kuuluu kirkkoon, ja tilat ovat sekä verotuloihin että kävijämääriin nähden liian isoja.

Voisiko kirkkoja myydä muslimeille? Helsingin seurakuntayhtymästä kerrotaan, ettei ajatus ole mahdoton.

Ei tulisi vau-arkkitehtuuria, mutta muslimit saisivat toimivia tiloja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat