Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kolme odottajaa Konnunsuolla

”Yes!” – HS:n seuraaman turvapaikanhakijan 11 kuukauden odotus päättyi Tampereen poliisiasemalla

Maahanmuuttovirasto myönsi somalialaiselle Abdirizak Mohamudille turvapaikan neljäksi vuodeksi. Se tarkoittaa, että Mohamudilla on pakolaisasema, oikeus työntekoon ja sosiaaliturvaan ja hän voi saada pakolaispassin.

Ann-Mari Huhtanen

Sarjassa seurataan kolmen turvapaikanhakijan prosessia ja elämää Suomessa.

Tieto tuli perjantaina. Huonekaveri herätti Abdirizak Mohamudin ja kertoi, että vastaanottokeskuksen ohjaaja odotti ovella.

Mohamudin pitäisi olla Tampereen poliisilaitoksella maanantaiaamuna, tämä kertoi, ja antoi hänelle bussilipun ja kartan.

Nyt, kymmentä vaille kymmenen, Mohamud ja kolme muuta somalialaismiestä haahuilevat pääpoliisiaseman edustalla etsimässä ulkomaalaisasioiden yksikköä.

Odotus on päättymässä. Helmikuun alussa Suomeen tullut Mohamud saa kohta tietää, voiko hän jäädä Suomeen. Tämä on suurten uutisten päivä myös kolmelle somalialaiselle ja kolmelle irakilaiselle miehelle. He ovat kaikki Ruoveden Ruhalan vastaanottokeskuksesta.

Mohamud näyttää väsyneeltä. Hän nukkui yöllä vain muutaman tunnin.

”50–50”, hän sanoo lyhyesti.

Se on veikkaus omista mahdollisuuksista ja perustuu puhtaasti tunteeseen. Kielitesti on kyllä vahvistanut, että hän puhuu samaa somalianmurretta kuin kotipaikakseen kertomassaan Mogadishussa.

Tilastotkin lupaavat hyvää. Lähes kolme neljästä (73 %) somalialaisesta turvapaikanhakijasta sai viime vuonna myönteisen päätöksen marraskuun loppuun mennessä. Kielteisiä päätöksiä oli vain kourallinen. Joka viides hakemus jätettiin tutkimatta, koska hakemusten käsittelyn katsottiin kuuluvan toiselle EU-maalle.

Toimeton odotus on kuitenkin syönyt luottamusta – ja myös psyykeä. Vaikka Mohamud ei valita, stressi, jota moni muu vastaanottokeskusten asukkaista on kertonut kokevansa, on syksyn mittaan alkanut näkyä myös hänessä.

Jukka Gröndahl / HS
Abdirizak Mohamud odotti tietoa kohtalostaan Tampereen poliisilaitoksella, rikostutkinta C:n odotushuoneessa.
Abdirizak Mohamud odotti tietoa kohtalostaan Tampereen poliisilaitoksella, rikostutkinta C:n odotushuoneessa.

On löydetty lopulta perille. Rikostutkinta C:n odotushuoneessa on kuihtunut huonekasvi ja seinällä kello, joka raksuttaa niin äänekkäästi, etteivät sekunnit kulu huomaamatta.

Abdirizak Mohamud ja Irakin Samarrasta kotoisin oleva Baha supattelevat jotain, johon liittyy ainakin Chupa chups -tikkukaramelli ja Facebook. Ystävyksiä naurattaa, sillä kielimuurin takia kumpikaan ei oikein ymmärrä, mistä puhutaan.

Varttia yli kymmenen lasiovesta kurkistaa lempeäkatseinen poliisi siviiliasussa ja kutsuu Mohamudin mukaansa.

Pian tämän jälkeen ovesta tulee ensimmäinen kohtalostaan kuullut peukalo pystyssä. Somalialaisnuorukaiselle on myönnetty oleskelulupa vuodeksi humanitaarisen suojelun perusteella.

Vartin päästä ovi avautuu jälleen. Nyt se on Mohamud, naama peruslukemilla.

Menee sekunti, kaksi… Aika tuntuu pysähtyvän. Viimein hän hihkaisee: ”Yes!”

Syntyy häly, kaikki halaavat ja nauravat, ja huone täyttyy somalian-, arabian- ja suomenkielisistä onnitteluista. Keskellä seisoo Mohamud, hölmistyneenä hymyillen, aivan kuin ei todeksi uskoisikaan.

Mutta totta se on. Maahanmuuttovirasto on uskonut häntä.

Se katsoo, että kertomus terrorijärjestö al-Shabaabin uhkauksista, sieppauksesta, pakkovärväyksestä ja valtiolle työskennelleen isän taposta on ollut ”kaikilta osin riittävän yksityiskohtainen, eikä siinä ole ollut merkittäviä ristiriitoja”. Myös Mohamudin kertomat asiat al-Shabaab-järjestön toiminnasta ”vastaavat maatietoa”.

Virasto ”hyväksyy tosiseikkana”, että Mohamud voi joutua poliisina työskennelleen edesmenneen isänsä vuoksi uudelleen vainon kohteeksi ja hengenvaaraan. Sen mukaan Mohamudilla ei aseellisen selkkauksen laajuuden vuoksi ole mahdollisuutta asua muualla Somaliassa, eikä hän voi saada sekasortoiselta valtiolta suojelua, joten hänen on jäätävä Suomeen.

Turvapaikka on myönnetty neljäksi vuodeksi. Se tarkoittaa, että tästä päivästä lähtien Mohamudilla on pakolaisasema, oikeus työntekoon ja sosiaaliturvaan ja hän voi saada pakolaispassin.

Päätös on annettu jo kuukausi sitten.

Jukka Gröndahl / HS
Abdirizak Mohamud sai oleskelu- ja työluvan neljäksi vuodeksi.
Abdirizak Mohamud sai oleskelu- ja työluvan neljäksi vuodeksi.

Onnellinen mies vetäytyy toviksi omiin oloihinsa. Ensin hän soittaa äidilleen, joka on Shederin pakolaisleirillä Etiopiassa.

Puhelimessa äiti itkee.

Seuraavaksi hän soittaa ystäville Ruovedelle, Saarijärvelle, Helsinkiin, Kouvolaan ja Turkuun ja lähettää heille kuvan oleskelulupakortistaan. Niin on tapana.

Samaan aikaan odotushuoneessa tapahtuu: Kello 10.52 somalialaismies palaa helpottuneesti nauraen (vuosi humanitaarisen suojelun perusteella, hän sanoo). 11.05 seuraa hänen maanmiehensä (neljä vuotta, pakolaisasema). 11.27 tulee Bakr Bagdadista, ja hänkin hymyilee (neljä vuotta, pakolaisasema).

Kello 11.37 on Bahan vuoro, ja ilo näkyy jo ovelta (neljä vuotta, pakolaisasema). Taas hurrataan, ja Baha tarjoaa kierroksen Ballerina-täytekeksejä. Sitten hän soittaa äidilleen.

Nyt sisällä on enää yksi irakilainen. Tähän mennessä lasiovesta käyneet ovat tulleet takaisin hyvien uutisten kanssa. Se tuntuu poikkeukselliselta, ja tilastojen valossa sitä onkin. Vain joka neljäs kaikista turvapaikanhakijoista sai viime vuonna myönteisen päätöksen.

Huone on käynyt painostavan hiljaiseksi. Mitä jos onni nyt kääntyy?

Viimein ovi aukeaa ja ulos tulee mies, joka näyttää siltä, että voisi itkeä. Ilosta.

Auton etupenkillä istuu silminnähden rentoutunut mies. Abdirizak Mohamud kyselee kaikenlaista Suomesta.

”Onko totta, että jos tamperelaiselta kysyy, minkämaalainen olet, hän vastaa tamperelainen?”

Kysymys on ehkä hassu, mutta se kertoo paljon. Hän rakentaa kuvaa uudesta kotimaastaan tällaisista tiedonmurusista.

Baha ja pari muuta ovat jääneet Radiokirppikselle ja McDonald’siin, mutta Mohamud haluaa takaisin vastaanottokeskukseen. Juhlien aika on myöhemmin.

Seuraavaksi Mohamudin on varattava aika sosiaalityöntekijälle, joka auttaa häntä löytämään uuden kotipaikan. Yleensä turvapaikan saanut saa päättää, minne muuttaa, mutta esimerkiksi vuokra-asuntojen saanti vaikuttaa asiaan.

Mohamud ei vielä tiedä, minne haluaisi. Hänellä on ystäviä monessa kaupungissa, ja kaikki kehuvat omaansa. Paitsi Kuusamoon ja Joensuuhun päätyneet.

”Kuusamossa ihmiset ovat kuulemma mukavia mutta on liian kylmä. Joensuussa asuvat taas sanovat, että siellä täytyy juosta”, hän kertoo viitaten muukalaisvihamielisyyteen.

Kun kotipaikka on löytynyt, työvoimatoimisto auttaa koulutuksen tai töiden etsimisessä. Mohamudilla on jo suunnitelma. Ensin hän opiskelee suomen kielen.

”Kuuden kuukauden päästä käymme tämän keskustelun kokonaan suomeksi.”

Sen jälkeen hän haluaa opiskella ammatin. ”Mikä tahansa työ kelpaa.”

Ruhalassa on hiljaista, ohjaajatkin ovat lähteneet kotiin.

”Toivon, että tämä on viimeinen kerta, kun vierailette täällä. Seuraavalla kerralla kun näemme, minulla on oikea uusi koti”, Mohamud sanoo.

Se on vielä kaukana. Menee kaksi viikkoa ennen kuin Mohamud pääsee sosiaalityöntekijän puheille. Ensin hänen on hankittava henkilötunnus ja Kela-kortti. Sen jälkeen kuluu luultavasti vielä viikkoja ennen kuin hän pääsee muuttamaan.

Mutta tällaisia Mohamud ei vielä mieti. Vaan kunnollisia yöunia.

Jukka Gröndahl / HS
Abdirizak Mohamud riemuitsi turvapaikastaan Tampereen poliisilaitoksella.
Abdirizak Mohamud riemuitsi turvapaikastaan Tampereen poliisilaitoksella.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat