Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Onko olemassa kuudes aisti?

Sunnuntai
 
Helsingin Sanomat

Rakkaat ystävät! Olen erehtynyt. Muistammehan, että Paul Tiililä kirjoitti taannoin palstalla nimimerkin Montaa mieltä nimestä. ”Moni / monta eikä suinkaan montaa”, Tiililä huomautti. Mutta nyt mies nimimerkin takaa vastaakin: ”Paul Tiililän moitteet (20.12.2015) tulivat väärään osoitteeseen. Nimimerkkini oli Montaata mieltä, jolla aioin hienovaraisesti tölviä juuri tuota monta / montaa. Toimitusta voitaneen siis epäillä syypääksi rikokseen, jonka nimike tarkentunee tutkinnan edetessä.”

Tämä on hirveällä tavalla totta. Pohdin hetken, kenelle asia annetaan tutkintaan. Toivottavasti Kotimaisten kielten keskuksessa liikenee työvoimaa asian selvittelyyn.

Kutomisen ja neulomisen merkityseroista oli myös puhetta. Marja Melender kertoo: ”Meillä Lohtajalla kutominen oli tikkaamista. Esimerkiksi sukkia tikattiin.”

Ja sitten vielä viimeinen katse jouluun. Eläkepappi Hannu Vapaavuori kirjoittaa: ”Kerroit joulun punaisen värin taustoista. Mainitsit myös, että punainen on yksi kirkon liturgisista väreistä, mutta se ei liity jouluun. Tämähän nyt on tietysti saivartelua, mutta kyllä joulunaikana kirkoissa nähdään myös liturgista punaista. Toisen joulupäivän eli tapaninpäivän liturginen väri on punainen, kristikunnan ensimmäiseksi marttyyriksi mainitun Stefanoksen muistoksi. Siitä tosin on sekä joulupukki että kokis aika kaukana.”

Kiehtovaa!

Muistanko oikein, että 2000-luvulla olisi viiden tunnetun ihmisaistin (näkö, kuulo, maku, tunto ja haju) jatkoksi hyväksytty ihan tieteellisesti kuudes aisti? Muistelen vähätelleeni ”uuden aistin” olevan niin lähellä tuntoaistia, että unohdin koko asian. Mikä tuo kuudes aisti on? Jos on. Ja joko yliluonnolliset kyvyt ovat siirtyneet yhtä pykälää edemmäs seitsemänneksi aistiksi?

– Kari Häkkinen

 

Mitään virallista aistien listaa tai sen sisällöstä päättävää viisasten konklaavia ei ole olemassa. Tieteentekijät ovat kyllä eri tavoin listanneet ihmisen aisteja, ja välillä ehdotetaan myös uusia tulokkaita.

Yliluonnollisten asioiden kanssa näillä asioilla ei monen harmiksi ole mitään tekemistä. Esimerkiksi tulevien asioiden vaistoamista ei ole ihmisellä valitettavasti todennettu, niin mukavalta supervoimalta kuin se tuntuisikin.

Arkipuheessa tunnetaan tuo mainitsemasi viiden aistin lista, joka tulee alun perin Aristoteleeltä. Nykytieteen valossa aistien lukumäärä kuitenkin riippuu täysin määritelmästä. Otetaanko esimerkiksi huomioon se, kuinka monta eri asiaa ihminen voi aistia, vai se, moniko elin kaikesta tästä aistimisesta vastaa? Pelkästään ihossa (tuntoaisti) on lukuisia soluja eri asioiden aistimiseen (kipu, kylmä, kuuma ja niin edelleen). Voitaisiin ennemminkin puhua ihon aisteista.

Aristoteleen viiden valitun aistin lisäksi yleisesti puhutaan muun muassa liikeaistista ja tasapainoaistista.

Selvitellessäni 2000-luvun mahdollisia uusia aistihavaintoja törmäsin Utrechtin yliopiston tutkimukseen, jossa tutkijat ilmoittivat löytäneensä aivoista niin sanotun numeroaistin. Heidän mukaansa kyse on muiden aistien tavoin toimivasta tavasta hahmottaa lukumääriä. Matemaattisen lahjakkuuden kanssa numeroaistilla ei ole tekemistä.

Lähes päivittäin luen lehdestä kadonneista ja heidän etsinnöistään. Omaisten ahdistus lienee sanoin kuvaamaton. Lisäksi palaa rahaa runsaasti. En haluaisi tulla kadonneeksi. Olen vasta 70-vuotias, eikä dementiaa ole vielä todettu. Yksityisyyden suojaa en kaipaa. Nilkkapanta on hiukan turhan järeä. Kun kuitenkin tutkijat seuraavat jopa kovakuoriaisten liikkumista laitteilla, luulisin, että jokin siru tms. ihon alle olisi käytettävissä. Mistä saisin sellaisen ja millä hinnalla?

– Pirkko

 

Esittelin ajatuksesi lukupiirini teknologia-asiantuntijoille, mutta valitettavasti he kertoivat, että toivomasi kaltaista sirua ei ole saatavilla.

Maailmalta ja meiltäkin löytyy kyllä ihmisiä, jotka ovat asennuttaneet ihonsa alle niin sanottuja nfc-siruja (near field communication). Ne eivät kuitenkaan lähetä signaaleja, joiden avulla kantajaa voitaisiin seurata. Ne toimivat samaan tapaan kuin pankkikortin siru ja vaativat lähikontaktin lukulaitteeseen aktivoituakseen.

Ihmisen kantama nfc-siru voi sisältää erilaista tietoa, vaikkapa linkin henkilön terveystietoihin.

Koiriin asennetaan Suomessa siruja tunnistamistarkoituksessa, mutta nekään eivät auta karkuteille lähteneen lemmikin paikantamisessa. Metsästäjät käyttävät joskus koiralla tutkapantaa, joka lähettää gps-signaalia.

Harhailevan muistisairaan turvaksi on kehitetty kännyköiden lisäksi monenlaisia laitteita, jotka kuitenkin vaativat lataamista. Suomessa myydään muun muassa kelloa muistuttavia rannekkeita.

Yhdysvalloissa tarjonta on laajempaa: markkinoilla on esimerkiksi paikantavia koruja, kenkiä, kengänpohjia, rannekkeita, nilkkaremmejä ja kelloja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat