Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kai Henttonen ei nyt sauno, koska vilvoitteluaulassa asuu irakilaisperhe

Lahtelaismies majoitti kotinsa yläkertaan turvapaikkaa hakevan bagdadilaisperheen. Alussa kaikilla oli opettelemista, mutta arki alkoi sujua. ”Ei tässä ole mitään ihmeellistä.”

Katriina Pajari HS

Talon isännällä Kai Henttosella oli pari ehtoa.

Ensinnäkin perheen pitää olla pieni. Toisekseen: Majoittuvan perheen pitää hyväksyä talon pelisäännöt. Puutalossa äänet kantautuvat kerroksesta toiseen – öisin täytyy olla hiljaksiin. Turhaa vedenkulutusta pitää välttää ja käyttää sähköäkin fiksusti. Ei yövieraita yllätyksenä.

Näillä ehdoilla meille voi muuttaa, Henttonen päätti elokuussa. Lokakuussa yläkertaan asettui irakilainen Hamed Jasemin perhe. Eikä mikään ihan pieni perhe, kuusihenkinen, mutta tapaamisen jälkeen Henttonen oli valmis tinkimään ensimmäisestä ehdostaan.

Henttoselle muutti äiti Zeinab ja viisi lasta: Ameer, 14, Hussain, 12, nelivuotiaat kaksoset Anas ja Asil sekä kolme-vuotias Shoq.

Katsotaan ensin taloa.

Henttosen koti on liki 90-vuotias vanhus, hirsitalo, joka sijaitsee Lahden kupeessa Villähteen kylässä. Kai Henttonen asuu noin 250-neliöisen talon alakerrassa 14-vuotiaan tyttärensä kanssa. Saga on paikalla joka toinen viikko.

Lasitetulta kuistilta kiivetään kahden makuuhuoneen yläkertaan. Henttonen näki, että tila on juuri sopiva turvapaikkaa hakevan perheen asunnoksi. Ylhäällä on makuukammareiden lisäksi aula ja saunatilat.

Siniseksi maalatut portaat narisevat kotoisasti, kun niitä nousee. Rappujen yläpäässä on lukittava ulko-ovi.

Kop kop kop.

Äiti Zeinab Hamed Jasem avaa oven. Hän on juuri leiponut leipää. Valtava taikina kohoaa sinisessä pesuvadissa, pöydällä on iso tarjotin täynnä jauhoa.

Siinä, missä ennen oli Kai Henttosen saunan vilvoitteluaula, on nyt Zeinabin keittiö. Öljy- ja ketsuppipullot seisovat suorissa riveissä, ja ruokapöydälle on levitetty värikäs poppana.

Markus Henttonen
Zeinab Hamed Jasem rakastaa ruuanlaittoa.
Zeinab Hamed Jasem rakastaa ruuanlaittoa.

Zeinab leipoo usein. Paitsi tutut maut, myös raha ratkaisee, hän sanoo. Valmisruoka on liian kallista. Zeinab paistaa leivän alakerran keittiössä, mutta valtaosan ruuasta hän valmistaa heille hankituilla keittolevyillä.

Yläkerrassa on myös jääkaappi ja ikkunalaudalla veden- ja kahvinkeittimet. Ei luksusta, mutta riittävän hyvää. Zeinab esittelee myös kylpyhuoneen. Puiselle penkille on aseteltu märkiä astioita.

Pinnatuolit ja jukkapalmu tekevät irakilaisperheen väliaikaiskodista suomalaisen näköisen, mutta oven päälle levitetty kultakirjailtu kangas ja mausteiden tuhti tuoksu vievät kauemmas.

Aulan nurkassa vehnäleipä kohoaa niin, etteivät pesuvadin laidat pian riitä.

Perheiden yhteiseloa on nyt takana kaksi ja puoli kuukautta. Ensimmäiset viikot olivat hakemista.

Kain piti tottua siihen, että talossa asui yhtäkkiä kahdeksan ihmistä. Ennen oli hiljaista, nyt lapsia pyöri joka puolella. Zeinab oli niin tehokas siivooja, että kahvikuppi lähti edestä ennen kuin Kai ehti santsata. Työnteolle ei ollut kotona rauhaa, joten etäpäivinäkin hän pakeni työhuoneelle.

Myös Zeinabin piti opetella. Hän ihmetteli Kain pikkuisia kattiloita, kuin nukenastioita. Suurperheen äiti oli tottunut keittämään isoissa padoissa. Ja sekin hävetti, että aina, kun Zeinab lainasi alakerrasta kattilan, niin eikö se juuri ollut se, jota Kai tarvitsi ja tuli kysymään ylhäältä.

Ja tiskikone! Kai yritti opettaa sen käyttöä Zeinabille, se säästäisi vettä, mutta ei – muutaman kerran kohteliaisuudesta Zeinab latasi koneen mutta sitten jatkoi tiskaamista kylpyhuoneessa.

”Minä tykkään pestä astiat käsin! Olen kyllä kuullut, että astianpesukoneeseen laitetaan jokin pieni pilleri ja silläkin tulee ihan puhtaita astioita”, Zeinab sanoo ja nauraa.

Niin, ne tiskit siellä saunanpenkillä. Se tarkoittaa tietenkin, ettei Henttosen talossa juuri nyt saunota. Kylpyhuoneeseen mennään yläkerran aulasta, joka toimii perheen olohuoneena. Kai livahtaa suihkuun usein silloin, kun perhe nukkuu.

Talossa on kolmensadan litran lämminvesivaraaja, mutta alussa lämmin vesi loppui silti usein kesken. Se on ainoa asia, josta Kailla on yhteiselon aikana ”kunnolla pamahtanut”, mennyt hermo.

Hän heräsi yöllä siihen, että vesi valui ja valui. Kai ajatteli, että jollain on jäänyt hana auki. Sitä jatkui yli puoli tuntia.

”Marssin ylös, ja siellä oli vanhin poika pitkässä suihkussa. Silloin sanoin aika tiukasti, koska säästeliäästä vedenkäytöstä oli sovittu jo aiemmin ihan tulkin kanssa. Kyllä ihminen tulee kymmenessä minuutissa puhtaaksi.”

Tulkki ei ole tietenkään aina paikalla. Äiti puhuu vain arabiaa, mutta vanhin poika puhuu hieman englantia ja auttaa kanssakäymisessä.

Yläkerrassa on suora sähkölämmitys. Vilua kammoksunut perhe lämmitti yläkerran hikilukemiin, kunnes rajaksi sovittiin 22 astetta.

”Sen yli lämpötila ei saisi nousta, vaikka nouseekin. Kaikista ongelmista olemme kuitenkin selvinneet puhumalla”, Kai Henttonen sanoo.

Henttonen ei saa järjestelystä mitään korvausta. Rahanmenoa pikemminkin: kahdeksan ihmistä kuluttaa energiaa ja vettä enemmän kuin kaksi, samoin jätettä tulee huomattavasti enemmän kuin ennen.

Mutta Henttonen haluaa auttaa. Kuuluu kai elämänkatsomukseen, teologi toteaa. ”Ei tässä ole mitään sen ihmeellisempää”, sanoo diakonia-ammattikorkeakoulussa lehtorina työskentelevä mies.

Kai Henttosen ystävät maksavat osan kuluista. He ilmoittivat auttavansa heti, kun kuulivat Henttosen suunnitelmasta ottaa turvapaikanhakijaperhe luokseen.

Irakilaisperhe maksaa itse ruokansa, vaipat, bussiliput ja kännykät. Zeinab Hamed Jasem kertoo, että he saavat vastaanottorahaa yhteensä 1 319 euroa kuukaudessa käteisenä. Jos on tarvetta vaatteille tai tavaroille, Kai tiedustelee täsmälahjoituksia tuttavapiiriltään.

Paljon niitä on tullutkin. Ruskea nahkasohva, jääkaappi, kaksi sinistä nojatuolia – nämä ovat lahjoja, Zeineb osoittelee tavaroita kiitollisena. ”Näissä kaikissa on rakkautta.”

Markus Henttonen
Saga Henttonen sanoo, että yhteiselo tuntuu vähän samalta kuin olisi pikkusisaruksia.
Saga Henttonen sanoo, että yhteiselo tuntuu vähän samalta kuin olisi pikkusisaruksia.

Lapsetkin ovat rauhoittuneet; alussa he olivat levottomia pitkän pakomatkan ja vastaanottokeskuksessa asumisen jäljiltä. Kai ja Saga opettavat heille asioita, joita alle viisivuotiaille opetetaan. Pese kädet, kun tulet vessasta. Lajittele jätteet. Älä lyö suuttuessasi, ei tarkoittaa ei.

”Ensimmäiset viikot Saga oli ihan hermona, kun pienet menivät hänen huoneeseensa sotkemaan ja penkomaan. Hankimme oveen lukon, mutta ei sitä ole edes asennettu. Ei sille ole enää tarvetta.”

Saga tykkää, kun talossa on elämää. Hän on kasvanut ainoana lapsena, nyt tuntuu, kuin olisi sisaruksia.

”Tosin aluksi aika monet kaverit ihmettelivät, että meille muuttaa jotain tyyppejä. Mutta tämä on kivaa, ennen isän luona oli joskus vähän tylsää, kun kaverit asuvat kauempana.”

Kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka kauan Henttosen kotimajoitus kestää. Ajatuksissaan hän varautui noin kymmeneen kuukauteen.

Zeinab Hamed Jasem on käynyt jo kahdessa turvapaikkapuhuttelussa ja odottaa kolmatta, ratkaisevaa kertaa. Silloin selviää oleskelulupa.

Irakin Bagdadista kotoisin oleva perhe teki Suomeen matkaa 34 päivää. Ensin Turkkiin, josta veneellä Kreikkaan, sieltä Makedonian, Serbian, Unkarin kautta Itävaltaan, josta lopulta Saksan ja Ruotsin kautta Suomeen.

Perhe hajosi matkalla, ja äiti uskoi jo, ettei näe vanhempia poikiaan enää. Pienimmät taistelivat vedessä ja auringossa ilman ruokaa ja juomaa, ulostivat vaatteisiinsa. Ei ollut paikkaa, jossa levätä.

Zeinab halusi tuoda lapsensa Suomeen. Bagdadissa piti pelätä. Perheen isä oli Irakin armeijan palveluksessa ja katosi.

Lahdessa Hennalan vastaanottokeskuksessa Zeinab pelkäsi. Hartaita muslimimiehiä ahdisti kristitty nainen.

Lapset pelkäsivät huutoa, öisiä juopottelijoita ja heitä, jotka koettivat itseään viiltelemällä lievittää pahaa oloaan. Siksi Kai Henttosen majoitustarjous itkettää Zeinabia yhä. Täällä perheellä on ollut parempi olla.

Arki, se rullaa Villähteen-talossa nyt mutkattomasti. Molemmat perheet elelevät tahoillaan rauhassa, mutta usein Kai ja Saga kutsuvat lapset alas. Zeinab pyykkää alakerran pesukoneella ja käyttää uunia, mutta ne ovat yleensä nopeita piipahduksia. Kaillakin on taas omaa rauhaa.

Mutta joka päivä nähdään. Joskus syödään kaikki yhdessä ison pöydän ääressä.

Henttosten luona asumisesta on ollut hyötyä, Zeinab Hamed Jasem sanoo. Pojille on suomalaisen miehen malli, ja pienetkin kuulevat kieltä.

Suomessa on viitisenkymmentä majoittajaa, jotka ovat avanneet kotinsa ovet turvapaikanhakijoille. Kai Henttonen ihmettelee, miksei Suomessa valtio kannusta kotimajoitukseen. Saksassa turvapaikanhakijalle kotimajoitusta tarjoava voi saada kaupungin sosiaalitoimistolta vuokran suoraan. Sopimus tehdään sosiaalitoimiston ja vuokranantajan välille.

Kotimajoituksessa oppii paikallisen arjen, Henttonen uskoo.

Ensimmäiset kaksi kuukautta perhe vain kyhjötti sisällä. Flunssahan siitä seurasi. Nyt äiti totuttelee siihen, että lapset voivat olla puoli tuntia pihalla säällä kuin säällä. Viikonloppuna Henttoset ja Hamed Jasemit olivat yhdessä pulkkamäessä. Arkisin Ameer käy Reippaan jalkapalloharjoituksissa.

Zeinabkin sanoo oppineensa suomalaisille tavoille: hän ei enää kailota kännykkään bussissa.

Markus Henttonen
Vaikka molemmilla perheillä on omat asuinkerrokset, usein silti syödään yhdessä. Kuvassa on koko talon väki: Ameer (vas.), Zeinab, Asil, Saga, Anas, Shoq, Hussain ja Kai.
Vaikka molemmilla perheillä on omat asuinkerrokset, usein silti syödään yhdessä. Kuvassa on koko talon väki: Ameer (vas.), Zeinab, Asil, Saga, Anas, Shoq, Hussain ja Kai.

Kai Henttonen näkee roolinsa vähän kuin suurperheen isänä. Hän katsoo erityisesti isompien poikien perään. Vahtii, että käyvät koulussa, ja jututtaa poikia. Leipoo pizzaa heidän kanssaan.

”Ameer lintsaili viime viikolla koulusta, mutta minä pidin puhuttelun hänelle ja olin kouluun yhteydessä. Hänet siirrettiin vanhempien luokalle. Se näyttää auttaneen. Hän on terävä poika.”

Koulunkäynti kuuluu Henttosen avun ehtoihin. Jos Suomessa haluaa olla, opinnot on hoidettava kunnialla. Auttaminen ei kiinnosta, jos joku vain makaa, Henttonen sanoo. ”Jokaisen on hoidettava osansa.” Majoittaminen on hänen osuutensa, koulu poikien.

Kiintyyhän sitä, Kai Henttonen sanoo. Lapset tulevat syliin ja suukottavat. Viisivuotiasta Asilia itkettää, kun Saga lähtee äitinsä luo.

Hussain on lapsista varautunein, mutta Ameer sanoo Kaille, että ei tämä nyt niin outoa ole. Että ei isää koskaan näkynyt silloinkaan, kun perhe asui Irakissa. Nyt hän voi aina soittaa Kaille.

Kai Henttonen hymyilee. ”Lapset kutsuvat minua faderiksi.”

Markus Henttonen
Äiti Zeinab Hamed Jasem ajatteli ennen, että kylmä ilma tekee lapsista sairaita. ”Nyt totuttelen siihen, että he ulkoilevat ja että se on heille hyväksi.” Kai Henttonen (oik.) tutustutti luonaan asuvan irakilaisperheen pulkkamäkeen. Kain olkapäillä istuu Shoq, keskellä seisoo Anas ja äidin sylissä on Asil.
Äiti Zeinab Hamed Jasem ajatteli ennen, että kylmä ilma tekee lapsista sairaita. ”Nyt totuttelen siihen, että he ulkoilevat ja että se on heille hyväksi.” Kai Henttonen (oik.) tutustutti luonaan asuvan irakilaisperheen pulkkamäkeen. Kain olkapäillä istuu Shoq, keskellä seisoo Anas ja äidin sylissä on Asil.
Markus Henttonen
Kolmivuotias Shoq loksahti Villähteen arkeen nopeasti.
Kolmivuotias Shoq loksahti Villähteen arkeen nopeasti.
Markus Henttonen
Villähteellä sijaitseva talo on suuri, arviolta 250-neliöinen. Ennen siellä asui kaksi ihmistä, nyt kahdeksan.
Villähteellä sijaitseva talo on suuri, arviolta 250-neliöinen. Ennen siellä asui kaksi ihmistä, nyt kahdeksan.
Markus Henttonen
Ameer ja Hussain eivät pelkää pakkasta, vaikka viihtyvätkin paremmin sisällä.
Ameer ja Hussain eivät pelkää pakkasta, vaikka viihtyvätkin paremmin sisällä.
Markus Henttonen
Saga Henttonen tykkää, kun talo on täynnä elämää. Sagan sylissä lämmittelee 4-vuotias Anas.
Saga Henttonen tykkää, kun talo on täynnä elämää. Sagan sylissä lämmittelee 4-vuotias Anas.
Markus Henttonen
Anas viihtyy alakerrassa. Kai ja Saga usein kutsuvatkin lapsia oleskelemaan kanssaan.
Anas viihtyy alakerrassa. Kai ja Saga usein kutsuvatkin lapsia oleskelemaan kanssaan.
Markus Henttonen
Nelivuotias Anas yrittää jäljitellä isoveli Hussainin tanssiliikkeitä.
Nelivuotias Anas yrittää jäljitellä isoveli Hussainin tanssiliikkeitä.
Markus Henttonen
Äiti Zeinab auttaa vanhimpia poikia makuuhuoneen siistimisessä.
Äiti Zeinab auttaa vanhimpia poikia makuuhuoneen siistimisessä.
Markus Henttonen
12-vuotias Hussain tykkää tanssimisesta ja musiikista. Justin Bieber innostaa. Isoveli Ameer (takana oikealla) toimii yleisönä ystävänsä Abd Al-Karemin ja pikkusisko Shoqin kanssa.
12-vuotias Hussain tykkää tanssimisesta ja musiikista. Justin Bieber innostaa. Isoveli Ameer (takana oikealla) toimii yleisönä ystävänsä Abd Al-Karemin ja pikkusisko Shoqin kanssa.
Markus Henttonen
Perheen vanhin poika Ameer harrastaa jalkapalloa.
Perheen vanhin poika Ameer harrastaa jalkapalloa.
Markus Henttonen
Kai Henttonen ja Saga Henttonen auttavat Asilia askartelussa. Anas ei askartele vaan tanssii mielummin.
Kai Henttonen ja Saga Henttonen auttavat Asilia askartelussa. Anas ei askartele vaan tanssii mielummin.
Markus Henttonen
Kai Henttonen opetti oman tomaattikastikereseptinsä Hamed Jasemin lapsille. Asil (vas.), Anas, Shoq ja Ameer kuuntelivat tarkasti, kun Kai kertoi niksejään.
Kai Henttonen opetti oman tomaattikastikereseptinsä Hamed Jasemin lapsille. Asil (vas.), Anas, Shoq ja Ameer kuuntelivat tarkasti, kun Kai kertoi niksejään.
Markus Henttonen
Kai Henttonen (oik.) piti pizzakoulun 14-vuotiaalle Ameerille. Pöydän ääressä istuu myös 4-vuotias Asil.
Kai Henttonen (oik.) piti pizzakoulun 14-vuotiaalle Ameerille. Pöydän ääressä istuu myös 4-vuotias Asil.
Markus Henttonen
Kai Henttosen talo sijaitsee Villähteen kylässä Lahden vieressä.
Kai Henttosen talo sijaitsee Villähteen kylässä Lahden vieressä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat