Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Näin vilpistä epäilty VTT:n entinen tutkimusprofessori vastaa

Sunnuntai
 
HS:n hallussa olevia asiakirjoja: otteita VTT:n salaamasta selvitysraportista, Suomen Akatemian huippuyksikön kuvaus diabetestutkimuksesta ja VTT:n tiedote samasta asiasta.
HS:n hallussa olevia asiakirjoja: otteita VTT:n salaamasta selvitysraportista, Suomen Akatemian huippuyksikön kuvaus diabetestutkimuksesta ja VTT:n tiedote samasta asiasta.

Vilppiepäilyiden selvittely oli tutkimusprofessori Matej Orešičin mielestä kamalaa aikaa.

VTT:n tutkimusryhmässä oli Orešičin mukaan kateutta, ja se oli motiivi vahingoittaa häntä. Orešič kiistää olleensa tyly. ”Olen innostuva mutta en aggressiivinen, ja otan palautetta hyvin vastaan.”

Pahinta Orešičin mukaan oli, että VTT käynnisti selvityksen, jolle ei ollut perusteita. Syy on hänen mielestään VTT:n, joka antoi ryhmän sisäisen hankauksen kasvaa eikä hoitanut ongelmia ajoissa.

Erityisesti häntä hiertää ykköstyypin diabeteksesta julkaistun tiedeartikkelin tutkiminen. Hänestä siinä oli kyse yksinkertaisesti mustamaalausoperaatiosta, eikä VTT:n selvitykselle ollut perusteita.

”Miksi kahdeksan vuotta vanhaa diabetesartikkelia pitää nyt vieläkin kaivella?”

Koska artikkelissa ja myöhemmin Suomen Akatemian menestyksekkäässä apurahahakemuksessa esiteltiin kaavio veriarvoista. Kyse oli tytöstä, jolle kehittyy diabetes. Kuvaa käytettiin edustavana tapauksena tutkimustuloksista.

Missään ei julkaistu kuvaa verrokkitapauksesta eli lapsesta, joka ei sairastu. HS sai kuvan haltuunsa. Kuvaparista näkee selvästi, että tutkitut merkkiaineet, lipidit, reagoivat samankaltaisesti sairastuvalla ja terveellä lapsella.

Orešičin mukaan tutkimuksessa löytyi merkittäviä eroja lipideistä. Hän kiistää, että lipidit käyttäytyivät samankaltaisesti sairastuneella ja tämän verrokkitapauksella. Hänen mielestään artikkeliin olisi tullut liikaa materiaalia, jos myös verrokkikuva olisi julkaistu.

Miksi poimia julkaistavaksi vain yksi esimerkki, joka ei edusta koko aineistoa?

”Se kuva on vain tapausesimerkki. Tämä tyttö valittiin, koska hänestä oli pisin aikasarja”, Orešič sanoo.

Ryhmässä oli kuitenkin HS:n tietojen mukaan myös näkemys, ettei diabeteksen puhkeamista voi ennustaa yksilötasolla, kuten julkaistu kuva antaa ymmärtää. Tekstissä näin ei suoraan kirjoiteta. Kuvan edustavuudesta väännettiin ryhmässä Orešičin kanssa useaan otteeseen.

Hän ei itse muista käyneensä sellaista keskustelua. ”Lopulta kaikki hyväksyivät artikkelin julkaisun, ja se kävi läpi tiukan vertaisarvioinnin ennen julkaisua.”

Aivovammatutkimuksesta Orešič sanoo, että nukutusaineen vaikutus on otettu huomioon aineistoa tutkittaessa. HS:n tietojen mukaan näin ei ollut, kun tuloksia esiteltiin vuonna 2014.

Vuosina 2013–2014 tehdyt selvitykset olivat Orešičin mielestä joko puolueellisia tai asiantuntemattomia. VTT:n ulkopuoliset selvittäjät eivät hänestä ymmärtäneet aineistoa, koska he olivat tilastotieteilijöitä, eivät alan asiantuntijoita.

Emeritusprofessori Kai Simonsin johtamassa arviossa oli hänen mielestään useita asiavirheitä. Myös Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio oli Orešičista puolueellinen arviossaan.

Orešičin mielestä selvityksissä oli väärinymmärryksiä ja virheitä, jotka olisi voinut välttää haastattelemalla häntä.

VTT:n toimintatavat eivät osapuolten kuulemisen osalta saa hyvää arviota myöskään Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta. Arvioinnin alettua Orešičille, vilppiepäilyn esittäjälle ja muillekin asianosaisille olisi pitänyt ilmoittaa selvityksestä, ja heitä olisi pitänyt kuulla. Näin ei tapahtunut.

Orešičin mielestä ”huhuilta” olisi pitänyt leikata välittömästi siivet ja sitä ennen täsmentää, mitä huhut ylipäänsä olivat.

”Pyysin sitä VTT:n johdolta useaan otteeseen.”

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/b7647b6acdd9554d9c162a70798963cedba1a527-2433849-HS%20TIEDEKESKUSTELU_07.jpg
Mitä VTT-tapaus kertoo tutkimuksesta – voiko tieteeseen luottaa?
HSTV:n studiokeskustelussa VTT:n pääjohtaja Antti Vasara, HS:n tutkiva toimittaja Katja Kuokkanen ja Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio puhuvat siitä, mikä ajaa tiedevilppiin ja miten sitä vastaan voidaan taistella.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat