Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Toimittaja luki Väyrysen koko tuotannon ja kysyi, selittääkö praktinen syllogismi hänen toimintansa

Sunnuntai
 
Marko Junkkari Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n politiikan ja talouden toimittaja.

Luin viime viikonloppuna Paavo Väyrysen koko tuotannon. Yritän ymmärtää häntä.

Paavo Väyrynen, keskustan kunniapuheenjohtaja ja europarlamentaarikko, ilmoitti viime viikolla perustavansa uuden puolueen, joka pyrkii irrottamaan Suomen eurosta.

Sitä ennen Väyrynen ehti haukkua uudessa kirjassaan keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän, joka ei ollut vastannut syksyllä hänen sähköpostiviesteihinsä. Eikä antanut ministerinsalkkua.

Keskustalaiset ovat tottuneet Väyrysen tiimoilta kaikkeen, mutta nyt hän ylitti jonkin rajan. Puoluesihteeri Timo Laaninen sanoi olevansa ”järkyttynyt”. Hän kertoi kuuluvansa keskustasukupolveen, jonka suuri aatteellinen idoli Väyrynen oli. ”Tätä nykyistä Paavoa en tunne”, Laaninen sanoi.

En minäkään tunne, mutta yritän tutustua. Metodini on praktinen syllogismi. Samaa metodia Väyrynen hyödynsi väitöskirjassaan.

Praktinen syllogismi on peräisin antiikin filosofilta Aristoteleelta. Se on päättelymuoto, jonka tarkoitus on tutkia, miten haluttuun päämäärään päästään. Päämäärän saavuttaminen edellyttää jonkin tietyn teon tekemistä. Praktisen syllogismin avulla päätellään, että juuri tuo kyseinen teko mahdollistaa halutun päämäärän.

Filosofi Georg Henrik von Wright nosti praktisen syllogismin käsitteen uudelleen esille vuonna 1971 teoksessaan Explanation and Understanding. Väyrynen mainitsee von Wrightin yhtenä keskeisenä ajattelijana.

Testataanpa praktista syllogismia.

Ensin päämäärä eli arvopremissi: haluan ymmärtää Paavo Väyrystä. Sitten uskomuspremissi: pääsen päämäärään lukemalla Väyrysen tuotannon. Toiminta: luen hänen tuotantonsa.

Hyvältä kuulostaa!

Väyrynen on kirjoittanut parikymmentä kirjaa. Kirjasta toiseen hän kuvaa omasta vinkkelistään parhain päin historian tapahtumia: haukkuu Mauno Koivistoa, selittää jalasmökkikohua, valittelee eurojäsenyyttä ja kehuu Urho Kekkosta. Hypin tapahtumakuvaukset yli ja keskityn niihin kohtiin, joissa Väyrynen kuvaa aatettaan ja ajatteluaan.

Toinen keskeinen ajattelija, joka Väyrysen teoksissa nousee esille, on Reijo Wilenius. Hän toimi vuodesta 1972 Jyväskylän yliopiston filosofian professorina. Wilenius tunnetaan myös antroposofisen liikkeen ja steinerpedagogiikan keskeisenä vaikuttajana Suomessa.

Antroposofiassa tutkitaan henkistä maailmaa ja ihmisen tietoisuuden tasoja. Kriitikkojen mukaan se on kultti, alan harrastajien mukaan tiedettä. Ei mennä nyt kuitenkaan siihen.

Väyrynen kertoo vuonna 1972 paneutuneensa filosofiseen ja ekologiseen kirjallisuuteen. Erityisen merkittäviä olivat Wileniuksen Tietoisuus ja yhteiskunta sekä Rooman klubin raportti Kasvun rajat. Aatteellisen näkemyksensä Väyrynen tiivisti 1974 julkaistuun On muutoksen aika -kirjaan.

Siinä Väyrynen kritisoi kasvupolitiikkaa, joka vaarantaa sekä luonnon että ihmiset. Materialismin sijaan politiikassa pitäisi korostaa ”ihmisyyttä ja sen kehitystarpeita”. Keskittämisen ja kaupungistumisen sijaan pitäisi panostaa maaseutumaiseen elämänmuotoon, luontoon ja hajauttamiseen. Yhteiskunnallinen ideaali oli pienviljelijä.

Väyrysen aatteiden taustalla oli 1970-luvun alun nuorkeskustalaisten ”vihreä aalto”, jonka vaikuttajia olivat opiskelijapoliitikot, sittemmin tohtorit Risto Volanen ja Seppo Niemelä.

Tuolloin elettiin yhteiskuntatieteiden kulta-aikaa. Pekka Kuusen 1960-luvun sosiaalipolitiikka -teoksessa todistettiin sosiaalipolitiikan edistävän talouskasvua. Uskottiin rationaliteettiin ja suunnitteluun. Yhteiskuntatieteilijät olivat insinöörejä, jotka rakensivat parempaa yhteiskuntaa.

Nuorkeskustalaisten mielestä yhteiskuntatieteiden luonnontieteellinen käsitteenmuodostus ei riittänyt politiikan perustaksi. Siitä unohtui ihminen. Wileniuksen ja von Wrightin innoittamana ajattelua laajennettiin humanistiseen suuntaan. Samalla nuorkeskustalaiset havaitsivat, että samaa ihmisyysajattelua löytyy maalaisliiton perustajan Santeri Alkion teksteistä.

Tuohon aikaan keskustapiireissä Alkio miellettiin historialliseksi hahmoksi, jonka merkitys oli lähinnä raittiusliikkeessä. Nuorkeskustalaiset nostivat hänet aatteelliseksi oppi-isäkseen. On muutoksen aika -kirjassa Väyrynen siteeraa Alkiota liki 30 sivua.

Seppo Niemelä teki Väyrysestä vaalikirjan vuoden 1988 presidentinvaaliin. Kirjassa hän selittää Väyrysen ja Sdp:n Mauno Koiviston huonoja välejä luonne-eroilla. Väyrynen on koleerikko, Koivisto taas flegmaatikko, rauhallinen tuumailija.

Persoonallisuustyypit löytyvät norjalaisen teologin Ole Hallesbyn kirjasta Ihmisluonteet Raamatun valossa. Kirjan mukaan koleerikko ei anna vastoinkäymisten masentaa mieltään. Ne pikemminkin kiihottavat häntä ja kaksinkertaistavat hänen tarmonsa.

On totuuden aika 2 -kirjassa Väyrynen kertoo tunnistavansa olevansa koleerikko. Myös sen huonoista puolista. Koleerikko on kova, ylpeä, kostonhimoinen, vallanhimoinen, ja hänen itseluottamuksensa on suunnaton.

Hallesbyn mukaan ihmisen luonne yleensä muuttuu iän myötä.

”Ehkä luonteeni tasoittuu nyt kun alan siirtyä kohti vanhempaa keski-ikää ja vanhuutta, kohti ihmiselon flegmaattista kautta”, 48-vuotias Väyrynen kirjoitti vuonna 1994.

Nyt 69-vuotiaana Väyrynen repii keskustan rivejä perustamalla puolueen.

Testataanpa praktista syllogismia.

Ensin päämäärä eli arvopremissi: Paavo Väyrynen haluaa valtaa. Sitten uskomuspremissi: koska Sipilä ei päästä ministeriksi, on parasta perustaa oma puolue. Toiminta: Väyrynen perustaa oman puolueen.

Mutta toteuttaako Väyrysen toiminta päämäärän? Tuskin.

Hän saattaa päinvastoin ajautua entistä kauemmaksi vallasta. Ja myös puolueesta, jossa hän on aatteellinen idoli.

Väyrysen ehkä kannattaisi lukea Paavo Väyrysen koko tuotanto.

Lue Paavo Väyrysen vastaus tästä.

Marko Junkkarin kirjoitus julkaistiin sunnuntaina 14.2. Helsingin Sanomissa. Paavo Väyrynen kirjoitti vastauksensa sunnuntaina.

Matti Pikkujämsä
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat