Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Käteisen lähtölasku – viidentoista vuoden päästä Suomessa ei ehkä makseta enää kolikoilla ja seteleillä

Jo nyt yli 70 prosenttia suomalaisista pitää kortteja pääasiallisena maksutapanaan.

Katriina Pajari HS

Rouva Helvi Kukkonen Kannelmäestä on seurannut uutisia huolestuneena. Povaavat käteisen katoamista.

Visioistaan tunnettu Mikael Jungner kirjoitti tammikuussa blogissaan, että Suomen Pankin olisi ehkä syytä lähteä edistämään käteisestä luopumista. MTV3 uutisoi alkuviikosta, että ”kännykkä korvaa pian lompakon ja käteinen katoaa vuonna 2030”.

Maailmallakin puhutaan. Euroopan keskuspankki harkitsee 500 euron seteleistä luopumista, ja Yhdysvalloissa entinen valtionvarainministeri Lawrence Summers tahtoo, että sadan dollarin setelit jäävät historiaan. Molemmilla syy on sama: harmaan talouden ja rikollisuuden torjunta.

Rio Gandara / HS
Eläkeläisrouva Helvi Kukkosen mielestä käteistä rahaa pitää olla mukana aina sen verran, että hätätilanteessa pääsee kotiin.
Eläkeläisrouva Helvi Kukkosen mielestä käteistä rahaa pitää olla mukana aina sen verran, että hätätilanteessa pääsee kotiin.

Käteisasia mietityttää Helvi Kukkosta. Hän käyttää kyllä pankkikorttia, mutta näkee, että lompakossa on aina hyvä olla noin sata euroa tiukan tilanteen varalta. Kukkonen pohtii: Miten me ikäihmiset selviämme, jos käteinen katoaa?

Soitetaan Suomen Pankkiin ja kysytään.

Kari Takala ”, miesääni vastaa puhelimeen.

Takala on johtava neuvonantaja Suomen Pankin rahahuolto-osastolla ja myös Euroopan keskuspankkijärjestelmän setelikomitean jäsen.

Takala tietää.

Ensin Helvin kannalta huonot uutiset: kyllä se käteinen todennäköisesti joskus katoaa, sanoo Takala.

Sitten hyvät: mutta todennäköisesti ei vielä meidän elinaikanamme maailmasta kokonaan.

Käteistä rahaa on ollut olemassa liki 3 000 vuotta. Kymmenen vuotta sitten kortilla maksaminen ohitti Suomessa käteisen suosion, ja Suomen Pankin tammikuisen kuluttajakyselyn mukaan 73 prosenttia suomalaisista pitää korttimaksuja pääasiallisena maksutapanaan.

Käteisen käyttäjiä on 13 prosenttia ja sekakäyttäjiä 15 prosenttia.

Takala lähettää kaavion, jonka nimi on ”käteis- ja korttimaksujen euromääräiset ennusteet”. Kuvassa suomalaisten käteisen käyttöä kuvaava viiva laskee päätyen nollaan vuonna 2030.

Suomen Pankin ennuste.
Suomen Pankin ennuste.

Se ei tosin ole virallinen ennuste, mutta kuitenkin nykytrendien pohjalta tehty uskottava arvio. ”Epävarmin tekijä on tekninen kehitys. Jos ja kun korttien lähimaksuominaisuudet paranevat, se syö lisää käteisen suosiota”, Takala sanoo.

Lähimaksuominaisuus tarkoittaa sitä, että kaupan kassalla riittää, kun vilauttaa korttia maksupäätteelle.

Tuntuu vähän hassulta muistella, miten vielä 15 vuotta sitten kortteja höylättiin paperilipareiden alla. Kone runksahteli, ja vedossa sai käyttää napakasti voimaa.

Sitten allekirjoitettiin kassakuitteja käsin, kunnes tiskeille tulivat tunnuslukua kysyvät maksupäätteet.

Vielä pari vuotta sitten käteinen oli myös kauppiaalle halvin vaihtoehto. Ei enää. Kaupan liiton selvityksen mukaan debit-kortilla ja käteisellä maksaminen ovat kauppiaalle suurin piirtein samanhintaisia. Satasen korttimaksusta tulee noin 30 sentin kulut. Lisäksi laitteet maksavat.

Helvi Kukkosella alkaa olla jo kiire junalle, mutta vielä on hetki aikaa, koska asia on äärimmäisen tärkeä. Hänellä ei ole tietokonetta tai laitetta, jolla hoitaisi maksut verkossa. Ja voiko siihen verkkoonkaan aina luottaa, vaikka sellainen olisikin?

Ja tämä mobiilimaksujuttu – miten sen ottaisi haltuun?

Hyviä kysymyksiä. Takala?

Maksutekniikka on kehittynyt siihen pisteeseen, että Pohjoismaat voisivat ennen pitkää luopua käteisen käytöstä, Kari Takala sanoo. Muualla Euroopassa käteinen vielä hallitsee. Esimerkiksi Saksassa liki 80 prosenttia maksutapahtumista hoidetaan yhä käteisellä.

Suomessa mobiilimaksamisen teknologia on jo pitkällä. Älypuhelin toimii maksuvälineenä, eikä korttia tarvita. Ihmisten tavat vain muuttuvat kovin hitaasti. Käteisen käyttö keskittyy vanhempiin ikäluokkiin. Alle 35-vuotiaista suomalaisista enää harvempi kuin joka kymmenes maksaa enimmäkseen käteisellä.

Mutta Kukkosen esiin nostama turvallisuus on ydinkysymys, sanoo Takala. Maksaja pitäisi tunnistaa turvallisesti vähintään kahdella eri tavalla. Älypuhelimissa biometrisiä identifiointitapoja voivat olla esimerkiksi silmän iiris tai sormenjälki.

Rio Gandara / HS
Sharmarke Mohamed käyttää sekä käteistä että maksukortteja. Mieluiten hän maksaa käteisellä.
Sharmarke Mohamed käyttää sekä käteistä että maksukortteja. Mieluiten hän maksaa käteisellä.

Ruotsissa ja Tanskassa käteisen katoaminen on Suomea pidemmällä. Tanskassa vaatekaupoilla, bensiiniasemilla ja ravintoloilla ei ole velvollisuutta ottaa käteistä vastaan. Ruotsissa kolikkovessan voi maksaa kortilla, samoin kodittomien kaupusteleman lehden. Ruotsissa käteisen poiston puhemiehenä on toiminut Abba-yhtyeen Björn Ulvaeus. Abba-museossa käteinen ei käy.

Suomessakin kauppa voi halutessaan kieltäytyä käteisestä. Esimerkiksi Helsingin Katajanokalla toimiva Johan & Nyström -paahtimon myymälä ja kahvila luopui käteisen käytöstä vuoden alussa. Kassa täsmää nyt aina.

Torstaina ABC-huoltamoketju aloitti mobiilitankkauksen, jossa bensan voi maksaa kännykkäsovelluksella ”kolmella puhelimen painalluksella”.

Kysyimme käteisestä kommentteja Helvi Kukkosen lisäksi satunnaisotannalta seitsemältä muulta Helsingin rautatieaseman kulkijalta.

Osa kertoi, että silloin harvoin, kun käteistä on, sitä unohtaa käyttää, koska kortilla maksamisesta on tullut tapa, jota ei edes ajattele. Ja on heitäkin, jotka ovat lopettaneet lompakon käytön kokonaan – kortit kulkevat kännykkäkotelossa.

Mutta toisaalta:

”Kun maksaa käteisellä, tiedostaa, mihin rahat kuluvat”, sanoi Miia Nieminen.

”Tykkään enemmän vanhasta ajasta. Maksan kyllä kortillakin, mutta pelkään lompakon häviämistä. Jos joku toinen tummaihoinen käyttää luottokorttiani kioskilla, myyjä ei välttämättä huomaa sitä, koska monien mielestä kaikki tummat näyttävät vähän samannäköisiltä”, Sharmarke Mohamed totesi.

Rio Gandara / HS
Anni Lehtikunnas käyttää käteistä vain ulkomailla. Suomessa hän maksaa kortilla. Lompakossa on työmatkaseteleitä, ja kolikkotaskukin on täynnä erilaisia kortteja.
Anni Lehtikunnas käyttää käteistä vain ulkomailla. Suomessa hän maksaa kortilla. Lompakossa on työmatkaseteleitä, ja kolikkotaskukin on täynnä erilaisia kortteja.

Onko käteisen katoamisesta hyötyä?

Harvardin yliopiston professori Kenneth Rogoff on listannut, että se tehostaisi rahapolitiikkaa ainakin kolmella tavalla: 1) kulut vähenisivät, kun käteistä ei tarvitsisi kuljetella, huoltaa ja säilöä, 2) harmaa talous hankaloituisi ja 3) käteisen poistaminen helpottaisi pankkien negatiivisiin korkoihin siirtymistä.

Harmaan talouden ja rikollisuuden suhteen logiikka on selvä. Juuri siksi 500 euron seteleistäkin halutaan eroon. Jos haluaa maksaa miljoonan käteisellä, kuten rosvot usein haluavat, viidensadan euron seteleinä summa painaa pari kiloa ja mahtuu salkkuun. Viidensadan euron seteli on ollut alamaailmassa niin kätevä, että se on saanut lempinimen bin Laden.

Kolmas kohta on kuluttajan kannalta huono juttu – miinuskorko tarkoittaa kärjistäen sitä, että laitat tonnin pankkiin, ja vuoden kuluttua siellä on enää 990 euroa. Mutta kansantaloutta se virkistäisi, kun rahan säilyttäminen käteisenä ei olisi vaihtoehto ja tilillä olevaa omaisuutta kannattaisi kuluttaa säästämisen sijaan.

Rogoffin perusajatus on, että käteinen on vanhanaikainen maksutapa. Tavallaan onkin, mutta joskus myös ainoa, Takala huomauttaa. Kun New Yorkissa julistettiin myrskyn takia hätätila toissa vuonna ja sähköt olivat poikki, käteinen oli ainoa toimiva maksutapa. Keskuspankki jakoi rahaa kadunkulmissa, jotta ihmiset pystyivät ostamaan vettä ja ruokaa.

Käteinen on likvidein mahdollinen maksutapa: se on aina heti käytettävissä. Käteinen on myös anonyymia. Jos siirrytään kokonaan bittivirtaan, ihmisistä tarvitaan tarkempia tietokantoja – se tarkoittaa lisää seurantaa. Toisia ajatus ahdistaa.

Jutun alussa Helvi Kukkonen oli huolissaan käteisen katoamisesta. Ja kyllä vain: siltä näyttää, että sitä kohti mennään.

Tämäkin on merkki: alkuviikosta levisi uutinen, että myös legendaarisen lautapelin Monopolin uudessa versiossa luovutaan käteisestä.

Rio Gandara / HS
Timo Anttilan taskuun oli jäänyt kolikoita edellispäivän ruokaostoksista. Yleensä käyttää korttia. ”Paitsi silloin harvoin, kun käyn oluella, maksan käteisellä. En halua maksaa kortilla epämääräisissä paikossa.”
Timo Anttilan taskuun oli jäänyt kolikoita edellispäivän ruokaostoksista. Yleensä käyttää korttia. ”Paitsi silloin harvoin, kun käyn oluella, maksan käteisellä. En halua maksaa kortilla epämääräisissä paikossa.”
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat