Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kansanedustaja Timo Harakka oppi politiikan tavoille – hän osaa jopa esittää nöyrää

Entisen toimittajan manifesti Sdp:n pelastamiseksi on outo kirjoitus: se kerää kehuja oikealta ja vasemmalta.

Sunnuntai
 
Rio Gandara / HS
Entinen toimittaja ja nykyinen Sdp:n kansanedustaja Timo Harakka on tottunut olemaan valokeilassa.
Entinen toimittaja ja nykyinen Sdp:n kansanedustaja Timo Harakka on tottunut olemaan valokeilassa. Kuva: Rio Gandara / HS

Timo Harakka on poliitikko. Tämä ei sinänsä ole yllättävää – onhan Harakka Sdp:n kansanedustaja. Silti vielä jokin aika sitten asia ei ollut kaikille selvä.

Eräs kansanedustajakollega kertoo syksyllä pohtineensa, miksi Harakka oikein pyrki eduskuntaan? Oliko kyseessä jonkinlainen performanssi? Vai oliko Harakka tekemässä – toimittaja kun on – sisäpiirin reportaasia eduskunnasta?

Sittemmin epäilyt ovat hälvenneet.

Ensimmäisen kauden kansanedustajaksi Harakka on ollut paljon esillä. Hän oli tekemässä Sdp:n verolinjauksia. Lokakuun eduskuntakeskustelussa Harakka pilkkasi hallituksen kärkihankkeita ”navettanäpertelyksi”. Viime viikolla jysähti. Harakka kirjoitti ohjelmajulistuksen Sdp:lle. Tuli kehuja ja kohu.

Iltalehti tulkitsi Harakan manifestin kritiikiksi puoluejohdolle. Oliko Harakka haastamassa Antti Rinteen?

Harakka ehdottaa tapaamispaikaksi Kiasman kahvilaa. Hän ei kuulemma halua luutua eduskuntaan.

Aivan aluksi Harakka painottaa, että kirjoituksen tarkoitus ei todellakaan ollut kritisoida puheenjohtajaa. ”Kirjoitin tämän siksi, että voin katsoa äänestäjiä silmiin, jos olen ehdolla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa”, Harakka sanoo.

Ai, siis jos olet ehdolla?

”Ihan oikeasti, en tiedä vielä. En ole ikinä tehnyt mitään urasuunnitelmia.”

Poliitikon vastaus. Pyrkyrin mielikuvaa kannattaa välttää.

Valokeilaa Harakka, 53, ei ole kuitenkaan koskaan väistellyt. Hän oli pitkään näkyvä televisiotoimittaja Ylellä, sitä ennen Vihreän langan päätoimittaja ja vihreiden ehdokkaana vuoden 1995 vaaleissa. Harakka jätti vihreät piirit riitojen jälkeen ja palasi politiikkaan vuoden 2014 eurovaaleissa Sdp:n listoilta, tuolloin vielä sitoutumattomana.

Harakan ohjelmajulistus on poliittiseksi linjanvedoksi poikkeuksellisen hyvin kirjoitettu. Se ei ole ihme. Harakka on myös dramaturgi ja kirjailija. Viimeisimmät kirjat, Luoton loppu ja Suuri kiristys, käsittelivät talouskriisejä. Väitöskirjan tekeminen on nyt tauolla.

Harakan julistus liittyy siihen, että Sdp etsii aatettaan. Gallupeissa menee hyvin, mutta silti puolue tuntuu olevan aika hukassa. Se on hävinnyt kahdeksat vaalit peräjälkeen. Puheenjohtaja Antti Rinne on kannustanut joukkojaan uusiin ideoihin. Uusi periaateohjelma on tekeillä.

Harakka tarjoaa puolueen kipuiluun yllättävää lääkettä: markkinataloutta.

”Lisää markkinataloutta markkinatalouteen, lisää kilpailua kilpailuun”, hän linjaa. Samalla Sdp:n pitäisi Harakan mielestä miettiä puolueen suhde työhön kokonaan uusiksi.

Jos kysyy demareilta, mikä on Sdp:n tärkein arvo, moni vastaa ”työ”. Tämä on Harakan mukaan virhe.

”Työ on resurssi eikä arvo. Myös raha on resurssi. On hyvä, jos on rahaa, mutta rikkaus ei ole arvo. On onnellista olla työssä, mutta työ ei ole arvo”, Harakka kirjoitti julistuksessaan.

Jos työn näkee arvona, se johtaa Harakan mukaan vääriin päätelmiin. ”Kun puolustamme työntekijöitä, kuvittelemme puolustavamme arvoja, mutta puolustamme etuja.”

Sdp:n ei kuitenkaan pitäisi olla etujärjestö, vaan arvopuolue. Tärkein arvo on Harakan mukaan vapaus. ”Meidän on vakuutettava suomalaiset: jokaisen vapaus lisääntyy, kun kaikkien vapaus lisääntyy.”

Harakka haluaisi myös selkeyttää politiikan ja bisneksen tehtävänjaon. Julkisen vallan tehtävä on vastata siitä, että markkinat voivat toimia. Se huolehtii infrasta, laeista, koulutuksesta ja valvoo kilpailun reiluutta. Yritykset korvaavat tämän noudattamalla lakeja ja työehtoja sekä maksamalla verot nurkumatta.

”Fiksu valtio ei edellytä yrityksiltä muuta kuin mitä osakeyhtiölain ensimmäisessä pykälässä määrätään: tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen.”

Hetkinen. Tuohan kuulostaa melkein Björn Wahlroosilta. Siltä ultrakapitalistilta, josta Harakka teki irvailevan näytelmänkin. Onko Harakka todellakin tuota mieltä?

”Yhteiskunta ei voi edellyttää yrityksiltä yritysvastuuta ohi sen, mitä yritys itse pitää liiketoimintansa ja maineensa kannalta tärkeänä”, Harakka sanoo. ”On noloa ja nöyryyttävää, että pääministeri Juha Sipilä anoo yritysjohtajia antamaan isoista palkoista osan hyväntekeväisyyteen. Yhteiskunnan väline on verotus. Ei pääministerin tarvitse rukoilla hyväntekeväisyyttä yrityksiltä.”

Timo Harakka on poliitikko, ja politiikka on myös mahdollisuuksien taidetta. Onko Harakka nähnyt mahdollisuutensa, oikeistodemarin mentävän aukon?

Ainakin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ekonomisti Mika Maliranta ilahtui Harakan kirjoituksesta ja kutsuu sitä ”tannerilaisuuden tyrskähdykseksi”. Väinö Tanner (1881–1966) oli Sdp:n puheenjohtaja ja pääministerikin, joka edusti puolueensa oikeaa laitaa.

Malirannan mukaan oikeistososiaalidemokratia korostaa sekä vahvaa hyvinvointivaltiota että vahvaa uskoa markkinoihin. ”On parempi suojella ihmisiä kuin työpaikkoja”, Maliranta sanoo.

Oikeistodemarit ovat olleet Sdp:ssä pitkään sivuraiteilla. Pääministeri Paavo Lipposen jälkeen harva demari on halunnut profiloitua sellaiseksi.

Demareilla on historiasta johtuen hankala suhde markkinatalouteen. Eivät he tietenkään enää halua sosialisoida yksityistä omaisuutta. Silti puolueen nykyisessä, vuonna 1999 hyväksytyssä periaateohjelmassa ”sosialismi” mainitaan viidesti.

Harakan ajatukset markkinatalouden syleilemisestä saavat tukea puolueen sisältä.

”Markkinatalouden vastustamisessa ei ole mitään mieltä”, sanoo demarien taustavaikuttaja Esa Suominen. ”Vihollinen on ylikansallinen kapitalismi, jota vastaan pitää taistella kaikin keinoin.”

Myös Sdp:n entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen on Harakan kanssa samaa mieltä siitä, että puolueen tulisi määritellä uudelleen suhteensa markkinatalouteen. ”Siksi olen puhunut eettisen markkinatalouden tavoitteesta.”

Kiehtovimman analyysin tekee Sdp:n varapuheenjohtaja Sanna Marin.

”Harakka esittää oikeistolaisella retoriikalla vasemmistolaista politiikkaa”, Marin sanoo.

Onko Harakan teksti siis taitavan kirjoittajan silmänkääntötemppu?

Tarkemmin tutkittuna se todellakin vaikuttaa yhtä aikaa oikeistolaiselta ja vasemmistolaiselta.

Kun Harakka pohtii työmarkkinoiden muutosta, ratkaisut ovat radikaaleja.

Keskituloisten työpaikkojen katoaminen johtaa siihen, että tarjolla on vain kaikkein korkeimman ja matalimman tuottavuuden työpaikkoja. On korkeasti palkattuja digimaailman supertähtiä ja huonosti palkattuja palvelutöitä.

Koska yritysten tehtävä on tuottaa vain voittoa omistajilleen, niiden ei voi edellyttää palkkaavan tuottamattomia ihmisiä, joita voi olla satoja tuhansia.

Harakan mukaan vastuu näiden ihmisten työllistämisestä onkin julkisella vallalla. Pitäisi perustaa sosiaalisia yrityksiä. Ne toimisivat aloilla, joilla ei ole kaupallisia toimijoita. Niitä ovat esimerkiksi kierrätyskeskukset.

”Solidaarisuus on arvo”, hän sanoo.

Nyt oikealta ei enää kuulukaan kiittävää hyminää. Ajatuspaja Liberan Heikki Pursiainen tyrmää ajatuksen täysin. Hänen mukaansa suurien ihmisjoukkojen tukityöllistäminen tällä tavalla olisi tolkuttoman kallista.

”Harakan ajatus kuulostaa orjatyöltä”, Pursiainen sanoo. Ihmiset joutuisivat tekemään pakkotyötä, jolla ei ole todellista arvoa. Hän kuvaa visiota dystopiaksi, epätoivottavaksi yhteiskunnaksi.

Harakka selittää, että kyse ei olisi mistään risusavotoista ja hätäaputöistä. ”Nämä työpaikat eivät ole markkinaehtoisia, mutta ne ovat markkinaehtoisuutta mahdollistavia. Paljon duunia löytyy markkinoiden katvealueilta.”

Harakan manifesti on vähän kuin seisova pöytä, josta löytyy jokaiselle jotain. Se ei suututa yhtäkään demaria, Rinnekin saa kehuja. Silti julistus onnistuu vaikuttamaan virkistävältä.

Jopa Liberan Heikki Pursiainen kiittelee tekstin monia osia: ”Piristäviä ajatuksia demarilta”, hän sanoo.

Ohjelmajulistus onkin tasapainoilevan poliitikon ja kokeneen kirjoittajan taidonnäyte. Siitä seuraa luonnollinen kysymys. Helsingin Sanomien kokenut politiikan toimittaja Unto Hämäläinen heitti jo heti vaalien jälkeen todella villin veikkauksen: voisiko Timo Harakka olla Sdp:n seuraava puheenjohtaja?

”Hulluutta”, Harakka vastaa. ”Olen vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja. Tuen puheenjohtajaa.”

Poliitikon vastaus. Kansanedustaja Harakka osaa jo esittää nöyrää. Toimittaja Harakkaan kyseistä adjektiivia harvemmin liitettiin.

Rio Gandara / HS
Entinen toimittaja ja nykyinen Sdp:n kansanedustaja Timo Harakka on tottunut olemaan valokeilassa.
Entinen toimittaja ja nykyinen Sdp:n kansanedustaja Timo Harakka on tottunut olemaan valokeilassa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat