Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miksi hakkuuaukeille jätetään puita törröttämään?

Sunnuntai
 
Helsingin Sanomat

Terve taas, lukijat, tässä Torsti.

Viime palstalla nimimerkki Hurinasta hulluksi mietti, voisiko hänen iltaisin kuulemansa hurina johtua naapurin maalämpöpumpusta tai olla tinnitusta. Aapo Halme huomauttaa, että asia on helposti testattavissa. Täytyy vain pyytää naapuria pysäyttämään lämpöpumppu muutamaksi minuutiksi. Jos ääni katoaa, on sen aiheuttaja selvillä.

Ja sitten uusiin kysymyksiin.

Jos Suomeen muuttaisi muslimimies neljän vaimonsa kanssa pakolaisena, niin järjestäisikö Suomen valtio kaikille rouville oman asunnon kalusteineen?

– Yksiavioinen mummo

Tarkoitat ilmeisesti tilannetta, jossa turvapaikan saanut pakolainen hakee perheenyhdistämisen kautta perheensä Suomeen.

Suomen laki ei kuitenkaan tunnusta moniavioisuutta. Niinpä oleskeluluvan myöntäminen useammalle kuin yhdelle puolisolle ei ole mahdollista perhesiteen perusteella. Näin ollen perheenyhdistäjä joutuisi valitsemaan, kenet vaimoistaan hän pyytäisi luokseen.

Toisinaan tilannetta on pyritty kiertämään hakemalla lupaa toiselle puolisolle vasta sitten, kun edellisestä, Suomeen jo tuodusta puolisosta on erottu. Tällöin viranomainen selvittää asianosaisia kuulemalla, onko ero ollut todellinen ja onko uusi perhesuhde aito.

Tikkaremmin Maahanmuuttovirastossa työskentelevän jäsenen mukaan hankalia ovat kuitenkin tilanteet, jossa moniavioisella perheenpäällä on lapsia useamman vaimon kanssa. Näissä tapauksissa jokaisen lapsen suhdetta perheenkokoajaan pitää arvioida erikseen.

Näissä tilanteissa lasten oleskelulupahakemukset harkitaan tapauskohtaisesti. Silloin selvitetään perhesiteet, arvioidaan lapsen etua ja sitä, onko kyse tosiasiallisesti yrityksestä kiertää maahantulosäännöksiä.

Jos moniavioisella miehellä on Suomessa jo yksi vaimo, muut puolisot voivat toki saapua Suomeen ja hakea turvapaikkaa itsenäisesti, turvautumatta perheenyhdistämiseen. Jos turvapaikkaan löytyisi yksilöllisiä perusteita, heidät asutettaisiin erilleen miehestään ja he saisivat turvapaikan yksinasuvana tai yksinhuoltajana.

Valtio ei myöskään järjestä pakolaisille asuntoja, vaan turvapaikan saaneet hakevat samoja asuntoja kuin muutkin. Jos pakolaisella on varallisuutta, hän voi vuokrata tai ostaa asunnon vapailta markkinoilta. Varattomat joutuvat turvautumaan kuntien apuun.

Kohtasin kierrätystä koskevan väittämän. Ei kannata kierrättää, koska kaikki jätteet menevät kuitenkin kaatopaikalle. Oli kuulemma roska-auton kuljettaja näin kertonut. Nyt kysyn, pitääkö tämä paikkansa.

– Ahkera kierrättäjä

Ei pidä. Kyseessä on sitkeä urbaanilegenda, joka ei perustu tosiasioihin.

Pääkaupunkiseudulla jätehuollosta vastaava HSY ohjaa jokaisen jätelajin erilliseen käsittelyyn. Itse asiassa kotitalousjätettä ei nykyisin viedä kaatopaikoille lainkaan.

Biojäte viedään Espoon Ämmässuon käsittelylaitokselle. Siellä karkea biojäte kompostoidaan ja hienojakoisesta tehdään biokaasua. Kotitalouksien tuottama sekajäte puolestaan poltetaan Vantaan Energian jätevoimalassa.

Legenda elää sitkeästi, mikä voi johtua poikkeustilanteista. Esimerkiksi vuonna 2008 biojätettä jouduttiin viemään väliaikaisesti kaatopaikalle jätteenkäsittelylaitoksen häiriöiden takia.

Väärinkäsityksiä voi aiheuttaa myös se, että lasia ja metallia kerätään yhdellä jäteautolla. Niissä on kuitenkin kaksi lokeroa, yksi kummallekin jätelajille.

Kävelemme rouvan kanssa metsäautoteillä. Meitä on alkanut askarruttaa, että usein hakkuuaukeille on jätetty 1–2 puuta, jotka on katkaistu noin rinnan korkeudelta tai vähän ylempää ja jätetty kuivumaan. Tälle on varmaan jokin tarkoitus, mutta mikä?

– Tapani Lepomäki

Kyseessä on todennäköisesti paikoilleen jätetyt lahopuut. Nykyaikaisissa hakkuissa lahopuut – olivat ne sitten kaatuneet tai yhä pystyssä – jätetään metsään. Tämä tehdään metsän monimuotoisuuden suojelemiseksi: noin neljännes Suomen metsäluonnon lajeista on riippuvaisia lahopuusta.

Lahopuulajeihin kuuluu paljon sieniä, sammalia ja hyönteisiä, erityisesti kovakuoriaisia. Linnuista tikat ja tiaiset kovertavat pesäkolonsa pystyyn kuolleisiin pökkelöihin.

Tikkojen hakkaamia koloja käyttävät puolestaan pesäpaikkoina muun muassa helmipöllö, telkkä, liito-orava, leppälintu ja kirjosieppo.

Kaikkiaan 4 000–5 000 eliölajin arvioidaan olevan riippuvaisia lahopuusta. Kyse on siis metsän hoidosta. Koska lahopuulla ei ole juuri taloudellista arvoa, on kyse paitsi tehokkaasta myös halvasta tavasta ylläpitää metsien biodiversiteettiä.

Mikäli pystyssä oleva lahopuu on niin lähellä tietä, että se voisi kaatuessaan katkaista tien tai osua kulkijoihin, katkaistaan puu hakkuun yhteydessä 2–3 metrin korkeudelta. Latva jätetään rungon viereen lahoamaan.

Torstin tikkaremmi Facebookissa: facebook.com/torstintikkaremmi/.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat