Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pää pystyyn, Suomi! 1 300 miljoonan asukkaan Intia on epäonnistunut kaikissa olympialaisissa 116 vuoden aikana

Intia on voittanut vuosina 1900–2016 keskimäärin alle yhden mitalin per kesäolympialaiset.

Sunnuntai
 
Ruben Sprich / Reuters
Sakshi Malik teki ihmeen. Hän toi Riosta mitalin, pronssia naisten vapaapainin 58 kilon sarjassa.
Sakshi Malik teki ihmeen. Hän toi Riosta mitalin, pronssia naisten vapaapainin 58 kilon sarjassa. Kuva: Ruben Sprich / Reuters

Etelä-Aasian jätti, noin 1 300 miljoonan asukkaan Intia, tähtää supervallaksi.

Supervallan merkkejä ovat talouden koko (Intia maailman 7:nneksi suurin), sotilaallinen mahti (3:nneksi suurin armeija), asema maailmanpolitiikassa (Kiinan haastaja Aasiassa) ja kulttuuri-imperialismi (maailman suurin elokuvateollisuus ja krikettiliiga).

Viides supervallan merkki on urheilumenestys. Siihen se Intialla tyssää.

Maa on voittanut vuosina 1900–2016 eli 116 vuoden aikana keskimäärin alle yhden mitalin per kesäolympialaiset.

Mitaleja on 28, kisoja 29.

Rion kisoista Intia sai yhden hopean ja yhden pronssin, ja se jäi mitalitaulukossa muun muassa Fidžin taakse, joka sai yhden kullan. Asukkaita Intiassa on 1 444 kertaa enemmän kuin 900 000 asukkaan Fidžissä.

Intian tahti – alle mitali per olympialaiset – on tilastoihme, sillä valtiossa asuu saman verran väkeä kuin Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Venäjällä, Japanissa, Saksassa, Britanniassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Argentiinassa, Ukrainassa, Puolassa, Kanadassa ja Australiassa yhteensä.

Jos epäilette, laskekaa.

Yksi ainoa ihminen, yhdysvaltalaisuimari Michael Phelps, on kerännyt 12 vuodessa saman mitalisaaliin kuin Intia 116 vuodessa. Tosin Phelpsillä on kultamitaleja 23 eli huomattavasti enemmän kuin Intialla.

Intian yhdeksästä kultamitalista kahdeksan on vuosilta 1928–1980, jolloin se hallitsi maahockeyta. Yksi on miesten 10 metrin ilmakivääristä. Näin olemme käyneet läpi Intian olympiavoittojen historian.

Entä talviolympialaisista? Ei, ei vielä toistaiseksi. Ei mitalin mitalia.

Historialliseen tappiokierteeseen on löydetty monia selityksiä.

Selitys 1: Rahakas ja suosittu mahtilaji kriketti kerää kaikki sporttisesti lahjakkaat intialaislapset.

Selitys 2: Köyhyys syö edellytykset. Se on kuitenkin riittämätön selitys, sillä Kenian ja Jamaikan kaltaiset kehitysmaat ovat kautta historian kahmineet mitaleja.

Selitys 3: Naisten takapajuinen asema. Toisaalta Riossa vain naiset toivat Intialle mitaleita. Vapaapainija Sakshi Malik voitti pronssia, sulkapalloilija P. V. Sindhu hopeaa.

Intian johtava urheilukulttuurin tutkija Boria Majumdar väittää, ettei Intialla yksinkertaisesti ole urheilukulttuuria. Se taas johtuu esimerkiksi Intian noin 3 000 vuotta vanhasta kastijärjestelmästä.

Kärjistetysti näin: Kastijärjestelmän köyhille ja kouluttamattomille massoille – eli sadoille miljoonille intialaisille – ei ole minkäänlaista tietä huippu-urheiluun. Kastiton on usein täysin pohjalla, paljon syvemmällä kuin vaikkapa yhdysvaltalainen köyhän asuinalueen tummaihoinen lapsi, eikä hän voi nousta urheilun avulla yhteiskunnassa.

Intian ylemmissä luokissa taas on totuttu etuoikeutettuun elämään, johon ei kuulu fyysinen ponnistelu. Harva keskiluokan intialainen treenaa, sillä hiki kainaloissa ei ole merkki hyvästä arjesta, vaan tuhlatusta elämästä.

Vanha hindinkielinen sananlasku tiivistää asenteen, jonka takia Intia ei menesty olympialaisissa: Jos opiskelet ahkerasti, elät kuin kuningas. Jos urheilet, pilaat elämäsi.

Tai ehkä kyse on maailmanpolitiikasta, Intian passiivisuudesta sen suhteen.

”Intialta, toisin kuin Kiinalta, puuttuu kova halu kilpailla Länttä vastaan, voittaa se ja kuitata vuosisatojen siirtomaa-ajan nöyryytykset”, kirjoittaa The Diplomat -lehden toimittaja Akhilesh Pillalamarri.

Pillalamarri väittää, että Intian olympiakomitean pomot suhtautuvat aivan liian kepeästi huippu-urheiluun.

Arvokisamenestys ei merkitse kansallista kunniaa tai häpeää. Kuten Suomessa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat