Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Maahanmuuttoviraston työntekijät avautuvat hurjasta kiireestä, joka voi johtaa vääriin turvapaikkapäätöksiin – ”Ei ehditä tutkia tapauksia kunnolla”

Toukokuussa Maahanmuuttovirasto tiedotti, että Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanne on parantunut. Sillä perusteltiin kireämpää turvapaikkalinjaa. Nyt Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio sanoo, että viestintä epäonnistui.

Sunnuntai
 
Klaus Welp
Kuva: Klaus Welp

Toukokuun 17. päivänä Maahanmuuttovirasto eli Migri julkaisi tiedotteen, joka herätti huomiota Eurooppaa ja Lähi-itää myöten.

Tiedotteen mukaan turvallisuustilanne Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa on hiljalleen parantunut, minkä vuoksi näistä maista tulevien on entistä vaikeampi saada kansainvälistä suojelua Suomessa.

Joskus aiemmin tällainen tiedote olisi voinut jäädä vähälle huomiolle. Mutta Suomeen oli edellisvuodesta lähtien tullut kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, joiden elämään Migrin linjaukset vaikuttavat merkittävästi. Kyse on siitä, pääseekö henkilö asumaan Suomeen vai lähetetäänkö hänet takaisin maailman väkivaltaisimpiin kuuluviin maihin.

Tiedote herätti keskustelua myös Migrin virkamiesten keskuudessa.

”Nolotti tosi paljon se lehdistötiedote. Eihän se linjaus perustunut lähtömaiden tilanteeseen eikä edes meidän omiin raportteihin. Ei niissäkään oikeasti sanota, että turvallisuustilanne noissa maissa olisi parantunut. Siitä asti on hävettänyt olla Migrissä töissä”, sanoo vastuuasemassa oleva virkamies.

Hän ei ole ainoa turhautunut Maahanmuuttoviraston työntekijä.

Kuluneen vuoden aikana Maahanmuuttovirasto on joutunut poikkeuksellisen kovaan prässiin. Painetta on tullut poliitikoilta, rajavartiolaitokselta, tiedotusvälineiltä, kansalaisjärjestöiltä, kansalaisilta ja tietysti turvapaikanhakijoilta, jotka odottavat päätöstä eli tietoa kohtalostaan. Epätietoisia on yhä noin 14 000.

Migrin työntekijät eivät ole juuri puhuneet julkisuudessa viraston johtoa ja viestintäväkeä lukuun ottamatta. HS haastatteli tätä kirjoitusta varten toistakymmentä Migrin nykyistä työntekijää ja joitain virastossa aiemmin työskennelleitä. He kertoivat, miltä myllerryksen vuosi on näyttänyt viraston sisältä.

Virkamiehet työskentelevät viraston eri yksiköissä ja toimipisteissä. Heillä kaikilla on pidempää kokemusta Migristä tai pakolaisasioista. Työn luonteen ja asian arkaluonteisuuden vuoksi sekä virkamiesten erityisestä toiveesta nimiä tai tarkempaa asemaa ei yksilöidä. HS haastatteli myös ministeriötasolla asioihin perehtyneitä virkamiehiä.

Virkamiesten viesti on melko yhtenäinen. He kertovat ristipaineesta, joka johtuu viraston uudesta, huomattavasti kiristyneestä turvapaikkalinjasta sekä epärealistista tulostavoitteista eli vaadittavien turvapaikkapäätösten määrästä.

”Meillä on niin rajut tulostavoitteet, että niihin on melkeinpä mahdotonta päästä. Ihmiset väsyvät todella pahasti. Puhuttelun laatu kärsii, ja silloin myös hakijoiden oikeusturva vaarantuu”, sanoo eräs Migrin työntekijä.

Migrin toimintaa säätelevät kansallisen lainsäädännön lisäksi EU-lainsäädäntö ja kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö. Ne määräävät, että jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa ja saada hakemukselleen yksilöllinen käsittely. Viime kädessä on kysymys oikeusvaltion perusperiaatteista: siitä, perustuuko julkisen vallan käyttö lakiin vai poliittiseen ilmapiiriin, joka voi muuttua nopeastikin.

Migrillä on kuitenkin paljon valtaa siinä, miten se tulkitsee lakeja ja eri maiden turvallisuustilannetta.

Siksi siihen myös yritetään vaikuttaa.

Viime syksyn pakolaisvirta yllätti koko Euroopan, myös Suomen.

Turvapaikanhakijoita tuli Suomeen enimmillään yli 500 päivässä. Euroopan maat sulkivat kilpaa rajojaan. Pääministeri Juha Sipilä tarjosi aluksi Kempeleen-taloaan tulijoille, mutta pian hänen hallituksensa teki selväksi, että Suomesta on saatava vähemmän houkutteleva kohde.

Paine kohdistui heti myös Migriin. Vaatimuksia ja toiveita ei tullut pelkästään hallituspuolueilta. Esimerkiksi Rajavartiolaitos halusi sisäministeriön puuttuvan Migrin toimintaan entistä vahvemmin, asioista perillä oleva virkamies kertoo.

”Toistuva kysymys oli, voidaanko käännyttää ihmisiä suoraan rajalta. Pohdittiin myös turvapaikanhakijoiden liikkumista Suomessa, että kun ne laitetaan vastaanottokeskukseen jonnekin korven keskelle, niin miten ne saadaan pysymään siellä.”

Virkamiehen mukaan silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok) yritti hillitä ministeriöön ja Migriin kohdistuvaa painetta.

Silti jo lokakuussa myös Migri kiristi Irak-linjaansa: se ilmoitti, ettei turvapaikkaa saa pelkästään sillä perusteella, että on kotoisin tietyltä alueelta. Loppuvuodesta Suomen hallitus esitteli joukon turvapaikkapolitiikkaa kiristäviä toimenpiteitä ja lakiehdotuksia.

Rio Gandara / HS
Maahanmuuttovirasto sijaitsee Kalasatamassa, Helsingissä.
Maahanmuuttovirasto sijaitsee Kalasatamassa, Helsingissä.

Maahanmuuttoviraston punatiilinen toimistorakennus sijaitsee Helsingin Kalasatamassa.

Sen aulassa turvapaikanhakijat odottavat vuoroaan puhutteluun. Tiedot heidän elämästään ovat punaisissa mapeissa kakkoskerroksen turvapaikkayksikön hyllyissä. Uudet hakemukset tehdään sähköisessä muodossa. Nuoret ylitarkastajat tekevät töitä yllättävän hiljaisessa avokonttorissa.

Viime syksynä ja alkuvuonna Migri palkkasi satoja uusia virkamiehiä. Monet heistä tulivat suoraan yliopiston penkiltä.

Kun viime vuoden elokuussa turvapaikkapuhutteluja hoitavia ylitarkastajia sekä sihteereitä oli 75, nyt heitä on 550. Uudet ylitarkastajat saivat kahden viikon koulutuksen. Sen sisältöä monet virkamiehet kuvaavat laadukkaaksi.

Työtahti kuitenkin kiristyi huomattavasti, sillä turvapaikanhakijoita oli niin paljon.

Sisäministeriö asetti Migrille vuodeksi 2016 kovat tavoitteet. Henkilötyövuotta kohden päätöksiä piti syntyä 70 prosenttia aiempaa enemmän. Aiemmin hakijoiden puhuttelut kestivät 4–7 tuntia, nykyään korkeintaan kolme. Siinä ajassa ei välttämättä ehdi kysyä kaikkia olennaisia kysymyksiä etenkään silloin, jos tapaus on monimutkainen.

Työntekijöille on eri yhteyksissä painotettu, että ”koko Suomi” seuraa, miten paljon päätöksiä tehdään. Joka maanantai ylitarkastajille tulee sähköpostissa Excel-taulukko, jossa näkyy, kuinka paljon kukin ylitarkastaja on tehnyt turvapaikkapäätöksiä.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastajien työ on vaativaa. Lähtömaiden tilanteet ovat sekavia ja tulijoiden kokemukset usein raskaita. Hakijoiden joukossa on pahaa väkivaltaa kokeneita ja hädänalaisia, mutta myös onneaan kokeilevia.

Maahanmuuttoviraston virkamiehet eivät vaikuta idealisteilta, jotka haluaisivat Suomeen mahdollisimman paljon ulkomaalaisia. HS:lle puhuneet virkamiehet vain haluaisivat tehdä työnsä hyvin. Monet haastatellut sanovat, että järjestelmää käytetään myös jatkuvasti väärin. Turvapaikanhakijalla saattaa olla houkutus liioitella tai vääristellä tarinaansa saadakseen suojelua.

Ylitarkastaja arvioi lähtökohtaisesti kolmen tunnin puhuttelun perusteella, onko hakijan kertomus uskottava.

”Virheitä tapahtuu ihan varmasti. Jotkut, jotka eivät tarvitsisi turvapaikkaa, saavat sen, ja sellaiset, jotka ovat suojelun tarpeessa, jäävät ilman, koska me ei ehditä tutkia tapauksia kunnolla, me hutiloidaan”, sanoo virkamies. Hänen mukaansa nykytahdilla ei ehditä tekemään työtä, jonka laatuun voi luottaa. Huolimattomasti tehtyjä päätöksiä on myös palautettu uudelleen käsiteltäviksi.

Monet virkamiehet kannattavat osaa turvapaikan myöntämiseen tehdyistä kiristyksistä. Esimerkiksi sitä, että nykyisin päätökset tehdään aina hakijan yksilöllisen tilanteen perusteella. Aiemmin ihminen saattoi saada suojelua vain siksi, että tuli tietyltä alueelta.

Moni kuitenkin kokee, että kielteisiä päätöksiä tehdään lähes liukuhihnalta ja että hallinto-oikeus nähdään turvaverkkona, joka korjaa huonot päätökset.

”Vaikeita asioita joutuu nyt tekemään älyttömän kovaa tahtia. Nykyisten linjausten aikana ei ole mitenkään ihmeellistä kuulla, että voi nyt vittu, kyllä tekee pahaa kirjoittaa tällaista”, sanoo yksi kokeneempi virkamies.

Tilanne Suomessa muuttui niin nopeasti, että kiire on ymmärrettävää. Huolestuttavaa on se, että moni Migrin virkamies sanoo kokeneensa, että heiltä vaaditaan enemmän kielteisiä päätöksiä. Kokemus ei perustu mihinkään ohjeeseen, vaan yleiseen ilmapiiriin ja yksittäisiin signaaleihin.

Moni virkamies ihmetteli esimerkiksi kesäkuussa sähköpostiin tupsahtanutta muistiota, jonka oli tehnyt korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) entinen tuomari Ilkka Pere.

Tiukasta maahanmuuttolinjastaan tunnettu Pere käy siinä läpi yli 30 viraston tuoretta päätöstä. Sävy on moittiva. Peren mukaan Migrin virkamiehet ovat uskoneet liian löysin perustein turvapaikanhakijoiden kertomuksia.

Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio sekä turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertovat olevansa tietoisia siitä, että monella ylitarkastajalla on jostain syystä käsitys, että heiltä odotetaan kielteisiä päätöksiä. Asiaa on jopa käsitelty viraston sisäisissä kokouksissa. Vuorion mukaan mitään tällaista viestiä johto ei ole esittänyt.

Tilastojen perusteella Migrin linja tiukkeni koko alkuvuoden. Etenkin irakilaiset ja somalialaiset saivat entistä vähemmän myönteisiä päätöksiä.

Kesän kynnyksellä Migrin turvapaikkalinja tiukentui entisestään, kuten toukokuussa julkaistu tiedote kertoi. Irakista, Afganistanista ja Somaliasta saapuvien turvapaikanhakijoiden oli entistä vaikeampi saada toissijaista suojelua. Sitä myönnetään niille ulkomaalaisille hakijoille, jotka eivät saa turvapaikkaa mutta joiden voidaan katsoa olevan kotimaassaan vakavassa vaarassa.

Samaan aikaan niin kutsuttu humanitaarinen suojelu poistui ulkomaalaislaista. Se oli vähän käytetty Suomen järjestelmän erikoisuus.

Noina aikoina virastossa laadittiin myös uudet sisäiset soveltamisohjeet kolmelle keskeiselle lähtömaalle. Uusien ohjeiden perusteella alettiin soveltaa entistä useammin niin sanottua maansisäistä pakoa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Mosulista kotoisin oleva irakilainen ei saa Suomesta suojelua, koska hän voi viraston mielestä palata Bagdadiin.

Toukokuun tiedotteessaan Migri perusteli tiukentunutta linjaa Irakin, Afganistanin ja Somalian parantuneella turvallisuustilanteella. Julkisuudessa päiviteltiin Migrin julistaneen kyseiset maat turvallisiksi. Niin tiedotteessa ei väitetty.

Migri ei kuitenkaan perustellut tarkemmin, mihin arvio kohentuneesta turvallisuustilanteesta pohjautui.

”Mielestäni se ei perustunut muuhun kuin siihen, että haluttiin tehdä isommalle prosentille kielteiset päätökset ja lähettää näihin maihin viesti, että täältä ei enää saa lähtökohtaisesti kansainvälistä suojelua. Ihmettelin paljon, ettei siihen tartuttu mediassa silloin enempää”, sanoo eräs HS:n haastattelema virkamies.

Migrin sisällä tietoa lähtömaiden tilanteesta tuottaa maatietopalvelu. Siltä ylitarkastajat voivat kysyä paikallistietoa, kun he pohtivat, onko hakijan kertomus uskottava.

Puolen vuoden välein maatietopalvelu myös päivittää arviota keskeisten lähtömaiden turvallisuustilanteesta.

Migrin päätösten pitäisi pohjautua maatietopalvelun tuottamaan tietoon. Varsinaisista linjauksista kuitenkin määrää Migrin johto, eikä maatietopalvelu osallistu niistä päättämiseen.

Esimerkiksi maatietopalvelun uusimmasta, huhtikuussa julkaistusta Irak-raportista ei käy ilmi, millä tavoin turvallisuustilanne olisi parantunut entiseen nähden. Viraston johto on perustellut asiaa sillä, että terroristijärjestö Isisin menettäessä alueitaan turvallisuus Irakissa samalla paranee. Useat Irak-asiantuntijat pitävät väitettä virheellisenä (HS 7.8.2016). Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjasi viime viikolla, että Irakin turvallisuustilanne on viime aikoina heikentynyt.

”Se [turvallisuustilanteen paraneminen] ei millään tavalla pidä paikkaansa varsinkaan Irakissa, siellä on tapahtunut niin paljon viime vuosina, eikä Isisin perääntyminen yksin paranna turvallisuustilannetta. Tietysti kaikissa maissa tilanne vaihtelee alueittain”, yksi asiaa seurannut Migrin virkamies sanoo.

Kesäkuussa julkaistun viraston oman Somalia-raportin mukaan ”Somalian yleisissä turvallisuusolosuhteissa ei ole tapahtunut muutosta parempaan viimeisten kuukausien aikana [– –] yleinen turvallisuustilanne on pikemminkin heikentynyt”. Pidemmällä aikavälillä Somaliassa on tosin aiempien raporttien perusteella ollut myös poliittisten olojen suotuisaa kehitystä ja jälleenrakennusta.

”Kyllähän niistä raporteista tulee väkisin ilmi, että Migri ei ole heiluttanut taikasauvaa ja taikonut maailmaa turvalliseksi. Ehkä johdossa ajateltiin, että jos tiukennetaan tosi paljon linjaa ilman että mikään on muuttunut, se voisi näyttää tavallisista kansalaisista vähän rankalta. Tai sitten se näyttäisi siltä, että me oltaisiin tehty päätöksiä tähän asti todella löysällä kädellä”, pohtii yksi virkamies.

Toisen virkamiehen mukaan tilanne on ollut hankala, koska esimerkiksi väite Afganistanin tilanteen paranemisesta ”on ristiriidassa kaikkien maata seuraavien lähteiden kanssa”.

Maatietopalvelun tuottamaa tietoa on joskus epäilty poliittisen ohjauksen värittämäksi. Kaikki HS:lle puhuneet Migrin työntekijät kuitenkin sanovat, että maatietopalvelun tutkijat tekevät itsenäistä työtä.

HS:n tietojen mukaan maaraportteihin on tosin pyydetty laittamaan enemmän myönteistä tietoa.

Esimerkiksi Irak-raportissa kerrotaan, että Bagdadissa on järjestetty juoksukilpailut Tigris-joen varrella sekä ensimmäiset missikisat sitten vuoden 1972. Afganistan-raportissa taas kerrotaan, että Nangarharin maakunnassa on juhlittu krikettimaajoukkueen ”loistavaa suoritusta” sekä Buddhan syntymää ja valaistumista.

Jää epäselväksi, onko kyse virastohuumorista.

”Juhlinnasta huolimatta taisteluita on käyty kuluneen kuukauden aikana erityisesti Talibanin sekä Daeshin [Isisin] välillä”, raportti jatkaa heti seuraavassa kappaleessa ja viittaa myös alueella tapahtuneisiin itsemurhaiskuihin ja kranaatti-iskuihin.

Rio Gandara / HS
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio.

Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio istuu toimistossaan ja juo vettä muovimukista. Viidennen kerroksen ikkunasta avautuu näkymä Suvilahden voimala-alueelle. Pöydällä on puulintu ja seinällä tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallinen valokuva.

Vuorio kertoo, että kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen. ”Tämä ei ole enää mikään nyrkkipaja, tämä on päätösten tuotantolaitos”, hän sanoo.

Virasto on viime kuukausina onnistunut tekemään noin 500–700 päätöstä viikossa. Jotta hakijoiden suma olisi saatu sisäministeriön tavoitteen mukaisesti purettua elokuun loppuun mennessä, olisi päätöksiä tarvittu tuhat viikossa. Se on kaksi kertaa enemmän kuin Norjassa, jossa hakijoita ja maanmuuttoviraston työntekijöitä on suurin piirtein sama määrä kuin Suomessa.

”Tavoite oli meille ministeriön taholta asetettu, eikä ole mikään salaisuus, ettei siihen ole päästy. Totta kai minun piti viraston päällikkönä tuoda esille, että tavoite on aika korkea. Mutta jos ministeriö sanoo, että tämä se on, niin nimi pitää laittaa alle”, Vuorio sanoo.

Hän korostaa silti, että laatu ei saa kärsiä kiireen vuoksi, ja huomauttaa, että puhutteluja voidaan jatkaa myöhemminkin, jos kolmen tunnin aikana kaikkea olennaista ei saada selville.

Kiireisen ylijohtajan haastattelulle on varattu tunti aikaa, ja kysymyksiä on paljon.

Mihin perustui toukokuun linjaus siitä, että Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanteet ovat parantuneet?

”Katsoimme kokonaisuutena, että se tilanne on parantunut. Sen voi sitten kuka tahansa haastaa, jos on eri mieltä. Meillä on nämä maatietoraportit.”

Olemme lukeneet ne läpi, eikä niistä tai Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston raporteista juuri löydy perusteluja turvallisuustilanteen yleiselle paranemiselle.

”En osaa tuohon ottaa suoraan kantaa, en ole sillä tavalla ajan tasalla. Näistä on paljonkin eri mielipiteitä, mutta me tosiaan katsottiin, että se on kokonaisuutena parantunut.”

Kuka linjasi, että turvallisuustilanne on parantunut? Oliko maatietopalvelu mukana?

”Ei se maatietopalvelu missään nimessä ollut, sehän on täysin objektiivinen. Näen nyt, että tähän turvallisuustilanteeseen ei olisi pitänyt ottaa kantaa sinne tai tänne.”

Veditte mutkat liian suoriksi?

”Saattaa olla. Mutta tiedotteen kärjen piti tosiaan olla se, että humanitaarinen suojelu poistuu ja toissijaista suojelua ei enää saa niin laajasti kuin ennen.”

Miksi linjaa ei vain kiristetty avoimesti sen sijaan että ilmoitetaan turvallisuustilanteen parantuneen?

”Jälkiviisaasti voi todeta, että ehkä se viestinnän kärki ei ollut paras mahdollinen. Tässä oli nimenomaan kyse siitä, että seurataan muiden maiden käytäntöjä ja yritetään pysyä niiden kanssa samalla linjalla. Suomi ei halua poliittisesti luoda vetovaikutuksia.”

Oliko linjauksen tavoite siis lähettää viesti lähtömaihin, että Suomeen ei kannata tulla?

”Tämän tavoite oli siis pikemminkin potentiaaliset hakijat ylimalkaan ja ne, jotka Suomessa odottavat päätöstä. Ja kun tämä humanitaarinen suojelu poistettiin, se oli syy sille, että linjauksia päivitettiin.”

Eli oletteko sitä mieltä, että yleinen turvallisuustilanne on parantunut Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa?

”Jokainen tietää, että tilanne on kompleksinen. Joillain alueilla tilanne on voinut parantuakin. Tämä ei varmaan mennyt ihan putkeen, mutta pitää paikkansa, että pidämme niitä riittävän turvallisina maina, että niihin voi ylipäätään ihmisiä palauttaa.”

Mutta tämä linjaus ei liity mitenkään maatietopalvelun raportteihin?

”Ei, ei se mun mielestä ollut se syy.”

Vuorio muistelee, että toukokuun tiedotetta oli laatimassa hänen lisäkseen viestintäosasto, turvapaikkayksikön johtaja sekä oikeus- ja maatietoyksikön johtaja.

Onko teihin kohdistettu poliittista painetta?

”En koe, että minuun olisi.”

Vuorio kuitenkin muistuttaa Suomen hallituksen linjauksesta, jonka mukaan Suomesta ei pitäisi saada turvapaikkaa helpommin kuin esimerkiksi Ruotsista.

Vuorio sanoo puuttuneensa somalialaisten hakemusten käsittelyyn, koska myönteisiä päätöksiä tuli paljon. Hän kertoo käyneensä päätöksiä läpi ja huomanneensa, että puhuttelut olivat liian lyhyitä ja välillä ylimalkaisia, mikä on johtunut osittain kovasta kiireestä. Nykyisin kaikki somalialaisten saamat myönteiset päätökset menevät vielä poikkeuksellisesti viraston oikeuspalveluyksikön tutkittaviksi.

On kysyttävä vielä KHO:n entisen tuomarin Ilkka Peren muistiosta, jossa läksytettiin Migriä liian löysästä linjasta. Miksi se on lähetetty kaikille turvapaikkapuhutteluja tekeville ylitarkastajille?

”Hän on lähettänyt muistion minulle ja pyytänyt keskustella siitä. Tämä on tällaista kansalaispalautetta. En valitettavasti tiennyt, että se on lähetetty ylitarkastajille. Ei olisi tullut mieleenikään, että sitä olisi jaettu ympäriinsä. Tämä ei nyt kyllä vaikuta kovin hyvältä jutulta.”

Miten voi olla mahdollista, että te ette ylijohtajana tiedä tällaisia asioita?

”Ilmeisesti minä en ole tehtävieni tasalla. Ilmeisesti minä en tiedä mitä täällä tapahtuu”, Vuorio puuskahtaa.

Ylijohtaja kutsuu paikalle oikeus- ja maatietoyksikön johtajan Hanna Helinkon, joka arvelee, että muistion on lähettänyt eteenpäin joku turvapaikkayksiköstä. Helinko kertoo, että muistio on jaettu ”opetus- ja koulutustarkoituksessa”.

”Tarkoitus oli, että ihmiset näkevät, millaisia seikkoja ratkaisuissa voi huomioida. Pere on kuitenkin kokenut henkilö”, Helinko sanoo.

Klaus Welp

Kyse ei näytä olevan siitä, mitä Irakissa, Afganistanissa tai Somaliassa on tapahtunut. Vaan siitä, että Suomi on halunnut kiristää linjaa, jotta se ei olisi muita Euroopan maita houkuttelevampi kohde turvapaikanhakijoille. Edes Migrin ylijohtaja ei kykene kunnolla perustelemaan toukokuun turvallisuuslinjausta.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen pitää tätä hyvin ongelmallisena, koska turvallisuusarviot vaikuttavat merkittävästi siihen, ketkä saavat suojelua ja ketkä palautetaan. Ojasen mukaan Migrin on esitettävä riittävän vakuuttavat perusteet sille, miksi turvallisuustilanne on muuttunut paremmaksi.

Perusteluksi ei Ojasen mukaan riitä ylimalkainen viittaus kokonaisharkintaan tai Isisin menettämiin alueisiin.

”Ilman muuta viranomaisen pitää pystyä perustelemaan tällaista linjausta viittaamalla objektiiviseen ja varmennettavissa olevaan tietoon. Yleensä näissä asioissa on viitattu YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n arvioihin. On viranomaiselta moitittava virhe, jos se ei pysty esittämään mitään kunnon asiaperusteluja.”

Kyse ei ole siitäkään, etteikö Suomi voisi kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa, vaan siitä, toimiiko Suomi oikeusvaltioperiaatteen mukaan. Ja siitä, miten julkista vallankäyttöä perustellaan.

Tämä kaikki saattaa maistua paperilta, mutta turvallisuuslinjauksissa on kyse lopulta oikeista ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. Yksi virkamies sanoo, että heikoille jäävät esimerkiksi paperittomat ja kouluttamattomat, jotka eivät pysty yhtä aukottomasti todistamaan tarinaansa.

Toisen mukaan tilanne on ongelmallinen, koska toimitaan lain puitteissa, mutta harmaalla alueella, asiantuntijoiden ja YK:n suositukset sivuuttaen.

Kaksi virkamiestä kertoo HS:lle, että he ovat mielestään joutuneet lähettämään ihmisen vaaraan.

”Kun olen toisenlaista ratkaisua esittänyt eikä sitä ole hyväksytty, niin sitten ajattelen, että vastuu on ikään kuin organisaatiolla”, sanoo eräs virkamies.

Kadulla, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella, yksijalkainen irakilaismies taittelee lastenrattaita kasaan taksia varten. Mies kertoo perheensä olevan Kirkukista, jonka kurdijoukot valtasivat terroristijärjestö Isisiltä. Nyt kurdit ja Irakin hallitus kiistelevät kaupungin hallinnasta.

Hän on yksi niistä 14 000:sta, jotka odottelevat viraston päätöstä.

Klaus Welp
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat