Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kumpi voitti vaaliväittelyn? Trumpista kirjan kirjoittanut Saska Saarikoski vastaa suorassa lähetyksessä klo 10
  • Kumpi voitti vaaliväittelyn? Trumpista kirjan kirjoittanut Saska Saarikoski vastaa suorassa lähetyksessä klo 10

Kohutun Pekka ja Pätkä -elokuvan piti kertoa politiikasta – syyttäkää kenkälankista Reino Helismaata

Elokuvan katsominen on niin tuskallista, että nykyihminen on vieraantunut sen ”juonesta”.

Sunnuntai
 
HS
Kuva: HS

Jokainen kansa saa sellaisen rasismikeskustelun kuin ansaitsee. Maailmalla on pohdittu vuosikymmeniä rasismia romaaneissa Huckleberry Finnin seikkailut ja Pimeyden sydän.

Suomessa on Pekka ja Pätkä neekereinä (1960). Elokuva esitettiin torstaina televisiossa, mikä käynnisti jälleen kerran keskustelun rasismista.

Elokuvan katsominen on niin tuskallista, että nykyihminen on vieraantunut sen ”juonesta”.

Vitsi on mutkikas. Hullun professorin mielestä Pekka ja Pätkä soveltuisivat toimittajiksi – eli ”neekereiksi”. Toimittajia näet kutsuttiin lehtineekereiksi, koska painomuste sotki heidän kasvonsa. Ja voi rähmä! Pekka ja Pätkä käsittävät väärin ja lankkaavat kasvonsa voidakseen hakea töitä mustina jazzmuusikoina.

Pekan ja Pätkän blackface- eli kenkälankkirasismi oli varmasti viatonta, mutta ongelmatonta se ei ollut edes omana aikanaan, saati nyt.

Tiettyä ivaa on siinä, että ohjaaja Armand Lohikoski suunnitteli aluksi elokuvaa Pekka ja Pätkä politiikan pyörteissä. Hänet kuitenkin syrjäytettiin, ja kenkälankkikäsikirjoituksen laati Reino Helismaa. Kukaan ei muistaisi puupäähupailua vuoden 1959 politiikasta, mutta naamansa lankanneet Pekka ja Pätkä ovat pysyneet politiikan pyörteissä 56 vuotta.

Rasismikeskustelu elokuvasta käynnistyi 1990-luvulla, mutta jo aiemmin elokuvaa pidettiin loukkaavana. ”Mielestäni tämä elokuva loukkaa Esa Pakarisen ja Masa Niemen ammattitaitoa”, kirjoitti kriitikko Mikael Fränti HS:ssa vuonna 1982.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat