Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Euroopassa on käynnissä joukkomuutto, joka ei herätä massojen raivoa – eikä siinä ole mukana yhtään ihmistä

Eläinten eurooppalainen kiertotalous perustuu pelisääntöihin, joiden tärkeimpänä päämääränä on uhanalaisten lajien kannan vahvistaminen.

Sunnuntai
 
Korkeasaari
Kuva: Korkeasaari

Joka vuosi tuhansia Euroopan eri eläintarhojen asukkeja kuljetetaan toisiin eläintarhoihin.

Kyse on suuresta vaihtotalousjärjestelmästä, jossa raha ei liiku koskaan, eurokaan ei vaihda omistajaa.

Eläinten eurooppalainen kiertotalous perustuu pelisääntöihin, joiden tärkeimpänä päämääränä on uhanalaisten lajien kannan vahvistaminen.

Siis geneettisesti sopivan naaraan ja uroon parittaminen. Ja siittäminen.

Euroopan eläinpuistojen verkostossa EAZA:ssa on noin 340 eläintarhaa 41 maasta. Suomesta Helsingin Korkeasaaren lisäksi ovat Ähtärin ja Ranuan eläinpuistot.

Eläimiä kuljetetaan uuteen puistoon periaatteessa kahdesta eri syystä: 1. Uhanalaisten lajien kantaa vahvistetaan niin, että geneettisesti sopivimmat urokset ja naaraat laitetaan yhteen. 2. Eläintarhat lahjoittavat, lainaavat tai vastaanottavat tiettyjä eläimiä, koska niille on tarve ja sopivat resurssit.

Uhanalaisten lajien kohdalla säännöt ovat jyrkät. Eurooppalaiset lajiasiantuntijat kirjaavat lajin kaikki tarhoissa elävät yksilöt ranking-järjestykseen niiden geneettisen arvon mukaan. Sitten eläinten sijoituspaikasta annetaan eläintarhoja sitova siirtomääräys. Tavoite on vahvistaa lajin kantaa saattamalla lisääntymiskykyisimmät naaraat ja urokset yhteen.

Niinpä Korkeasaari sai hiljattain Edinburghin eläintarhasta hyvin harvinaisen amurinleopardinaaraan. Se ei ollut lisääntynyt Edinburghissa, joten se EAZA:n ohjeesta siirrettiin Korkeasaareen, jossa oli geneettisesti sopiva uros.

Vuosi sitten syntyi jälkeläinen. Se päätyy ensi vuoden alussa Kanadaan.

Koska harvinaisten eläinten muuttoliike perustuu geneettiseen laskelmointiin, tarhojen toiveilla ei ole juuri merkitystä. Eläintarha saa yleisöä vetävän harvinaisuuden vain, jos se on lajin lisääntymisen kannalta tarkoituksenmukaista.

”Lajin yksilöt rankataan kylmästi sen mukaan, kuka on geneettisesti arvokkaampi ja kuka vähemmän arvokas”, sanoo Korkeasaaren eläintenhoitoyksikön päällikkö Nina Trontti.

Trontti on yksi eurooppalaisista ”koordinaattoreista”. Hänen vastuullaan ovat markorit eli kierteissarvikaurikset.

Kun eläimen siirrosta on sovittu, alkaa operaatio. ”Isojen eläinkuljetusten järjestämiseen voi mennä kuukausia”, Trontti sanoo.

Korkeasaaren eläimet ovat pääasiassa siellä syntyneitä tai muista tarhoista lahjoitettuja. Alun perin luonnonvaraisia eläimiä on vähän, kyse on aina poikkeuksista. Kuten Korkeasaaren villieläinsairaalassa hoidetuista eläimistä, joista osa jää tarhaan.

”Meillä oli esimerkiksi pöllö, joka hoidon aikana leimautui ihmiseen niin, ettei sitä voitu enää palauttaa luontoon”, Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström sanoo.

Korkeasaareen päätyivät myös maanviljelijän kanalasta löytynyt orpo ilves, laumastaan eksynyt nuori villisika ja kotka, jota oli ammuttu siipeen. Se kuljetettiin lopulta Riian eläintarhaan.

Minkä lajien yksilöitä Korkeasaari etsii nyt aktiivisesti?

”Meillä on tarkoitus kasvattaa metsäpeurakantaa, mutta ikävä kyllä sopivia ei ole juuri tarjolla”, Trontti sanoo.

Perjantaina Dublinista saapui Korkeasaareen aasianleijonanaaras. Sitä on odottamassa geneettisesti arvokas uros.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat