Valikko
Sunnuntai

Nokiaton Suomi

Köyhempi, metsäläisempi ja epävarmempi. Toimittaja Ilkka Malmberg pohtii, mitä Suomi olisi ollut ilman Nokiaa.

Tilaajille

Näinä päivinä viimeisetkin suomalaiset heräävät Nokia-unesta. Pitkään he olivatkin nukkuneet. Ja miten hassulta tuo uni nyt hereillä tuntuukaan: Suomi informaatioteknologian kärkimaana, suomalaisilla lähes Coca-Colan veroinen brändituote, ja tavallisia suomalaisia ihmisiä, joista oli Nokian osakkeiden ansiosta tullut miljonäärejä.

Nyt Suomi näyttää taas entiseltä: metsät humisevat, taivas on harmaa, ja ihmiset vaeltavat säyseinä K-kauppaan.

Entä jos Nokian villiä unta ei olisi ollutkaan? Millaisessa Suomessa eläisimme nyt?

Taloushistorioitsija, professori Markku Kuisma sanoo, että 1990-luvun alun lamasta olisi noustu ilman Nokiaakin, perinteisten metsä- ja metalliteollisuuden viennin avulla, tosin hitaammin.

"Laivanrakennusta, konepajateollisuutta. Kaivosteollisuuttakin, kunnes se vuosikymmenen lopulla alkoi hiipua."

Katsotaanpa. 1990-luvun alussa viennistä oli 40 prosenttia metsäteollisuuden ja yhtä paljon metalliteollisuuden varassa. Oli puujalka ja metallijalka. Neljä suurinta yritystä olivat Repola, Nokia, Kone ja Outokumpu. Rakennemuutoksesta oli puhuttu koko vuosikymmen, mutta kovin suurta muutosta ei ollut kuulunut.

Teknologinen kehitys oli kyllä ollut ripeää, mutta se ei vielä näkynyt. Huipputekniikkaa tuotiin enemmän kuin vietiin. Pidettiin selvänä, että hienot tekniset laitteet tulivat ulkomailta.

Tehtiin kiiltävää paperia ja kaivoskoneita; konkreettisia, painavia tavaroita, joita lastattiin laivoihin.

Lopulta metsä- ja metalliteollisuus olisivat ajautuneet nykyisiin vaikeuksiinsa.

"Ei Nokia vienyt tilaa muilta, se tuli entisen rakenteen päälle", Kuisma muistuttaa.

Olisimme selvinneet entisillä keinoilla, näihin vuosiin asti.

"Suomi olisi köyhempi. Tai ainakin jotkut meistä olisivat köyhempiä", Kuisma sanoo.

Ero olisi suurimmillaan varmaan Oulussa, siellä se näkyisi kaupunkikuvassa. Ei olisi suuria toimistotaloja, uusia asuinalueita, ei tiheitä lentovuoroja. Ei puhettakaan Suomen toisesta navasta tai Capital of Northern Scandinaviasta.

Myös Salo ja Espoo näyttäisivät toisilta.

Ylipäänsä asuisimme vähän ahtaammin, ajaisimme vanhemmilla autoilla ja trendiravintoloita olisi niukemmin.

Aineellisesti ero nyky-Suomeen ei olisi kovin suuri, mutta henkisesti olisi. Itsetuntomme, varsinkin teknologinen itsetuntomme, olisi paljon huonompi. Uskoisimme edelleen huipputeknologian syntyvän aina jossain muualla.

Olisimme jääneet odottelemaan Koneen hissiä.

Vaikka Suomessa tehty paperi oli kuinka hienoa ja kiiltävää ja sitä käytettiin kaikkialla, se ei tehnyt Suomea tunnetuksi.

Mutta matkapuhelin teki.

"Ensimmäisen kerran Suomen historiassa, oikeastaan maailman historiassa, niin pikkuisesta maasta tuli niin kuuman alan jätti", Kuisma sanoo.

"Se näkyi valtavan paljon maailmalla. Moni ovi aukeni. Ihmiset alkoivat tietää Suomesta."

Nokia toimi kuin talvisota.

Miten hivelevältä tuntuikaan, kun missä hyvänsä maailman ääressä lentokoneen laskeuduttua kaikui monelta suunnalta Nokia-tune. Se oli uusi kansallislaulu.

Ulkomaalaiset toimittajat saapuivat Suomeen tekemään reportaaseja, joissa he ihmettelivät käsi korvalla kadulla kulkevia ihmisiä tai sitä, kuinka koululapsilla oli välitunnilla kännykät.

Suomesta ei varmaan ilmestynyt 1990-luvun lopulla montakaan juttua, jossa kännykkää ja Nokiaa ei olisi mainittu.

Sitä ennen Suomeen oli suhtauduttu epäluuloisesti. Siitä ei tiedetty juuri muuta kuin että maa on pohjoisessa ja idässä. Se oli jonkinlaista Itä-Eurooppaa, ja sieltä tuli paljon kypäräpäisiä kilpa-ajajia, joten kai siellä autoja oli.

Muuan tuttava kertoi tyttärestään, joka lähti 1990-luvulla koululaismatkalle Ranskaan. Majoittavassa perheessä hänelle esiteltiin hyvin huolellisesti lausuen nykyajan mukavuuksia: Tämä on sähköliesi. Sitä käytetään tästä nappulasta. Onko teillä Suomessa sähköliesiä? Tämä taas on silitysrauta. Onko teillä Suomessa silitysrautoja?

Suhtautuminen muuttui, kun isäntäväki näki ällistyksekseen tytön ottavan matkatavaroistaan kännykän ja soittavan Suomeen.

Sellaiset tarinat nostivat itsetuntoa. Oli hassua nähdä, kuinka newyorkilaiset yhä jonottivat kaduilla yleisöpuhelimiin, eikä rassukoilla ollut edes pankkiautomaatteja. Britit tuhrasivat sekkiensä kanssa. Meillä raha alkoi olla pelkkiä tunnuslukuja ja viitenumeroita.

Ja äkkiä sitä oli paljon. Ostovoimassa mitattuna Suomi runnoi takakaarteessa Ruotsin rinnalle ja ohi. Se oli lyhyt mutta unohtumaton hetki.

Nokian menestystarina teki Suomesta ulkomaalaisten mielissä modernin teknologian maan. Jäänmurtajilla se ei onnistunut.

Se on epäilemättä vaikuttanut myös siihen, että suomalaista kulttuuria – muotoilua, elokuvaa, musiikkia on alettu seurata maailmalla. Helsingistä on tullut jopa trendikäs matkakohde. Tämä onkin moderni maa eikä luontoreservaatti, uskottava, ei vain eksoottinen. Oli helppo uskoa, että tällainen maa menestyy Pisa-tutkimuksissa.

Tarjottaisiinko Helsinkiin Guggenheimia, jollei Nokiaa olisi ollut?

Mutta ennen muuta Nokian menestys vaikutti suomalaisten kuvaan itsestään. Ainahan täältä on maailmalle lähtenyt varsinkin nuoria, koulutettuja naisia.

Millainen mielikuva heistä oli? Vaaleita, kauniita, voimakkaita, itsenäisiä, kielitaitoisia. Presidentti Tarja Halosen sanoin Suomen paras vientituote. Mutta nyt uudessa kaupungistuvassa, kansainvälistyvässä nopean kommunikaation maailmassa he olivat kuin kalat meressä, käyttivät luontevasti niin internetiä kuin kännykkääkin, tarttuivat sosiaaliseen mediaan heti kun se syntyi. He koodasivat, bloggasivat, irkkasivat, somettivat, lähettivät kuvia. Eivät he miltään lypsyjakkaralta lähteneet.

Jos sotien jälkeisenä aikana suomalaisten mielikuva itsestään oli vahva, vähäpuheinen köriläs – eräänlainen karoliini aurinkokuninkaan hovissa – tai sinisilmäinen luotettava liinatukka, nousi nyt esiin silmälasipäinen insinööri, joka ymmärtää, miten kojeet toimivat. Hartiatkaan eivät ole välttämättä enää niin leveät. Mutta jos tulee tekninen ongelma, hän katsoo, miten se ratkaistaan. Hän korjaa venttiilin, poistaa tietokoneesta bugin ja panee generaattorin papattamaan.

Tällainen harmaa sankari on Matti Makkonen, espoolainen Nokia-insinööri, josta Kati Juurus kirjoitti Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä (6/2002). Makkonen tuli keksineeksi tekstiviestin. Se muutti satojen miljoonien ihmisten elämän.

"Hänellä on ohuehko punertava lyhyt tukka, metallisankaiset silmälasit, tummanharmaa kulunut pikkutakki, epämääräisen kirjava kravatti, kiltti hymy ja kestävyysurheilijan laihansitkeä olemus. Hänenlaisiaan insinöörejä on Suomessa varmaankin tuhansia. Kunnollisia, mukavia miehiä, jotka eivät retostele tekemisillään eivätkä tuo itseään tykö", Juurus kirjoitti.

Makkosella on vaimo ja kaksi lasta. Hän kertoo nyhräävänsä pihalla. Ajelee pyörällä, saattaa joskus lukeakin. Hän on juuri juhlinut 50-vuotispäiviään hiihtämällä Lapissa 50 kilometriä.

Makkonen haluaa korjata, että heitä oli kyllä kolme – Makkonen, Tiainen ja Tapiola – siinä kööpenhaminalaisessa pizzeriassa, jossa keksittiin tekstiviesti.

Kaikkein hulvattomin esimerkki tällaisesta insinööristä taitaa olla Hannu Raittilan romaanissa Canal Grande.

Kirja sai Finlandia-palkinnon vuonna 2001, joka oli Nokian huippuvuosia. Romaanissa eleetön suomalainen diplomi-insinööri Marrasjärvi käy laskelmillaan pelastamaan vajoamassa olevaa Venetsiaa.

Vai johtuuko teknologia-Suomen nousu sittenkään Nokiasta? Oliko suomalainen insinööritaito käsite jo ennen Nokiaa, kirjailija-insinööri Antti Tuuri?

Diplomi-insinööri Tuuri ei suhtaudu Nokiaan kovinkaan innostuneesti. Hän kertoo hankkineensa ensimmäisen kännykkänsäkin vasta vuonna 2006, pitkin hampain.

"Meillä vanhemmilla insinööreillä on historiallista perspektiiviä, ja siinä Nokian nousu ja tuho oli valtavan lyhyt aika."

Tuuri on kirjoittanut runsaasti yritysten historioita. Niissä yritykset toimivat vuosisadalta toiselle.

"Meillä oli harvinaisen hyvin koulutettu heikkovirtainsinöörikunta jo 1950-luvun lopulla, jolloin ryhdyttiin panostamaan puolijohdetekniikkaan."

Tätä osaamista Nokia käytti. Olisivatko insinöörit lähteneet maasta, jollei Nokia-buumia olisi koskaan tullut?

"En usko. Ei se insinöörikunta mihinkään liukene. Mihin ne lähtisivät?"

"Perusheikkovirtainsinööri haluaa tehdä kaikenlaisia vehkeitä, hioa prosessia, sitä, miten jokin tehdään teollisesti paremmin."

Tuuri muistelee Tauno Matomäkeä. "Matomäki ja se porukka, joka teki öljynporauslauttoja. Ne oli sankareita."

"Ja paperi-insinöörit. Kun vaikka The New York Timesilla oli paino-ongelmia, ne lensi paikalle ja tutki, mikä oli vikana. Sitten ne sanoi, ettei se ainakaan meidän paperista johtunut, ja pani laskun tulemaan. Mutta ne eivät olleet suuren yleisön sankaritarinoita."

Matomäki öljynporauslauttoineen jäi etäiseksi, toisin kuin Nokia, sillä kännykkä nousi korvalle – se oli ensimmäisenä kädessä aamulla ja viimeiseksi illalla, siitä tuli kello, sanomalehti, muistikirja ja kukkaro, ja sitä oli kiva hiplata. Maailma muuttui kännykän mukana: puhetapa, yhteydenpito, treffien sopiminen, valokuvaus, avun hälyttäminen, lasten ja puolisoitten valvonta. Koskaan ei enää päässyt kauas pois.

Matkapuhelin uursi syvän jäljen ihmiskuntaan, ja Nokia oli siinä keskeisenä mukana.

Olisiko Suomi koskaan esiintynyt EU:ssa yhtä itsevarmasti ilman Nokia-menestystä? Siinä puhui uusi Suomi, josta ei enää levinnyt havumetsän tuoksu. Vetäytyvä metsäläisen rooli oli unohdettu. Ajatellaan vaikka Alexander Stubbia ja Oras Tynkkystä. Heidänlaisensa hahmot ovat Nokia-Suomen kasvatteja.

Mutta samalla kun vihertävä teknologia-Suomi eurooppalaistui, kasvoi juopa kahden Suomen välillä leveämmäksi. Ne, jotka eivät päässeet nauttimaan EU:n onnesta ja kansainvälisemmästä Suomesta – optiomiljoonista puhumattakaan –, tunsivat jäävänsä osattomiksi. Tuloerot olivat revähtäneet. Syrjään jääneitä syytettiin populisteiksi ja äärioikeistolaisiksi, sillä he kaipasivat siihen vanhaan teolliseen Suomeen. Hyvä, etteivät kaivaneet lumipukuja esiin. Toisista se oli tunkkaista, toisten mielestä ilmassa oli jälleen raikasta pihkanhajua.

Olisiko tätä Suomen kahtiajakoa tullut ilman Nokian nousua?

Olisiko Suomi ollut vähän köyhempi, mutta tasalaatuisempi?

Oulussa ainakin näyttäisi siis kovin toiselta, jos Nokiaa ei olisi koskaan ollut. Kaupunki ei olisi enää pysäyttänyt pohjoisen väkeä valumasta etelään.

Salossa ero nykypäivään ei näyttäisi niin dramaattiselta. Kaupunkiin ei olisi koskaan muuttanut ihmisiä muualta Suomesta, uusia omakotialueita, kouluja, päiväkoteja ei olisi koskaan rakennettu. Pikkukaupunki olisi jatkanut hiljaista eloaan, hiljentynyt entisestään. Olisiko kahta golfkenttääkään? Joki vain valuisi savisena läpi kaupungin.

Siellä harmaan joen rantaa kävelisi muuan salolainen, kädet taskuissa, tupakka suussa. Hän olisi tuskin koskaan noussut eduskuntaan ilman Nokian buumia.

Nokian myötä Saloon muutti paljon ihmisiä, jotka kaipasivat juuri hänen kaltaistaan kokoomuslaista juristia. He uskoivat yksityiseen sektoriin ja yrittämiseen, kovaan työhön ja kevyeen verotukseen, kuten hänkin.

Eikä hän olisi päässyt koskaan valtiovarainministeriksi, Nokian parhaan kukoistuksen aikana, kun valtio vaurastui. Mahtaisiko hän olla edelleen juristi Salossa – vai vallan turkulainen?

Ainakaan hän ei olisi nyt presidentti.

 

Kuukausiliitteen nettisivulle osoitteeseen hs.fi/kuukausiliite on koottu lehden vanhoja Nokia-juttuja vuodesta 1999 alkaen. Niiden joukossa on myös tekstiviestin historiasta kertova kirjoitus "Kuka sen keksi?".

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Nokia
  • Reaktiot Nokian kriisiin
  • Rio Gandara
  • Hitaat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Globaali kyberhyökkäys levisi nyt myös Suomeen – Haittaohjelmat iskeneet jo kolmella mantereella yli kymmenessä maassa

    2. 2

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    3. 3

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    4. 4

      Murhatutkimuksissa yllättäen paljastuneen metsähaudan vainajia yritetään nyt tunnistaa – hautaa on hoidettu, paikalliset arvelevat

    5. 5

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    6. 6

      Tällaisen merkin voit pian nähdä vessoissa ja pukuhuoneissa – Nyt puhuu suomalaisen unisex-logon suunnittelija: ”Halusin turvallisia tiloja kaikille”

    7. 7

      Terveystalon ja Diacorin potkuista kerrottiin juuri ennen juhannusta – ”Tietysti toivoisi, ettei perhettä yhdistävää hetkeä pilattaisi irtisanomisuutisilla”

    8. 8

      Suomi ja Ruskeat tytöt mainittu! Isolla jenkkisivustolla julkaistiin pitkä juttu siitä, millaista on olla ei-valkoinen nainen Suomessa

    9. 9

      Viinaralli kallistuu, Viro nostaa oluen verotusta tällä viikolla peräti 70 prosenttia – sataman alkoholimarket hamstrasi varastot täyteen

    10. 10

      Lauri Markkanen paljasti pelinumeron valinnan aiheuttamat ongelmat ja uuden lempinimensä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    3. 3

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    4. 4

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    5. 5

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Lapsi voi olla tekosyy vältellä omia ongelmia

    6. 6

      Helsingin pormestari Jan Vapaavuori palkkasi avukseen stand up -koomikon – Kaikki pormestarien erityisavustajat ansaitsevat yli 5 000 euroa kuussa

    7. 7

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    8. 8

      Rautatientorille on ilmoitettu jo uusia mielenosoituksia – Poliisi Suomi ensin -aktivisteille: ”Tällä porukalla ei enää Helsingissä osoiteta mieltä”

    9. 9

      Ruotsalaismeteorologin suomenkielisestä ennusteesta tuli somehitti – Pererikin upeasti lausumaa juhannussäätä katsottiin satojatuhansia kertoja

    10. 10

      CNN veti pois Venäjä-jutun, kolme toimittajaa erosi – Trump: Vau!

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää