Valikko
Sunnuntai

Professorien mielestä euromaat kohtelevat Kreikkaa kuin siirtomaata

Suomalaisten oikeustieteilijöiden mukaan demokratia ja ihmisoikeudet ovat jääneet talouskurin jalkoihin.

Tilaajille

Kaksi viikkoa sitten Brysselissä tapahtui jotakin täysin poikkeuksellista.

Eurovaltioiden johtajat sanelivat ylivelkaantuneelle Kreikalle vaatimukset, jotka sen on täytettävä ennen kuin neuvottelut uudesta 86 miljardin euron hätälainasta voidaan aloittaa. Kreikan parlamentille sanottiin, millaisia uusia lakeja sen pitää säätää. Sen käskettiin kiristää verotusta, muuttaa eläkejärjestelmää ja uudistaa työmarkkinalakeja.

Ei uskoisi, että kyse on samasta unionista, joka vuonna 2007 julisti Lissabonin sopimuksessa oikeuksien, arvojen, vapauden, solidaarisuuden ja turvallisuuden Euroopasta.

Oikeustieteilijöiden mielestä eurovaltioiden Kreikalle asettamat vaatimukset ovat uskomattomia ja ristiriidassa Lissabonin sopimuksen kanssa.

Ne myös uhkaavat rahaliiton tulevaisuutta.

Demokratia tulee kreikan sanoista demos (kansa), kratein (hallita) ja kratos (valta). Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, jossa kansa hallitsee itseään. Kansan valitsema parlamentti päättää esimerkiksi siitä, miten valtion varoja käytetään.

Nyt Kreikassa siitä yrittävät päättää muiden valtioiden ministerit. Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on asiasta suorastaan vihainen.

"Kysymys ei ole mistään valtiosopimuksesta, vaan yksipuolisesta uhkavaatimuksesta. Kaikki velvollisuudet on määrätty Kreikalle. Uhkavaatimuksen sävy ja sisältö ovat kansainvälisoikeudellisesti lähes ennenkuulumattomia", sanoo Koskenniemi.

Kreikka ei ole vuosiin saanut lainaa sijoittajilta, vaan ainoastaan eurovaltioilta. Ilman uutta lainaa valtio ei voi maksaa erääntyviä lainojaan, palkkoja, eläkkeitä eikä laskujaan.

Markkinataloudessa lainan ehdot määrittelee lainanantaja, mutta ehdot eivät voi olla mitä tahansa. Lainanantaja ei voi vaatia velallista vaikkapa syömään terveydelleen haitallisia elintarvikkeita.

"Kreikka pakotettiin veitsi kurkulla hyväksymään eurovaltioiden vaatimukset", yleisen oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori sanoo.

"Jos kyse olisi yksityisoikeudellisesta sopimuksesta, jossa toinen osapuoli käyttää hyväkseen toisen hädänalaista tilaa asettamalla kohtuuttomia ehtoja, tuskin mikään tuomioistuin voisi pitää sopimusta pätevänä."

Tuorin mukaan eurovaltioiden Kreikalle sanelemia ehtoja ei silti voi verrata tavanomaisen lainanantajan ja lainanottajan väliseen yksityisoikeudelliseen sopimukseen. Ehtoihin kytkeytyy runsaasti eurooppaoikeudellisia säännöksiä ja valtiosopimuksia. Kaikki eurovaltiot ovat valtiosopimuksilla sitoutuneet noudattamaan sosiaalisia ihmisoikeuksia, jotka on lueteltu Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa.

Peruskirja täydentää Euroopan ihmisoikeussopimusta. Siihen on kirjattu kansalaisten taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Ne ovat samoja oikeuksia kuin YK:n ihmisoikeusjulistuksessa, joka luotiin toisen maailmansodan jälkeen estämään totalitarististen valtioiden julmuudet.

Demokratian rajoittaminen taas on vastoin EU:n perustamissopimusta.

Ihmisoikeuksien valvontaelimet ovat jo todenneet, että Kreikassa on rikottu peruskirjan sääntöjä, kun julkisen talouden menoja on eurovaltioiden vaatimuksesta supistettu ja ihmisten elintaso on romahtanut.

Eurovaltiot moittivat jatkuvasti Kreikkaa siitä, ettei se noudata sääntöjä. Tuorin mukaan moittijat eivät kuitenkaan itse välitä niitä sitovista säännöistä eli Euroopan sosiaalisesta peruskirjasta ja perustamissopimuksesta.

"Saksan valtiovarainministeri jopa ehdottaa Kreikan väliaikaista erottamista eurosta, vaikka säännöt eivät sellaista tunne. Tämä on todellista kaksinaamaisuutta ja tekopyhyyttä!"

Toisin sanoen sääntöjen noudattamisessa ratkaisevaa on se, sopivatko ne valittuun politiikkaan. Euroalueen velkakriisin aikana ihmisoikeudet ja kansallinen itsemääräämisoikeus on monta kertaa alistettu politiikalle, vaikka asetelman pitäisi olla Lissabonin sopimuksen perusteella päinvastoin.

Kansallista itsemääräämisoikeutta tarvitaan, koska demokratia ei aina toteudu EU:n tasolla. Itsemääräämisoikeus suojaa demokratiaa, jos siihen kohdistuu uhka ylikansalliselta tasolta.

Kreikassa uhka on toteutunut. Eurovaltioiden vaatimukset ovat riistäneet parlamentilta vallan päättää kansallisesta lainsäädännöstä, Tuori sanoo.

Koskenniemen mielestä Kreikan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis oli oikeassa verratessaan eurovaltioiden vaatimuksia Versaillesin rauhansopimukseen.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet valtiot neuvottelivat rauhansopimuksen keskenään. Sen jälkeen Saksalla oli kaksi päivää aikaa suostua sopimukseen.

Saksalaiset olivat kauhuissaan siitä, miten heitä kohdeltiin, ja Versailles jätti syvän trauman.

Myös Brysseliin kokoontuneet eurovaltiot antoivat Kreikan parlamentille kaksi päivää hyväksyä ehdot.

"Vastaavaa paperia kuin eurovaltioiden uhkavaatimus Kreikalle pitää etsiä historiasta pitkän ajan takaa. Kreikalta vaadittavat lainmuutokset pitää jopa alistaa eurovaltioiden ja -instituutioiden hyväksyttäviksi. Kyse on kolonialistisesta järjestelmästä, jossa kenraalikuvernööri hyväksyy siirtomaavaltion lainsäädäntöön tehdyt muutokset", Koskenniemi vertaa.

Hänen mukaansa vastaava järjestelmä oli käytössä Egyptissä 1800- ja 1900-luvun vaihteessa, jolloin Egypti oli muodollisesti osa ottomaanista valtakuntaa mutta silti autonominen. Autonomiaa ohjasivat Kairossa suurvallat Ranska ja Britannia.

Aivan niin kuin Kreikalta vaadittujen lainmuutosten toimeenpanoa valvovat Ateenassa Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Professori Tuori on samaa mieltä siitä, että eurovaltioiden toiminta muistuttaa siirtomaapolitiikkaa. Vaatimuksilla kajotaan erittäin syvälle Kreikan itsemääräämisoikeuteen, ja demokratia kyseenalaistetaan poliittisten tavoitteiden takia.

"Vaikka taloustiede ei ole erikoisalaani, on käsittääkseni riidatonta, että eurovaltioiden Kreikalta vaatima talouspolitiikka ilmentää hyvin kiistanalaista taloudellista näkemystä."

Tuorin mukaan eurovaltiot yrittävät antaa lain voiman kiistellylle talouspolitiikalleen ja rangaista Kreikkaa, joka on kyseenalaistanut politiikan.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen korostaa Suomen perustuslain ensimmäistä pykälää. Siinä säädetään: "Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi."

Myös Ojanen pitää eurovaltioiden vaatimuksia ongelmallisina, mutta löytää niistä myös yhden myönteisen asian.

"Vaikka Kreikalle asetetaan paljon velvoitteita, monessa kohtaa keinot jätetään avoimiksi. Suunnistajana sanoisin, että eurovaltiot asettavat rastit, joihin pitää pyrkiä. Reitinvalinnat on sentään jätetty jossain määrin Kreikan päätettäviksi."

Poliittisen liiton lisäksi Euroopan unioni on myös syvästi oikeudellinen yhteisö, joka on pyrkinyt olemaan esimerkkinä muille valtioille. Poliitikot korostavat usein juhlapuheissaan rauhaa, solidaarisuutta ja oikeusvaltioperiaatetta.

"Solidaarisuudesta ja rauhan projektista ei uhkavaatimuksen jälkeen ole juuri mitään jäljellä. Rahaliiton pelastamisessa kaikki ajattelevat vain omia etujaan tavalla, joka uhkaa monin verroin tärkeämpää EU-projektia", Koskenniemi sanoo.

Tuorin mielestä ongelmia rahaliitossa aiheuttavat myös eurovaltioiden perustamat rahoituslaitokset, eli Euroopan rahoitusvakausväline ja Euroopan vakausmekanismi. Niissä ylintä päätösvaltaa käyttävät eurovaltioiden valtiovarainministerit.

Professorin mielestä niiden päätöksenteko- ja rahoitusjärjestelmä voi olla tuhoisa Euroopan yhdentymiselle. Hänen mukaansa se lietsoo kansallismielisyyttä ja vastakkainasettelua eurovaltioiden välille.

"Vanhat kansalliset ennakkoluulot lisääntyvät. Suomalaistenkin poliitikoiden suusta on kuultu lähes rasistisia kommentteja eteläeurooppalaisista ja etenkin kreikkalaisista."

Tuori arvioi kaiken taustalla olevan rahaliiton perustavanlaatuiset virheet, joista Kreikka joutuu nyt maksamaan. Rahaliitto luotiin ilman todellista taloudellista liittoa.

Hänestä suomalaiset poliitikot ja media eivät ymmärrä, että kyse on rahaliiton ja ehkä myös koko EU:n ratkaisevista hetkistä.

"Suomalainen media on toitottanut vain yhtä 'virallista totuutta' kiistanalaisesta vyönkiristyspolitiikasta, joka on ongelmallista demokratialle ja sosiaalisille ihmisoikeuksille."

Ja yksipuolisuus on aina vaaraksi demokratialle.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kreikan velkakriisi
  • Petri Sajari

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Globaali kyberhyökkäys levisi nyt myös Suomeen – Haittaohjelmat iskeneet jo kolmella mantereella yli kymmenessä maassa

    2. 2

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    3. 3

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    4. 4

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    5. 5

      Tällaisen merkin voit pian nähdä vessoissa ja pukuhuoneissa – Nyt puhuu suomalaisen unisex-logon suunnittelija: ”Halusin turvallisia tiloja kaikille”

    6. 6

      Murhatutkimuksissa yllättäen paljastuneen metsähaudan vainajia yritetään nyt tunnistaa – hautaa on hoidettu, paikalliset arvelevat

    7. 7

      Terveystalon ja Diacorin potkuista kerrottiin juuri ennen juhannusta – ”Tietysti toivoisi, ettei perhettä yhdistävää hetkeä pilattaisi irtisanomisuutisilla”

    8. 8

      Suomi ja Ruskeat tytöt mainittu! Isolla jenkkisivustolla julkaistiin pitkä juttu siitä, millaista on olla ei-valkoinen nainen Suomessa

    9. 9

      Viinaralli kallistuu, Viro nostaa oluen verotusta tällä viikolla peräti 70 prosenttia – sataman alkoholimarket hamstrasi varastot täyteen

    10. 10

      Lauri Markkanen paljasti pelinumeron valinnan aiheuttamat ongelmat ja uuden lempinimensä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    3. 3

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    4. 4

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    5. 5

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Lapsi voi olla tekosyy vältellä omia ongelmia

    6. 6

      Helsingin pormestari Jan Vapaavuori palkkasi avukseen stand up -koomikon – Kaikki pormestarien erityisavustajat ansaitsevat yli 5 000 euroa kuussa

    7. 7

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    8. 8

      Rautatientorille on ilmoitettu jo uusia mielenosoituksia – Poliisi Suomi ensin -aktivisteille: ”Tällä porukalla ei enää Helsingissä osoiteta mieltä”

    9. 9

      Ruotsalaismeteorologin suomenkielisestä ennusteesta tuli somehitti – Pererikin upeasti lausumaa juhannussäätä katsottiin satojatuhansia kertoja

    10. 10

      CNN veti pois Venäjä-jutun, kolme toimittajaa erosi – Trump: Vau!

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää