Valikko
Sunnuntai    |   Kolumni

Armeija kutisti minut keskimittaiseksi – kuka on syyllinen?

Keskipituus kuulostaa todellisuutta objektiivisesti kuvaavalta faktalta, mutta sitä se ei ole. Se on arvovalinta. Poliitikot eivät saisi ulkoistaa työtään tilastoille.

Armeijan pitäisi kasvattaa pojista miehiä. Minulle kävi aikoinaan päinvastoin: 11 kuukauden varusmiespalvelus Vekaranjärvellä kutisti minua sentin.

Ennen kutsuntoja pidetyssä terveystarkastuksessa pituudekseni mitattiin 179 senttimetriä.

Varusmiespalveluksen päätteeksi suoritetussa mittauksessa tulos oli enää 178 senttiä – joka on myös suomalaisen miehen keski­pituus. Näin ainakin kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viiden vuoden välein tehtävä Finriski-tutkimus. Tuoreimman, vuonna 2012 julkaistun Finriskin mukaan 25–74-vuotiaiden miesten keskipituus oli juuri tuo 178 senttimetriä.

Asia on askarruttanut minua jo pitkään. Kutistiko minut keskipituiseksi mittauslaitteiston kalibroinnin epätarkkuus? Vai pyöristysvirhe? Oliko syynä armeijan tasapäistävä vaikutus?

Mysteeri palasi mieleeni, kun taloustieteen professori Markus Jäntti ja silloinen VATTin ylijohtaja, sittemmin kansanedustajaksi noussut Juhana Vartiainen (kok) väittelivät viime keväänä talouspolitiikasta HSTV:n keskustelussa. Jäntti piti keskustelussa pitkän monologin keskipituudesta.

Suomalaisten miesten keskipituus. Se jos mikä kuulostaa todellisuutta objektiivisesti kuvaavalta faktalta.

Näin ei kuitenkaan ole. Keskipituus ja kaikki muutkin tilastolliset tunnusluvut ovat valintoja.

”Arvovalinnoista vapaata tunnuslukua ei ole olemassakaan”, Jäntti julisti.

Tunnusluvun valintaan vaikuttaa se, minkälaisia virheitä halutaan välttää. Niin sanottu tappiofunktio kuvaa arviointivirheen­ suuruudesta aiheutuvaa haittaa tai kustannusta. Jos tappiofunktioksi – tunnusluvun ja keskimääräisen pituuden eroksi – valitaan neliö, on keskipituus aritmeettinen keskiarvo. Jos otetaan virheiden itseisarvo, niin tunnusluku on mediaani eli keskimmäisen henkilön pituus.

Mutta mitä väliä tällä on?

Useimmiten taloustieteellisissä tilastoissa tappiofunktio määritellään neliönä eli lasketaan poikkeama potenssiin kaksi. Kun ekonomisti piirtää kuvan x- ja y-akseleille, tuloksena on paraabeli. Tappiofunktio on symmetrinen. Se on yhtä suuri, vaikka tappio olisi miinus- tai plus-merkkinen.

Jäntti dramatisoi asiaa esimerkillä.

Vuonna 2000 tehtiin selvitys, jossa verrattiin sosiaali- ja terveyskustannuksia kunnissa. Koska siinä käytettiin symmetristä tappiofunktiota, oli yhtä huono juttu, jos kunnassa on yksi keskoskaappi liikaa kuin yksi liian vähän.

Jäntin mukaan kyseessä pitäisi olla arvovalinta. ”Mielestäni on vähemmän huonoa, että lojuu muutama keskosyksikkö, jossa juuri silloin ei ole keskosta hoidettavana. Kuin se, että keskosia kuolee, koska keskos­yksikköjä on liian vähän.”

Poliittisen päätöksenteon pitää pohjata mahdollisimman hyvään tutkimustietoon. Poliitikot eivät kuitenkaan voi ulkoistaa vastuutaan tilastoille. Arvo­valintojen tekeminen on nimenomaan poliitikkojen tehtävä.

Sinänsä keskustelu taloustieteen objektiivisuudesta ei ole uusi.

”Jos katsoo, kuinka paljon nykyaikaisessa yhteiskunnassa erilaisia käsityksiä kulkee tiedon nimellä, on syytä vanhahtavaan tapaan kuitenkin korostaa myös viisauden merkitystä”, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto vuonna 1977. Koivisto jatkoi: ”Tutkimuspohjainen tieto on yleensä varsin puutteellista ja epäluotettavaakin, mutta kaikesta huolimatta se on kuitenkin parasta saatavilla olevaa tietoa.”

Mutta miten hyvää taloustieteellistä tietoa poliitikot nykyään saavat päätöksenteon pohjaksi?

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen mielestä ei riittävän hyvää.

Ennen joulua Kauppalehden haastattelussa Hetemäki piti ongelmallisena sitä, että talouspolitiikan kannalta olennainen makrotaloustieteellinen tutkimus on Suomessa vähäistä. Osittain Hetemäen ärtymys saattoi johtua siitä, että taloustutkimuslaitokset haukkuivat lausuntokierroksella hallituksen niin sanotut pakkolait. Lausunnot olivat Hetemäen mielestä ”hämmästyttävän keveitä”. Silti tilastot tukevat Hetemäen huolta.

Jenni Rytkösen ja Hannu Vartiaisen selvityksen mukaan Ruotsin yli­opistoissa on taloustieteen professoreita 216 ja Norjassa 162. Suomessa heitä on vain 54.

Pelkästään Tukholman yliopistossa on enemmän taloustieteellistä henkilökuntaa kuin kaikissa Suomen yli­opistoissa yhteensä.

Palataan vielä suomalaisen miehen keskipituuteen. THL ei mittaa yksitellen jokaista suomalaista miestä vaan käyttää otosta. Vuoden 2012 Finriskissä mitattiin 2 774 miestä eri puolilta maata. Koska otos on iso, virhemarginaali on hyvin pieni. Jos koe toistettaisiin samankokoisella otoksella, niin 95 prosentin todennäköisyydellä keskipituus osuisi 177,9 ja 178,1 sentin väliin.

THL:n terveysosaston johtaja, professori Erkki Vartiainen kertoo, että mahdolliset suuremmat virhelähteet ovat ”menetelmällisiä”.

Tämä tarkoittaa sitä, että mittaus pitää pystyä toistamaan aina teknisesti samalla tavalla. Mittausohjeiden mukaan tutkittavan pitää riisua kenkänsä, seisoa jalat yhdessä ja selkä suorana. Mittaustulos luetaan asteikolta katsomalla siihen vaakasuoraan. Tulos kirjataan lomakkeeseen millimetrin tarkkuudella.

Vuonna 1990 Vekaranjärven varuskunnan terveysaseman pituusmittauksessa ei ehkä toimittu näin huolella.

Vaikka tappiofunktion laskee poikkeaman neliönä, sen arvo on pieni. Sen kummempaa haittaa tai kustannuksia minulle ei koitunut.

Olisi silti mukava olla pitkä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Taloustiede
  • Tilastot
  • Marko Junkkari
  • Viikon lopuksi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    4. 4

      Merja Savelainen teki sen, mistä moni haaveilee: irtisanoutui, lähti maailmalle ja tekee töitä vain seuraavaa reissua varten – miten se onnistui?

    5. 5

      Heidi Jaaran yritys syntyi lapsettomuus­kriisistä – Balmuir tekee luksushuiveja, jotka kelpaavat Cheekille ja Saudi-Arabian prinsessalle

    6. 6

      Puoli miljoonaa kranaattia tunnissa ja kymmeniätuhansia kuolleita – kaikki tietävät, millainen Korean sota olisi

    7. 7

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    8. 8

      Trump ei tunnu vieläkään tietävän, mitä vallallaan tekisi – HS:n kirjeenvaihtaja kertoo esseessään, miksi Yhdysvaltain presidentti on usein eri mieltä itsensä kanssa

    9. 9

      Liettualaismies petkutti Facebookilta ja Googlelta jopa 100 miljoonaa dollaria

    10. 10

      Teinivapaa disko, venäläiset bileet ja ruotsalaisia hevibändejä – Tässä 10 kiinnostavaa menovinkkiä vappuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    3. 3

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    6. 6

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    7. 7

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    8. 8

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    9. 9

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    10. 10

      Liettualaismies petkutti Facebookilta ja Googlelta jopa 100 miljoonaa dollaria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    4. 4

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    7. 7

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    10. 10

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    11. Näytä lisää