Valikko
Sunnuntai

Turkista kotoisin oleva Hissu Kytö on saanut satoja haukkumakirjeitä ja luodin – silti rasistit herättävät hänessä äidillisiä tunteita

Hülya Kytö on nähnyt maahanmuuton kaikki aallot Suomessa ja saanut myös osansa ulkomaalaisiin kohdistuvasta vihasta.

Jos jotain Turussa oppii 45 vuodessa, niin pukeutumaan kunnolla. Aurajokivarressa tuiskuttaa. Mereltä puhaltaa viima ikeniin. Suomen turkkilainen Hülya­ Kytö on lähdössä ulos mutta kipaisee ensin hakemaan villatakin.

Aikuinen ihminen osaa itse vetää takin päälleen, jos on kylmä. Enää 68-vuotias Kytö ei ajattele itseään. Hän puhuu turvapaikanhakijoista, joiden kanssa hän on tehnyt työtä vuosikymmeniä. Miksi aikuisia pitäisi holhota?

”Unohdamme helposti, että kotinsa jättäneet ihmiset ovat sata kertaa vahvempia kuin tavalliset suomalaiset. Holhoamalla ihmisestä tulee passiivinen.”

Kytö tietää, millaista on tulla Suomeen ja sopeutua. 24-vuotiaasta naisesta tuli turkulainen 27. toukokuuta 1971. Perheestä irtautuminen ei ollut helppoa, sillä isä ja isän veljet vastustivat lähtöä kaikin voimin. Olisi pitänyt naida muslimi, ei vaaleahiuksista pakanaa.

Rakkaus alkoi New Yorkin lentokentältä. Vaalea mies käveli ensin edes­takaisin turkkilaisnaisen edessä. Sitten hän pyysi lupaa istua viereen, vaikka terminaali oli melkein tyhjä.

Kytö oli tiettävästi ensimmäinen turkkilainen nainen, joka muutti Suomeen naimisiin. Niin ainakin Suomen Istanbulin-suurlähetystössä sanottiin.

”Huhhuh”, Kytö sanoo nyt.

Kun Kytö muutti Turkuun, siellä ei juuri ollut ulkomaalaisia. Parin vuoden päästä Suomeen saapui parisataa pakolaista Chilestä, he pakenivat sotilasjunttaa. Heitä ei arjessa huomannut.

Turku oli miljoonakaupungin tytölle niin pieni, ettei kävelyllä erottanut, mistä keskusta alkoi ja mihin se päättyi.

Kytö marssi työvoimatoimistoon. Hän ei osannut suomea mutta sai paikan kopiokoneen hoitajana Wärtsilällä.

Huoneessa haisi ammoniakki, mutta sittenpähän nenä aukesi, Kytö kertoo. Se oli tärkeä ensiaskel yhteiskuntaan.

Kytö tankkasi suomea radiosta ja televisiosta. Hän luki lehtiä, joista ei aluksi ymmärtänyt juuri mitään.

Hiekkalaatikolla lasten kanssa Kytö kuunteli tarkkaan, miten muut puhuivat, ja otti mallia. Lapsia syntyi kolme, nykyisin he ovat rakennusinsinööri, sairaanhoitaja ja musiikkitieteilijä.

”Ihania kakaroita”, Kytö sanoo. Vieraassa maassa perhe on tärkeä, lasten kautta vanhemmatkin pääsevät osaksi yhteiskuntaa, Kytö miettii.

Tätä yhteyttä Suomi aikoo rajata. Vireillä on lainmuutos, jonka mukaan turvapaikanhakijat saisivat perheen tänne vain, jos tulot ovat sellaiset, joissa on hankkimista suomalaisellekin.

Puolison hinta olisi 1 700 euron nettotulot kuussa ja kahden lapsen 2 600 euroa kuussa.

Turkulaisittain Kydöstä tuli ”Hissu”, se oli helppo lausua. Kesällä 1987 Hissu Kytö aloitti maahanmuuttajien auttajana.

Hän oli kouluvirastossa kirjanpitäjänä ja kuuli Unicefin tai SPR:n tilaisuudessa, että Turku ottaa venepakolaisia Vietnamista. Se oli kiinnostavaa.

Muutamista sadoista pakolaisista tuli eksoottisia lellilapsia, heistä oltiin lähinnä innostuneita, Kytö kuvaa. Koulujen, poliisin ja kulttuuriväen kanssa hän oli kehittämässä pakolaisille elämää.

”Tehtiin liikaakin, holhottiin, eikä ihminen sitten enää käytä omia aivojaan.”

Kytöä innostaa ihminen. Hän haluaa katsoa ihmistä silmiin ja nähdä, mitä tämän sisällä on: elämä, arvot, ajatukset. Joka ikisellä on jotain osaamista.

Ensi töikseen Kytö selvitteli vietnamilaisten naapurikiistaa Varissuolla. Se oli 1970–80-lukujen taitteessa uutukainen lähiö liki kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Nykyisin Varissuo on Turun kansainvälisimpiä kaupunginosia.

Naapureita häiritsi, että vietnamilaiset halusivat olla ovet auki. He eivät viihtyneet yksin betonikuutioissaan.

Kytö päätti, että tarvitaan paikka, jonne kaikki ulkomaalaiset voivat tulla. Hän puhui poliitikoilta tilat Suomen ensimmäiselle kansainväliselle kohtauspaikalle. Sen mallin mukaan perustettiin Helsinkiin kulttuurikeskus Caisa.

Sitten tulivat somalit.

Lama ja lohduttomuus tekivät Suomesta ikävän paikan 1990-luvun alussa. Puoli miljoonaa työtöntä oli käsittämätön luku kansalle, joka oli vuosikymmenet tottunut jatkuvaan elintason nousuun.

Somalia oli kaaoksessa. Ensimmäiset pakolaiset tulivat hajoamassa olleesta Neuvostoliitosta itärajan yli.

Se oli liikaa. Lamaantuneet suomalaiset saivat kohteen, johon purkaa pahaa oloaan. Ihmisiä kiusasi, kuinka paljon rahaa tulokkaisiin olisi upotettava. Vastakkainasettelua ruokki Kydön mukaan se, että somalit olivat muslimeja, he olivat tummia ja ylpeää kansaa.

”Somalit eivät olleet koko ajan kiittämässä avusta, kuten vietnamilaiset olivat tehneet”, Kytö sanoo.

Turun kansainvälinen kohtauspaikka oli Vanhalla Suurtorilla Tuomiokirkon vieressä. Somaleja tuli sinnekin. Kytö tutustui heihin. Hänestä tuntui, että näistä ihmisistä oli paisuteltu liian suuri asia mediassa, ylilyönti.

Kytö mietti, mitä tekisi, jos olisi itse joutunut Somaliaan. Kukaan ei lähde kotoaan ja jätä kaikkea, ellei ole pakko, hän ajatteli.

Kytökin sai osansa vihasta. Ikämies tunkeutui toimistolle, avasi muovipussin ja halusi rahaa. ”Täytä, akka, tämä”, Kytö muistaa papan vaatineen.

Kydölle tuli satoja haukkumakirjeitä. Yhdessä oli ulosteella täytetty kondomi. Auton pakoputkeen pantiin sinitarraa, ja oveen ilmestyi hakaristi. Yhtenä aamuna­ kotona eteisen lattialla oli luoti. Se oli tiputettu postiluukusta. Mukana oli paperi, että kohta se on kallossasi.

”Minulla oli kolme pientä lasta, olin yksinhuoltaja, meillä oli juuri avioero meneillään”, Kytö sanoo.

Hissu Kytö paloi loppuun. Sairaus­loman jälkeen hän yritti töihin, mutta rasistiset hyökkäykset jatkuivat, kun hänen kuultiin palanneen. Kydölle myönnettiin työkyvyttömyyseläke.

”Mietin, onko elämäni nyt lopussa.”

Ei se ollut. Uuteen alkuun tosin tarvittiin käynti Turkissa. Oli elokuu 1999. Turkin maanjäristyksessä oli kuollut yli kymmenen tuhatta ihmistä. Puoli miljoonaa ihmistä oli menettänyt kotinsa.

Kytö matkusti auttamaan teltta­kylään, jossa ihmiset keittivät viemärivettä juodakseen.

”Pidin itsekin nenästä kiinni ja join. Katsoin ympärilleni ja tajusin, että minulla on kolme ihanaa lasta, terveys ja kyky ajatteluun.”

Kytö suuttui itselleen: oli kiittämätöntä ja itsekästä märehtiä kohtaloaan.

”Palasin Turkuun ja perustin Daisy-ladies-yhdistyksen. Nyt autamme kaikkia maahanmuuttajanaisia. En enää anna elämässäni tilaa negatiivisuudelle.”

Nykyisin rasistit herättävät Hissu Kydössä äidillisen tunteen. Tasapainoinen ihminen ei huuda toreilla nyrkki pystyssä. Kytö on halunnut jutella sekä 1990-luvun skinheadien että nyt rajoja kiinni vaativien mielenosoittajien kanssa.

”Heillä on kauhean paha olo, ja siihen pitäisi keksiä muita ratkaisuja.”

Viime syksystä asti Suomeen on tullut muutamassa kuukaudessa kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita. Se on Kydöllekin uutta.

Turkuun oli syksyllä viitisenkymmentä tulijaa päivässä. Oli pystytettävä telttoja. Linnankadulla sijaitsevan toimiston naapuriin, retkeilymajaan, muutti satakunta nuorta miestä.

Kydön joukot ovat juuri käynnistämässä miesten kerhoa, jossa voi jutella ja juoda samovaarilla keitettyä teetä.

”Ihmiset ovat hädässä. Heitetään pommeja ihmisten päälle, ja sitten ihmetellään, miksi heistä tulee pakolaisia. Sanotaan, että jääkää sinne.”

Ehkä ihmiset eivät huutaisi, jos olisivat nähneet sen, mikä Kydön pysäytti maanjäristysalueella. Ehkä suomalaisten olisi myös hyvä vahvistaa itsetun­toaan. Ensin haukumme itseämme metsäkansaksi, mutta sitten muualta tulijat eivät kuitenkaan kelpaa meille töihin.

”Meidän pitää kasvattaa lapsillemme vahva minäkuva ja puhua koulussa ihmisoikeuksista”, Kytö sanoo.

Suomikin tosin voisi luopua jäykästä kotouttamiskaavasta. Kielikursseille on pitkät jonot, mutta töihin ei oteta, ellei osaa riittävästi suomea.

Turun retkeilymajassa nyt odottavat miehet eivät Kydön mukaan ole innostuneita veroeuroilla elämisestä.

”Meillä on ihmeellinen byrokratia: ota rahaa, tule toimeen ja odota. Vuosien odotus on niin myrkyllistä, että ihmiseltä menee motivaatio.”

Voivottelua Kytö ei halua kuunnella tulijoiltakaan. Ihminen ei hänestä voi elää haikailemalla vanhoihin maisemiin. Pitää antaa takaisin yhteiskunnalle, joka on antanut mahdollisuuden.

”Pitää ymmärtää, että Suomessa on erilainen elämäntyyli kuin siinä maassa, jonka vaikeuksia on paennut.”

Eikä naisia kannata sulkea kotiin. Kydön sydämessä ovat ykkösenä maahanmuuttajaäidit. Kun he oppivat, miten suomalainen yhteiskunta kouluttaa lapset, he ohjaavat omansakin terveellä tavalla yhteiskuntaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Maahanmuutto
  • Rasismi
  • Euroopan pakolaiskriisi
  • Turku

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    5. 5

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    6. 6

      Macronin ja ranskalaisten kuherruskuukausi on ohi – suosio hiipuu, tyytymättömät moittivat kivikasvoiseksi muuttunutta presidenttiä ylimieliseksi ja itsevaltaiseksi

    7. 7

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    8. 8

      Yhdysvaltain uusi rauhanneuvottelija syytti Venäjää taisteluista Itä-Ukrainassa – Haluaisi Trumpin tarjoavan Ukrainan käyttöön tappavia aseita

    9. 9

      Päihtyneitä kuljettajia liikkuu juuri nyt maanteillä muuta vuotta enemmän – katso, moniko rattijuoppo on jäänyt kiinni kotikunnassasi tänä vuonna

    10. 10

      Vladimir Putin on kokenut koiraihminen, mutta aina hän ei käyttäydy vastuullisen koiranomistajan lailla – Putinin Konni päätyi luontonsa vastaisesti pelottelutehtäviin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    3. 3

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    4. 4

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    5. 5

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    6. 6

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    7. 7

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    8. 8

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    9. 9

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    10. 10

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää